Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Porkka ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
— Kun Ruotsin kaupunkeihin keskiajan lopulla
hansakaupunkien vaikutuksesta järjestettiin
kunnallinen itsehallinto, annettiin näissä raadille ja
p:eille johtava asema. Ensimmäisen yleisen
kaupunkilain mukaan tuli kussakin kaupungissa olla 6
p:ia, joista 2 kerrallaan oli virantoimessa. Uuden
ajan alussa rajoitettiin p:ien luku kahdeksi ja
samalla jakautui raati kahteen osaan, joista toinen
raastuvanoikeutena hoiti lainkäyttöä toinen taas
maistraattina hallinnollisia tehtäviä.
Ensimainitun osaston puheenjohtaja oli oikeuspormestari
ja viimeksimainitun kunnallispormestari. P:ien
nimittämisestä oli Ruotsissa pitkällistä
erimielisyyttä kuninkaan ja valtiopäivien välillä, mutta
1700-luvulla vakaantui käytäntö sellaiseksi, että
kaupunkien porvaristo sai asettaa ehdolle kolme
henkilöä, joista kuninkaan oli nimitettävä yksi
virkaan. Tämänsisältöiset säännökset ovat myös
1772 ja 1780 vuosien perustuslaeissa, jotka tässä
suhteessa ovat Suomessa vieläkin voimassa.
Ehdokkaiden vaaliin ottavat v:sta 1873 lähtien osaa
kaikki kunnan äänioikeutetut jäsenet
kunnallisasetuksen säätämällä tavalla. Kolmesta enin
ääniä saaneesta ehdokkaasta nimittää senaatin
oikeusosasto yhdessä kenraalikuvernöörin kanssa
yhden virkaan. — Ainoastaan suuremmissa
kaupungeissa on kaksi p:ia. jolloin oikeus-p. on
puheenjohtajana raastuvanoikeudessa tai, jos se on
jaettu useampiin osastoihin, sen ensimäisellä
osastolla sekä kunnallis-p. maistraatissa.
Milloin on vain yksi p., on hän puheenjohtajana
kummassakin. P:lla ei ole asioiden ratkaisussa
suurempaa valtaa kuin raatimiehilläkään. Eräissä
pienissä kaupungeissa toimii p. myös julkisena
notaarina. ks. Kunta. Raastuvanoikeus ja
Maistraatti. N. M.
Pormestari 1. iso lokki ks. Lokit.
Pornainen -myös Pornanen. Porneesi,
P o r n ii ä s i, Poruasi, aikaisemmin
Kirves-koski: ruots. Borgnäs). 1. Kunta,
Uudenmaan I., Helsingin kihlak., Sipoon Pornaisten
nimismiesp.; kirkolle Hindhärin rautatieasemalta
12 km. Pinta-ala 147.• km1, josta viljeltyä maata
1910 4..178 ha ’siinä luvussa luonnonniityt 533
lm, puutarha-ala 11.ti ha). Manttaalimäärä
27.>i>i. talonsavuja 116. torpansavuja 38 ja
muita savuja 318 (1907). 2.161 as. (1913), joista
ruotsinkielisiä 78. 559 ruokakuntaa, joista
maanviljelystä pääelinkeinonaan harjoittavia 339
(1901 438 hevosta. 1.473 nautaa (1911). —
Kansakouluja: 3 suomenkielistä, 1
ruotsinkielinen yksityinen 1914’. Säästöpankki. —
Teollisuuslaitoksia: Pornnisten osuusmeijeri. —
Vanhoja kartanoita: Ahacka ja Laha. — 2.
Seurakunta. keisarillinen. Porvoon hiippak.,
Porvoon tuomiorovastikuntaa: Porvoon
emäseurakuntaan kuulunut kappeli, sai kappelioikeudet
1729: oma kirkko oli jo 1726 ja oma pappi 1727,
määrättiin erotettavaksi eri khrakunuaksi sen.
piiitt. 20 p: Itii lokak. 1896 (ensimäinen
vakinainen khra v :»ta 1900). — Kirkko puusta, rak.
1833 ’(’. L. Engelin piirustusten mukaan).
L. II-n en.
Porneesi k*. Pornainen.
Pornografia kreik. portto» = portto, ja
gra-phnn kirjoittaa), epäsiveellinen kirjallisuus. —
Pornografinen (kreik. pornngr’i’phon),
epä-«iveelliniä osioita esittävä. .
Pomokratia kreik. porno» - |>ortto, ja krato»
voima). porttovnlta, pnavikuuuan syvimmän
rappeutumisen niku (10:s vuosisata).
Poro ks. P e u ra ja P o r o n h o i t o.
Poronita. porolaidunalueellc rakennettu uita,
joku estää porolaumoja siirtymästä toiselta
pulis-kunta aineelta toiselle. P:t saattavat
yhtäjaksoisesti ulottua useiden peninkulmien pituudelle, vrt.
Lappalaiset ja Poronhoito. O. lAh.
Porogit (ven. porog - koski), Dneprin Etelä
Venäjän maanselän poikki kulkiessaan
muodostama koskisarja : vrt. D n e p r.
Porokoski, valtava koski Sunujoessa Aunuk
sessa, Petroskoin ja Poventsan piirikuntain ra
Porokuski.
jalla. kcskimiiineu Siinujoeu kuuluisassa
koski-sarjassa ITirvas-Porokoski-Kivatsu (ks. n.), n.
2’/, km Hirvaksen alapuolella, lähes 90 km
Petroskoista luoteeseen, n. 27 km yläpuolella
Ki-vatsua. P. käsittää kolme raivokasta
peräkkäistä putousta, joiden yhteinen put.-kork. on n.
17 m.; keskiveden aikaan n. 55,000 hevosv. P.
on korkeampi ja voimakkaampi koski kuin
Ki-vatsu ja sen ympäristö jylhempää erämaata,
mutta Kivatsua ylistetään runollisimmnksi ja
kauneimmaksi. L. II-nen.
Porolaidun ja porolaidunkysymys ks. P o r o
laidun komissioni. Metsälaidun ja
Lappalaiset.
Porolaidunkomissioni. Marrask. 15 p. 1911
tekemällään päätöksellä senaatti asetti erityisen
komissionin. jonka tuli. kaikin puolin asiasta
neuvoteltuaan, laatia ja senaattiin lähettää
seikkaperäinen ehdotus siitä, millä ehdoilla
porojen laiduntaminen krutinunmailla olisi
sallittava. Varsinkin viime aikoina, sittenkuin
luonnolliset jäkiiliimaat ovat osoittautuneet
riittämättömiksi, ovat nimittäin poronomistajamme
alkaneet kruununmetsissä, joissa heillä on ollut
vapaa laiduntamisoikeus, kaataa poroille
liiitä-ravinnoksi naava- eli n. s. luppckuusia. Oli
sen-tähden metsänhoitomiestaholta ehdotettu entistä
jyrkempiä järjestysmääräyksiä tällaisten n. s.
..porokaskien" syntymisen ja muiden, porojen
metsälle aikaansaamien vahinkojen
ehkäisemiseksi, ja ylempänämninitun komissionin tohtii
vänä on ollut pohtia tätä asiaa. Komissioni
onkin (toukok. 1914i scnautille jättänyt
hiietin-tönsä ju se kohdistaa pääasiassa ehdotuksensa
siihen suuntaan, että porojen lukua ylimalkaan
olisi vähennettävä luonnollisten laidunmaiden mu
kaisesti, jotenka kullekin paliskunnalle olisi
määrättävä korkein sallittu poromääränsä.
Todellisen poroluvun ilinisaamiseksi ja luotettavan
tilaston aikaansaamiseksi komissioni ehdottaa
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
