Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Pori (Björneborg) - Porilaisten marssi ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
Porilaisten marssi Porkka
844
n. -. PliisiD maavallit ja Luotsimäen alapuolella
Kokemäenjoen varrella olevat vallinjääiinökset
itimai-en sodan ajoilta. — V a n li o j a
kartanoita: Yyteri. Vanhakartano, Alikartuno.
lly-veli» ja Tuorsniemi. -4-i K.
Porilaisten marssi. Runebergin runoilema,
kuuluu suomen isänmaallisiin lauluihin.
Sävelmän arvellaan olleen alkuaan ransk. Napoleonin
aikuisen sotilasmarssin. M. M.-lnulukunnan
esit-tämänä P. m. oli Aleksanteri II :n jn
Aleksanteri lll:ti mielilauliija. Se vahvistettiin myös
Turun tnrkka-anipujapataljoonnu soittokunnan
kunniamarssiksi. /. A".
Porin alarovastikunta käsittää Ulvilan.
Porin. Rullaan. Repo-aaren, Nakkilan, Noormarkun,
Pomarkun, Ahlaisten, Merikarvian. Siikaisten.
Eurajoen. Luvian. Euran. Honkilahden ja
Kiukaisten seurakunnat Turun arkkihiippakuntaa.
Porin konepaja, omistaja Björneborgs
in e k a n i s k a verkstnds aktiebola g.
peruit. 1S59. loutui 1878 \V. Rosenlew & Co:lle. joka
1904 luovutti sen nyk. omistajalle. Osakepääoma
1.100.000 mk., johtokuntaan kuuluu neljä
Rosenlew sukuun kuuluvaa henkilöä jayli-insinööri Otto
Fr. Nyberg; isännöitsijä J. M. Gylplie.
Valmistu- käsittäen koneita, aluksia, valintuotteita ja
pannuja, arvoltaan 1-l.t milj. mk. — Työväestö
350 -41Kt henkeä. E. E. A".
Porin kreivikunta, joka 1651 annettiin
sotamarsalkka Kustaa Hornille, käsitti Porin
kaupungin ja kuninkaankartanon. Koiviston
latokartanon sekä 127 taloa (90’/• manttaalia)
Ulvila–:!. 191 taloa (113’/, manttaalini Huittisissa
ja 39 taloa (27 •/« manttaalia) Kokemäellä : tuotti
tuloa n. 8.600 hopeutaaleriu: joutui 1678 ja
1679 suurimmaksi osaksi Hornin vävylle Niels
Bielkelle: v. 1681 peruutettiin lahjoitusosa, mutta
ei punttitiloja.
Porin lääni oli 1641-46 erotettu Turun
läänistä eri lääniksi jn käsitti silloin Satakunnan.
Nykyään nimitetään Turun lääniä virallisesti
Turun jn Porin lääniksi, nähtävästi sen johdosta,
että ennen on ollut olemassa eri Porin lääni. ks.
Kokemäenkartanon lääni. K. II. il.
Porin puuvillatehdas, omistaja
Björneborgs bomullsmauufaktur a.-b. Porin
puuvillateollisuus o.-y., sijaitsee Porissa
jossa sille kuuluu 33 tonttin 8:nnessa
kaupunginosassa). Kokemäenjoen oik. rannalla, sillan
korva—a. Laitos perusi. 1898, osakepääoma on 2
milj. mk., vararahastot 2.160.000 mk.,
johtokuntaan kuuluvat F. A. Juselius, Walter Ahlström,
G. E. Ramberg. Bruno JtiaéUfU, C. G. Sundell,
isännöitsi ii ia tekn. johtaja. Tehdas aloitti
toimintansa 1900; 1902 valmistui värjäys-, valkaisu-,
kiillotus- ja pörhötyslaitos. Käyttövoima
saadaan 1.300 hevosv. höyrykoneesta. Valmistus
killittää kaikenlaisia puuvillalankoja ja -kankaita:
mvvnti oli 1901 arvoltaan 452.000 mk.. 1910
3.952.000 mk. ja 1913 4 500,000 mk. Tuotteet
myödiiän yksinomaan kotimaahan. Työväestö
1914 800 henkeä: työväen sairaus- ja
hautausnpu-IcaHitossa on n. 46.000, avustusrahastossa 30.000
mk. E. E. K.
Porin rata. Pääraiteen koko pituus
viimei-»e«tä vaihteesta Tampereen asemalla
Mäntyluodon satamalaiturin loppupilähän 150.7 km;
tienpinnan korkein kohta 128,•• m yi. merenp.
on 11:liä km:llä Tampereelta; tienpinnnn niin
kohta 1,j» m yi. merenp. on Mäntyluodon
satamalaiturilla; rautatien tasosta on penkereillä ja
silloilla 122.>> km (= "S.tt^-l, leikkauksissa 34,n
km (=21,;>%); syvin leikkaus 8,«> m on
toisella km :llii Tampereelta. Penger kaikkialla,
paitsi asemilla sekä Mäntyluodon aseman ja
-ntamalaiturin välillä, tehty yhtä raidetta var
ien. — Radalla (1912) 15 asemaa, 9
seisausluitu-ria matkustaja- ja tavaraliikennettä varten. 7
-eisausluituriu matkustajaliikennettä jn pikku
tuvurutu varten sekä 5 lastauspaikkaa;
huomattavimmat sillat : 5-jiinteinen ristikkosilta
Tammerkosken poikki, 8-jiinteinen viadukti
|til|ia-silta) Mustalahden torin poikki Tampereella,
2-jiiuteiset sillat Siuronkosken, Kokemäen |oen
Köysikoskenlinarnn ja Puhakoskenhaaran poikki.
— Radan eri asemilla (Tamperetta
lukuunottamatta) 1912 saapuvien matkustajien luku 295.202,
lähtevien 295.954; saapuvaa tavaraa 151.842 ton.,
lähtevää 123,219 ton. — P. r:n rakentaminen
päätettiin V:n 1888 valtiopäivillä, rakennustyöt
aloitettiin kesällä 1890; rata Tampereelta Porin
kaupunkiin avattiin säännölliselle liikenteelle 4
p. marrask. 1895, sitä ennen oli kuitenkin jo lii
lies vuoden ajan pidetty väliaikaista liikennettä
Tampereelta Peipohjaan saakka; 20 km pitkä
ra-danjatko Porista Mäntyluotoon avattiin
säännölliselle liikenteelle 1 p. marrask. 1899.
Rakennuskustannukset (1895) tekivät 10.630.000 mk..
Mäntyluodon satamaradan valmistuttiin 12.740.000
mk. Nykyinen pääoma-arvo (1912) 15.774.000
mk. 1. 99.400 mk. 1 :tä ratakilometriä kohti. —
Pcipohjan asemalta P. r:lla lähtee yksityinen
normaaliraiteinen rata Rauman kaupunkiin, ks.
Ruuman rata. L. Il-nen.
Porin rovastikunnat ks. Porin
ala-rovastikunta ja Porin
ylärovasti-kunta.
Porin rykmentti. Kuudes jalkaväen rykmentti
oli 1634 v:n hallitusmuodon mukaan ..molempien
Satakuntien" asetettava; sitii ruvettiin
sittemmin sanomaan P. r:ksi. V. 1694 se
järjestettiin ruotujnkokannnlle. Suuruudeltaan se 1635
oli 1.292 miestä, joista 600 oli Saksaan viety:
1694 se oli 1,025, 1808 (varaväen kanssn) 1,525
miehen suuruinen. Mukana se oli m. m.
seuraavissa taisteluissa: Leipzig 1642, Böömin sota
retkellä 1648, Puolassa 1655-56. Preussissa 1678.
Gemiluerthof 1705, Lesnaja 1708. Pultava 1709,
Porrassalmi ja Parkumäki 1789. Siikajoki. Kaulia
joki ja Juutas 1808. Kainuun pakkosopimuk
sessa 1809 P. r. oli mukana ja lakkasi senjäl
keen olemasta. K. O.
Porin ylärovnstikunta käsittää Loimann.
Metsämaan. Alastaron, Huittisten, Kuuvntsun,
Vampulan, Punkalaitumen, Köyliön, Säkylän,
Kokemäen ja Harjavallan seurakunnat Turun
arkkihiippakuntaa.
Porjuskoski Luulajnnjoessa Pohjois-Ruotsissa,
Norrbottenin läänissä, on Stora Lulevnttnenin
alapuolella, put.-kork. n. 50 m. Siinä on 17 milj.
mk. maksanut, 1914 valmistunuut sähkövoima
asema, josta otetaan siihköä Jällivaaran ju Kii
runavaaran kaivosalueille ja malmijunien kilvttöä
varten. Täysin valmistuttuaan P:n
sähkövoima-asema antaa 100.000 hevosv.
Porkka, nuotta-apajalla käytetty tarvin:
suksisauva ju tiimän alapäässä oleva rilla.
17. T. S.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
