Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Polttoarvo ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
785
Polttoarvo—Polttomoottori
786
polttoaineena myöskin puujätteitä tai
selluloosa-lipeästä valmistettua v ä k i v i i n a a (ks. A 1 k
o-li o 1 i), jonka polttoarvo riippuen sen väkevyydestä
ou 5,700-6,500 lämpöyksikköä. —
Kivihiili-tervaa, jota saadaan sivutuotteena koksia ja
valokaasua valmistettaessa, käytetään jonkun
verran ahjojen kuumennukseen ja
polttomoottorei-hin. Siitä tislattaessa jäänyttä pikeä käytetään
k ivihiilibriket teihin sideaineeksi.
Kaasumaisista polttoaineista on
maakaasu luonnollista; sitä saadaan suoraan
maasta (Pennsylvania, Baku. Persia, Kiina, Saksa,
Itävalta). Muutamin seuduin maakaasua virtaa
maasta niin säännöllisesti ja runsaasti, että sitä
voidaan käyttää polttoaineena (Pittsburg;
Hampurin lähiseutu). Keinotekoiset kaasumaiset p.
valmistetaan pääasiallisesti kiinteistä p:sta,
va-laistuskaasuja valmistetaan osaksi myöskin
nestemäisistä (kivihiilitervasta, petrolijätteistä v. m.).
— Kiinteistä p :sta valmistetaan kaasumaisia
periaatteellisesti kahdella eri menettelytavalla.
Toinen tapa perustuu kiinteiden p:n
vedynpitoisuu-teen; tällöin kuumennetaan polttoainetta
ulkoapäin retorteissa, jolloin sen orgaaniset (vety-)
yhdistykset hajaantuvat muodostuen kaasuiksi,
jolloin samalla syntyy tervoja ja vettä. Täten
valmistettu kaasu sisältää hiilivety-yhdistyksiä,
vetyä, hiilioksidia ja hiilihappoa, joka
viimeksimainittu ei ole palava. Puusta, turpeesta ja
ruskohiilestä tällä keinoin valmistettu kaasu
sisältää verrattain runsaasti hiilihappoa, niistä
saadun kaasun polttoarvo on tästä syystä pieni.
Kivihiilestä saadun kaasun (valokaasun)
polttoarvo on suurempi; se sisältää paitsi n. 5
tila-vuus-% tehottomia kaasuja (hiilihappoa ja
typpeä) n. 10% hiilioksidia 45% vetyä, 40%
hiilivetyä, sen polttoarvo on 4,500-5,500 lämpöyksikköä.
Kun 1 m3:n valokaasun valmistukseen tarvitaan
3-3,5 kg kivihiiliä, ja kun vain n. */» kivihiilien
lämpöpaljoudesta tulee valokaasuun, lopun
jäädessä koksiin, on valokaasu polttoaineena yleensä
kallis. Toisen tavan mukaan poltetaan kiinteät
p. epätäydellisestä n. s. generaattcrissa. jolloin
polttokaasun — generaattori- 1. voimakaasun —
syntyminen perustuu kiinteän polttoaineen
liii-lenpitoisuuteen. Ilman annetaan tällöin virrata
läpi hehkuvan polttoainekerroksen, ilmamäärä
järjestetään niin. että syntyy pääasiallisesti
hiilioksidia. Tällainen kaasu johdetaan sitten
tuli-pesään, polttomoottorin silinteriin j. n. e.
lopullisesti poltettavaksi. Jos ilman mukana lasketaan
generaattoriin vesihöyryä, syntyy korkean
lämmön vaikutuksesta lisäksi „vesikaasua".
Tavallisen generaattorikaasun polttoarvo on 1.200
lämpöyksikköä. — Sulatto- 1.
masuunikaa-suksi nimitetään rautamalmien pelkistämiseen
käytettävien masuunien piipusta tulevaa
hiiliok-sidinpitoista kaasua. Tämän polttoarvo on n.
800-1.000 lämpöyksikköä. Ennen se laskettiin
hukkaan virtaamaan ulkoilmaan, nykyään sitä
käytetään höyrykattilain. puhallusilmankuumentajien
ja pasutusuunien kuumentamiseen sekä
poltto-moottoreihin. Koksiuuneista tulevaa
koksi-uunikaasua käytetään pääasiallisesti
poltto-moottoreihin, sen polttoarvo on 4.000
lämpöyksikköä. P-o P-o.
Polttoarvo ks. Polttoaineet.
Polttohaudat ks. Hauta.
Polttolaiva, hylätty alus, joka palavilla ja
räjähtävillä aineilla täytettynä meritaistelussa tai
merikaupungin piirityksessä lasketaan
ajelehtimaan vihollisen aluksia tai merisalpoja vastaan
näiden hävittämiseksi. .1/. v. 77.
Polttolasi, kupera linssi (ks. t.), jolla auringon
valoa voidaan kohdistaa linssin polttopisteeseen
suuren kuumuuden aikaansaamiseksi tai
esineiden sytyttämistä varten. P;n vaikutus ou sitä
tehokkaampi kuta enemmän se vastaanottaa
valoa s. o. kuta laajempi sen pinta on ja kuta
pienempään pilkkuun se valosäteitä yhdistää
(kuta pienempi polttoväli on). U. 8:n.
Folttomaalaus ks. P o 11 t o p i i r u s t, u s.
Polttomoottori on lämpövoimakone, jossa
polttoaine äkkiä palaa itse työsilinterissä, jolloin
palamisessa syntynyt korkea paine työntää
männän edellään ja siten hyödyllinen työ syntyy.
Polttoaine on aina saatava kaasunmuotoon, ja tämä
kaasu on. jotta se voisi palaa, sekoitettava ilman
kanssa. Valokaasua voidaan polttaa sellaisenaan;
nestemäiset polttoaineet, kuten bentsiini ja
petroli, ovat ensin kaasutettavat n. s. kaasuttajassa
1. karboraattorissa (ks. t.); petrolia
voidaan myöskin johtaa silinteriin hienona suihkuna,
jolloin se silinterissä vallitsevan korkean
lämpötilan vaikutuksesta kaasuttuu. Kiinteät
polttoaineet, kuten antrasiitti, koksi y. m. ovat
kaasutettavat n. s. kaasuttajassa 1. generaattorissa
(ks. Imukaasu); sahajauhojakin on käytetty,
vaikka kokeet niillä eivät vielä ole täysin
onnistuneet. Rautatehtaissa voidaan käyttää
masuuneista saadut kaasut sellaisinaan (ainoastaan
vedellä puhdistettuina) p:ssa.
Ensimäisen, ainakin jonkinmoisen merkityksen
saavuttaneen p:n rakensi 1860 ransk. Lenoir. Se
oli vaakasuoraa muotoa ja muistutti paljon
höyrykonetta, jonka toimintaa se jäljitteli.
Laaka-mäntä imi silinterin kullakin iskulla, vuoroin
puolelta ja toiselta, kaasun ja ilman sekoitusta,
mikä suunnilleen iskun keskellä sytytettiin
sähkö-kipinällä, jolloin ..räjähdyspaine" nousi n. 3,5
ilmakehään. Tämän koneen indikaattoripiirros siis
on kuvan 1 muotoinen. Kone oli
kaksitahti-kaksi-toiminen. Silinterin vaippa ja kansi olivat
veden jäähdyttämät, mutta 4 tasapintaluistia ei
voitu jäähdyttää, ja varsinkin menoluistien
han-kausvastustus voi kuumuuden vaikutuksesta
nousta niin suureksi, että kone pysähtyi. Tämä
kone ei vastannut siihen pantuja suuria toiveita:
kaasunmenekkikin. n. 3 m3 hevosvoimaa kohti
tunnissa, oli 6 kertaa isompi kuin miksi se oli
laskettu. Syy Lenoirin koneen epäonnistumiseen oli
sen epäedullinen vaikutustapa siinä suhteessa,
että sytytys tapahtui kaikkein epäedullisimmalla
kohdalla, jolloin nimittäin männällä on suurin
nopeutensa. Sitäpaitsi ylipaine on verrattain pieni,
ja suurin lämpötilakin (temperatuuri) alhainen,
eikä suurta vaikutusmäärää voi odottaakkaan,
ellei lämpötilan aleneminen silinterissä ole suuri.
Korkean lämpötilan saavuttamiseen tarvitaan
suuri alkupaine. ja tämä taasen edellyttää, että
kaasu on ennen sytyttämistä puristettu. Jos
Lenoirin koneessa jatkamme suunnilleen
adiabaatin-muotoista paisuntakäyrää c-d taaksepäin (kuva 2)
g-c, sekä konstrueeraamme alkupainetta a-g
vastaavan puristuskäyrän c-f, niin saamme
indikaat-toripiirrokseen lisää viivoitetun pinnan, joten
pinnan edustama työmäärä voi tulla monta kertaa
suuremmaksi, kaasumenekin ollenkaan lisäänty-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
