Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Polikliinillinen ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
773
Polikliinillinen—Politiseerata
774
suuresti, riippuen siitä tarkoituksesta ja
yhteydestä, niissä sitä käytetään. Yleensä se on
paljoa laajenipisisältöinen kuin sana ..valtiollinen",
mutta toiselta puolen viimemainitulla sanalla
useasti on merkitys, jota ei voida p. sanalla
ilmaista, esim. lainsäädäntö on valtiollinen tehtävä,
Suomella on valtiollinen autonomia. H. E.
Polikliinillinen. poliklinikkaa (ks. t.) koskeva,
esim. poliklinikantapainen sairaitten
käsitteleminen.
Poliklinikka (kreik. polis = kaupunki, ja
kli-nein = maata), sairaiden vastaanottopaikka, jossa
heitä tutkitaan ja neuvotaan itseään hoitamaan,
samalla kuin he hyödyttävät tiedettä
sairasaine-histona. P:n käsitteeseen kuuluu myöskin, ettei
laitoksella ole tarjolla vuoteita sairaille
pitempiaikaista hoitoa varten; vastakohtana: klinikka
sairasvuoteineen ja -hoitoineen.
Poliomyeliitti (kreik. polio’s = harmaa, ja
mfido’s = ydin), selkäydintulehdus. ks.
Selkä-ydintaudit.
Politeia [-tite’ia], kreik. valtio, valtiojärjestys,
eritoten hyvin järjestetty kaupunkivaltio. L. T.
Politia (kreik. polittfiü), se hallintotoiminta,
joka välittömästi tarkoittaa yhteishyvän
edistämistä. Tällä sanalla samoin kuin siitä johdetulla
poliisi (saks. Polizei) sanalla on aikain
kuluessa ollut vaihtelevia merkityksiä.
Yllämainittu sana merkitsee kaupungin t. valtion
järjestysmuotoa. valtiollista järjestystä, sittemmin
valtion hallintoa, hallitusta. Keskiajan
loppupuolella alettiin ransk. lainopillisessa kielessä
käyttää police sanaa merkityksessä „hyvin järjestetty
valtion tila". Saksassa jns politiæ tuli
tarkoittamaan sellaista hallitsijan valtaoikeutta, jonka
nojalla ,.yhteishyvän" edistämiseksi voitiin
pakkokeinoin puuttua alamaisten elämän ja toiminnan
eri aloihin. Näin syntyi poliisivaltion (ks. t.)
käsite, jolle rajaton valtiovallan harjoittaminen
yksityisiin nähden oli tunnusmerkillinen. P:n
alkuperäisestä yleisestä käsitteestä erottautuivat
vähitellen ensiksikin kirkolliset asiat, sitten
ulkopolitiikka (jolla tosin alkuaankin tavallisesti
oli ollut erikoisasemai ja sota-asiat, lainkäyttö
ja raha-asiain hallinto. Näinkin ollen p:lle vielä
jäi sangen laaja hallinnon ala. jolla hallitus
vapaan harkintansa mukaan määräili. Puhuttiin
— ja puhutaan usein vieläkin — elinkeino-p:sta,
terveys-p :sta, turvallisuus-p:sta v. m.
Turvalli-suus-p:aan (saks. Sicherheitspolizci) luetaan sen
mukaan kuuluviksi kaikki toimenpiteet, joihin
ryhdytään sellaisten yleisten vaarojen, häiriöiden
ja vahinkojen torjumiseksi, jotka välittömästi
johtuvat inhimillisistä teoista. Sen vastakohdaksi
asetetaan silloin „yhteishyvää tarkoittava p."
(saks. Wohlfahrtspolizei), jota eri aloilla har
joitetaan yleishyödyllisten laitosten ylläpitämiseksi
ja edistämiseksi. Nykyaikaisessa tieteisopissa ja
oikeuskielessä p.-sanaa tavallisesti käytetään vain
edellisessä merkityksessä 1. siis tarkoittamassa
sitä valtion toimintaa, jonka tarkoituksena on
yleisen rauhan, turvallisuuden ja järjestyksen
ylläpitäminen sekä häiriöiden estäminen.
Ruots. ja suom. lakikielessä politi ja polilin
sanoja aikaisemmin yleisesti on käytetty tuossa
edellämainitussa laajemmassa merkityksessä.
Muistona siitä on nykyänsä tosin jo harvinaiseksi
käynyt nimitys ..kameraali- ja p.-Iainoppi" (ruots.
kameral- och politilagfareyihet), jolloin p.-lain-
oppi käsittelee sitä valtion toimintaa, jonka
tarkoituksena on välittömästi edistää yleishyvää.
Nykyänsä tällöin kuitenkin yleisesti puhutaan
hallinto-oikeudesta ja hallinnon eri haaroista, ja
mitä „turvallisuus-p :aan" tulee, ou se suom. ja
ruots. kielenkäytössä saanut väistyä samasta
kreik. alkusanasta muodostetun poliisi (ruots.
polis) sanan ja sen johdannaisten tieltä, ks. P
o-liisi. K. E.
Politialainoppi ks. Politia.
Politiaoikeus, vanhemmassa oikeuskielessä
sisäisen hallinnon eri aloja koskevien
oikeussäännösten yhdistelmä. Ulkoasioita, puolustuslaitosta
ja valtion raha-asioita koskevat säännökset
olivat kuitenkin jo aikaisin erottautuneet p:n
yleisestä käsitteestä, vrt. Politia. P. E.
Politiikka (kreik. politikos = valtiollinen, <
polis = valtio), valtio-oppi; valtiotaito;
valtiollisen elämän tapaukset; viisas ja ovela menettely.
— P:lla tarkoitetaan siis sekä valtiota koskevaa
tiedettä että valtioelämäiin kohdistuvaa
toimintaa. Muinaiset kreikkalaiset tarkoittivat
p.-tieteellä kaikkea valtiota koskevaa tietoa,
valtiotiedettä yleensä; myöhempinä aikoina p.-tieteen
käsite on ollut hyvin häilyvä ja epämääräinen.
Yleisin p.-tieteen määritelmä lienee: p. on oppi
valtio-tarkoituksista ja valtion tarkoituksenmukaisesta
järjestelystä ja hallinnosta; tällöin siitä myös
käytetään nimitystä yleinen vaiti o-o p p i.
Tavallisemmin p:lla kuitenkin tarkoitetaan
julkiseen elämään ja sen eri puoliin kohdistuvaa
määrättyjen tarkoitusten perille pyrkivää toimintaa.
Reaali-p. on sellaista p:aa, joka tosiolojen
pohjalla pysytellen asettaa itselleen vain näistä oloista
johtuvia, lähellä ja saavutettavissa olevia
päämääriä. aate- (ideaali-) p. tnas asettuu
jonkun aatteen palvelukseen koettaen panna
toimeen jonkun suuremmassa t. vähemmässä
määrin toteutettavissa olevan teorian. Edellinen
saattaa helposti rajoittua yksinomaan aineellisten
etujen tavoitteluun ja turmeltua intressi- 1.
etu-p:ksi, jälkimäinen taas eksyä haaveiluihin ja
muuttua hedelmättömäksi, vieläpä turmiolliseksi
fantasia- ja tunne-p:ksi. — Edelleen on
erotettava toisistaan sisä- ja u 1 k o-p. Sisä-p.
kohdistuu valtion ja sen omien kansalaisten
välisiin suliteihin, ulko-p:n alana on valtion
suhteet muihin valtioihin. Sisä-p:n eri puolia
ovat esim. lainsäädäntö-, oikeus-, r
i-k o s-p., finanssi- ja v e r o-p., talous-,
agraari-, sosiaali- (yhteiskunta),
liikenne-, kirkk o-p. — Sekä uiko- että
sisä-p :n alalle kuuluvat kauppa-, tulli- ja
s i i r t o m a a-p. — P:n teoreettisista
käsittelijöistä mainittakoon: Platon, Aristoteles, Cicero,
Machiavelli, Bodin, Locke, Montesquieu. Rousseau,
Mably, Constant. Tocqueville, Dahlmann, Mohl,
Holtzendorff. Bluntsclili, Roscher, Treitschke
(ks. n.). [Jellinek. ,.Allgemeine Staatslehre",
Berolzheimer, ..Politik", Stier-Somlo, „Politik".]
J. F.
Politiken [-tl’-], Kööpenhaminassa ilmestyvä
tansk. päivälehti: perustettu 1884: kantansa
puolesta radikaalinen; päätoimittajina ovat olleet
V. ITnrup. E. Brandes, II. Cavling.
Politikko (ks. Politiikka), henkilö, joka
suuntaa toimintansa ja harrastuksensa valtion ja
yhteiskunnan asioihin: valtiomies.
Politiseerata (ks. Politiikka), puhua vai-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
