Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Porkka ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
Porkka—Pormestari
846
Porkka, Frans Volmari (1854 89),
kielentutkija, syntyisin Suursaarelta, yliopp. 1872,
fil. kand. 1877, fil. lis. 1885, nimitettiin suonien
kielen lehtoriksi yliopistoon 1886; toimi 1877-82
opettajana Helsingissä eri oppilaitoksissa.
Runonkeruumatkoiltaan (1881-83) Länsi-Inkeristä P. toi
erittäin runsaan ja arvokkaan kokoelman
saalii-uaan (yhteensä n. 2.000 runoa). Vv. 1885-86 P..
Suomalais-ugrilaisen seuran stipendiaattina, teki
kielitieteellisen tutkimusmatkan Kasaanin
ku-veruementtiin Tsarevokoksajskin piirin
tseremissien luo; tällä matkalla hän sai keuhkotaudin,
joka sitten vei hänet ennenaikaiseen hautaan.
Matkansa tuloksista — kansanrunous- ja
sanakokoelmista y. m. — P. itse ei ehtinyt ennen
kuolemaansa saada mitään julkisuuteen.
Julkaisuja : „über den ingrisclien Dialekt mit
Beriiek-siohtigung der iibrigen ingermanländisehen
Dia-lekte" (väitöskirja. 1885), ..Inkerin itkuvirsistä"
118S3 Valvojassa, jonka perustajia P. oli),
..Kertomus runonkeruu-matkasta, jonka v. 1883
ke-sällä teki Inkeriin" (Suomi II. 19; 1886);
Suo-malais-ugrilaisen seuran toimesta (sen
Aikakauskirjassa XIII. Arvid Genetzin toimittamana)
ilmestyi P:n arvokas tseremissiläinen
kansan-runouskokoelma: ..Tscheremissische Texte mit
Cbersetzung" (1895), joka sisältää satuja,
sananlaskuja, arvoituksia, loitsuja ja lauluja. P:n
tseremissiläinen sanakokoelma sekä kieliopilliset
muistiinpanot ovat Suomalais-ugrilaisen seuran
hallussa. Y. IV.
Porkkala. 1. Kirkkonummen pitäjästä
Suomenlahteen pistävä niemi ja sitä reunustava
saaristo, Barönsalmenselän itäpuolella, n.
3-4 penink. Helsingistä lounaaseen. P. oli jo
keskiajalla merenkulkijain satamapaikkoja, se
m. m. mainitaan eräässä tanskalaisessa
itinera-riossa n. v:lta 1250. Niiltä ajoin on saarilla
hautuumaitakin. -— P. kuuluu nykyjään
Tal-linnan-P:n linnoitusalueeseen, jonka virallinen
nimitys on ..Pietari Suuren merilinnoitus".
V. 1615 Kustaa Aadolfin toimesta ryhdyttiin
P:n niemellä louhimaan hopeamalmia. Työt
kuitenkin lakkasivat jo seur. v. luultavasti
malmi-suonen köyhyyden vuoksi. -— 2. Majakka
(myös Rönnskärin majakka) R ö n n s k
ä-rin saarella, P:n niemen edustalla, n. 4
penink. Helsingistä, näyttää valkoista
vaihtuma-tonta valoa; valaisumatka 19.s engl. penink.,
va-lonkorkeus vedenpinnasta 50 m, perustasta 32,s
m; valovoima (llefner-yksiköissä) 12.200. Rak.
1800 (järjestyksessä toinen Suomen majakoista),
uusittu ja korjailtu 1814-21. — Meteorologinen
ja hydrografien asema. L. Jl-nen.
Porkkala 1. P o r k k o 1 a, 1 manttaalin
suuruinen allodisäteri Lammin pitäjässä Ormajärven
rannalla 37 km Turengin rautatieasemalta
koilliseen. käsittää nykyään siihen kuuluvat 5
rälssitilaa mukaanluettuina 5’it manttaalia. Pinta-alasta
on 350 ha viljeltyä maata. Kotitarvesaha ja
mylly. —P. mainitaan ensikerran jo 1374. V. 1411
se vaihdon kautta siirtyi aatelismies Olavi
Flöghiltä Tavast-suvulle, jolta se naimisliittojen
kautta periytyi 1500-luvun alkupuolella n. s. P:n
Ille-suvulle, tältä myöhemmin samalla vuosis :11a
nuoremmalle Fincke-suvulle, jonka jäsenistä m. m.
Suomen käskynhaltija Kustaa Fincke (k. 1566)
omisti sen. sekä Gödik Fincken tyttären
Margareetan avioliiton kautta Eevert Kaarlenpoika
Porkkana.
Hornin kanssa Kankaisten Horneille
(Marienbor-gin vapaaherroille), joiden hallussa P. oli vielä
1697. Vuosis:n vaihteessa oli P:n omistajana
vapaaherra Krister Bonde, joka 1707 möi tilan
presidentti Kaarle Gylleustjernalle. Myöhemmin
1700-luvulla tila oli Stjernvall- ja von
Kræmer-suvuilla. Viimem:n hallussa se on vielä seur.
vuosis :n alussa. Sittemmin se on ollut m. m.
Stroganov-, Buturlin-, Etholén- ja
Alopaeus-su-vTiilla. Nyk. omistaja (1914) tilanom. A. Laurell.
A. Es.
Porkkana (Daucus carota), vasta toisena
vuotenaan kukkiva karvainen putkikasvi, jolla on
hienoliuskaiset lehdet,
valkeat kukat, pariliuskaiset «l,
emäsarjain suojukset ja
piikkiset lohkohedelmät.
Viljellään möyheiden,
maukkaiden, tav.
kellanpunaisten tai
kellanvalkei-den pääjuuriensa vuoksi ja
on tärkeimpiä
keittiökas-veja suuressa osassa
maapalloa, meilläkin aina
Lapissa asti. On meillä
viljelty ainakin 1600-luvulta
lähtien. Jo vanhat
Etelä-Euroopan kansat
kasvattivat sitä aluksi
lääkekasvina» On nykyisin tärkeä rehukasvinakin, meillä
tähän vain hiukan käytetty. Viljelty p. polveutuu
suuressa osassa Eurooppaa, aina Keski-Ruotsissa
asti kuivilla paikoin villinä kasvavasta
kantamuodosta, jonka juuri on ohut, sitkeä, usein
haa-rainen, keltainen tai valkeankeltainen ja
väkevän-makuinen. Viljeltyjen muotojen luku on hyvin
suuri. Piiäjaoittelu on tavallisesti: ka ro ti t.
joiden juuri lyhyt, typistynyt, usein melkein
ympyriäinen, ja varsinaiset p:t, joilla on
pitkän kartiomainen juuri. Edelliset ovat yleensä
hienoja, pian valmistuvia, vaikeasti säilytettäviä,
niitä nimitetään usein kesä-p:iksi
vastakohtana jälkimäisille, talvi-p:ille. P. viihtyy
parhaiten edellisenä vuonna lannoitetussa,
multavassa, hiekansekaisessa savimaassa. Kylvetään
joko myöhään syksyllä tai tavallisesti keväällä.
Juuri sisältää 8-9 % hiilihydraatteja, etupäässä
sokerilajeja. Punainen väriaine on karotiinia.
P:aa käytetään taloudessa hyvin monella eri
tavalla. M. m. siitä valmistetaan siirappia.
K. L.
Poria, paljon käytetty terveyslähde
Keski-Ruotsissa, örebron läänissä, örebrosta lounai
seen lähellä rautatietä. On ent. uhrilähde, jota
ruvettiin käyttämään terveyslähteenä 1724,
yleisesti 1800-luvulla.
Porlammi (ruots. Porlom). 1. Säteri
Lapp-träskin pitäjässä samannimisessä kylässä,
käsittää 2 3/i manttaalia. Mylly. Tilan omisti
1600-luvulta alkaen von der Pahlen-suku, jolta se
siirtyi seur. vuosis :n keskivaiheilla Creutzeille.
Nykyään (1914) se on Ehrnroothien hallussa. — 2.
Rautatiepysäkki Lahden-Loviisan yksityisellä
radalla Myrskylän ja Michelspiltomin asemien
välillä 177 km Helsingistä 29 km Loviisaan.
A. Es.
Porlom ks. Porlammi.
Pormestari (ruots. borgmästare) on
kaupunkikunnan lainkäytön ja hallinnon ylin virkamies.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
