Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Polttoarvo ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
787
Polttomoottori
188
mittk. Titi periaatetta on noudatettu nykyajan
p -s». Kaasuseos aina puristetaan usean
ilmakehin paineiseksi -ekä sytytetään iskun alku
pää "A. Puristu-paine ou yleensä n. 5-8
ilma-kehaä, ja n. >. sytytyspaine 15-25 ilmakehää.
Niitä paineita vastaavat lämpötilat ovnt n.
400-500* ji 1.300-1.000° C. Alkujaan käytettiin
erityistä pumppua seoksen puristamiseen, nykyään
käytetään siihen työmäntää. joten kone vuoroin
toimii pumppuna ja vuoroin moottorina. Lenoirin
koneen tasapintaluistien asemesta käytetään
venttiilejä; viime aikoina tosin on
nutomohiilimoot-torei-sa ruvettu käyttämään, hiljaisemman
käynnin saavuttamiseksi, luisteja. mutta ei
tusapintn-lui.-teja kuten Lenoirin koneessa, vaan
mäntä-luisteja. Vielä tehdään pienemmät koneet, ehkä
noin 150 hevosvoimaan asti, yksitoimisiksi. s. o.
toimintaa ainoastaan toisella puolen mäntää,
joten ak-elin puoleinen osa silinteristä voi olla auki,
ja mäntä voi toimia samalla ristikappaleena.
Koko koneen rakenne tulee sen kautta lyhemmäksi
ja jäähdytys yksinkertaisemmaksi. Kuva 3
esittää kuvannollisesti nykyaikaista polttomoottoria.
Jäähdytys on tärkeä seikka p:ssa: jäähdytysvesi
johdetaan sisään johonkin paikkaan silinterin
alipää-sä ja ulos yläpäästä. Ainakin silinteri ja
venttiilipesä ovat jäähdytettävät, isoissa p:issa
usein vielä mäntä, männäuvarsi jopa venttiilitkin.
Jäähdytys luonnollisesti edustaa tappiota:
kokemuksen mukaan 1 >-’/» koko kehitetystä
lämpömäärästä menee hukkaan jäähdytysveden kautta,
mutta jäähdytys on kuitenkin välttämätön, koska
ilman sitä kuumien kansujen kanssa yhteydessä
olevat osat pääsisivät liiaksi kuumenemaan, jostn
taasen olisi seurauksena nopea kuluminen,
halkeaminen sekä ennenaikainen kaasuseoksen
syttyminen.
Kaikki nykyajan p:t toimivat joko n. s.
neli-t. kaksitahtijärjestelmän mukaan. Toimintatapaa
voidaan parhaiten selvittää indikaattoripiirroksen
mukaan. Nelitnhtimoottoreissa mäntä imee
ensi-mäisellä tahdilla (= yksinkertaisella iskulla), kun
se liikkuu sisäasennostaan ulospäin, ilmaa tahi
kaa«u«eo*ta silinteriin: paine on silloin vähän
ali-puolella n. s. atmosfeerista viivaa,
indikaattori-piirroksessa viivaa a-b kuva 4. Toisen tahdin
aikana. männän liikkuessa sisäänpäin, puristetaan
ensimäisellä tahdilla silinteriin imetty seos,
viiva b-c; toisen ja kolmannen tahdin rajalla
sytytetään seos. jolloin paine äkkiä nousee, c-d,
kolmas tahti on paisunta- ja työtahti, d-e. ja
vihdoin neljäs tahti, ulostyöntötahti. e-a. jolloin
mäntä työntää palaneet kaasut menoputkeen,
josta ne virtaavat ulkoilmaan. Ainoastaan yksi
tahti siis on työtahti: kolmen tahdin aikana
mäntä vain kuluttaa työtä, mikä on saatava
huimapyörästä. Kaksitahtimoottorin työtapaa
esittää kuva 5: alkaaksemme piiristustnhdin
lopusta on meillä kuten nelitnhtimoottoreissa
sytytys b-c, »ekä paisunta rd. Paisunta tahdin
lo-pu–.i mäntä paljastaa silinterin seinässä olevat
aukot, jolloin polttokaaxut pääsevät virtaamaan
niintä ulos ja paine silinterissä laskeutuu, viiva
d-a: kohta sen jälkeen kuin menonukot ovnt
avautuneet, avautuu toinenkin aukko, josta
jonkun-verran puristettu n. s. huuhdeilma t. kaasuseos
pää-i e virtaamaan silinteriin ja huuhtoo sen
enemmän t. vähemmän täydellisesti vapaaksi
polttojätteiltä. .<-kä. kun mäntä takaisin tullessaan on
sulkenut ensin huuhdeilmn-aukon ja sitten
meno-aukot, jiUipi silinteriin ja siellä puristuu, viiva
o-6; pisteessä 6 jälleen on sytytys.
Kaksitnhti-moottoreissa ou joka toinen tahti työtahti, siis
yksi työtahti akselin kullakin kierroksella,
jota-vustoin nelitnhtimoottoreissa on työtahti vain
joka toisella kierroksella. Huuhdeilmn saadaan
kaksitahtimoottoreissa joko suljetusta
knmpikum-miosta, johon ilma imeytyy miinniin liikkuessa
silinterin sisiiiin sekä puristuu miinnän palatessa,
tili myöskin n. s. differentsiaalisilinteristä, mikä
on samankeskinen työsilinterin kanssa.
Kaksi-tahtimoottoreissa ei tnrvita. lukuunottamatta
mahdollista petroliventtiiliil. muuta venttiiliä kuin
yksinkertainen, itsetoimiva ilmaventtiili t. läppä:
nelitahtimoottoreissa sitävastoin on varsinainen
sekä tulo- että meuoventtiili, jotka saavat
liikkeensä harjakehrien välityksellä n. s.
ohjnusnkse-lista, mikä. kun sekä tulo-että menoventtiili
avautuu ainoastaan joka toisella kierroksella, pyörii
puolta hitaammin kuin piiiiakseli.
Jos verrataan nelitahti- ja
kaksitahtimootto-reja toisiinsa, niin voidaan edellisen muodon etuina
mainita yksinkertainen ja selvä toimintatapa,
yksinkertainen rakenne, sekä mahdollinen nopea
käynti. Sitävastoin on voiman vaikutus
epätasainen, joten koneen mitnt tulevat isot ja
tarvitaan iso huimapyörä. Kaksitahtimoottoreissa
taas voiman vaikutus on tasaisempi, työtahteja
kun on kaksi kertaa niin monta kuin
nelitahtimoottoreissa. Suoritettu työ ei kuitenkaan ole
2 kertaa suurempi, koska osa työstä käytetään
huuhdeilman puristamiseen, vaan ainoastaan noin
70% isompi. Jos rakenne on
tarkoituksenmukainen, saadaan kaksitahtimoottoreissa puhtaampi
panos kuin nelitahtisissa, niissä kun ei käytetä
mitään huuhtomista. Mitään menoventtiileiä
oh-jausakseleineen ei tarvita. Toiselta puolen taasen
ei moottorin nopeus, silinterin huuhtomisen
takia. voi olla hyvin iso, ja kun kampikammio on
suljettu, voi männän voiteleminen tuottaa
vaikeuksia. Absoluuttisesti ei voi sanoa, että
toinen tai toinen muoto olisi parempi:
kumpaisellakin on puoltajansa, ja kumpaisiakin käytetään
elikii yhtä paljon.
Kuva ß esittää nelitahtijärjestelmiin mukaan
toimivan Dieselin-moottorin (ks. t.)
indikaattori-piirroksen. Tavallisen nelitahtimoottorin
indi-kaattoripiirroksesta se eroaa siinä, että
puristus-paine on paljoa isompi, nim. melkein ylitä iso kuin
sytytyspaine. Korkean puristuksen aiknnnsnama
lämpötila on tarpeeksi iso, jotta n. s. raskuatkin
öljyt palavat täydellisesti.
Tavallisen nelitahtimoottorin kokonaiskuva on
esitetty kuvassa 7. O on ohjausakseli, T tulovent-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
