Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Portalis ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
say
Portas—Porthan
teiskulmu~sa; 3.214 a». (1901), paljou
suomalaisi.». — P. A iin ja sen sisarkaupunkiin Port
Wi 11 ia m iin keskittyy Sisä Kaundan suu n tm
-tou veliniiuvieuti; jo 1909 niissä oli 19 suurta
riljasilca, joihin mahtui 7 milj. hl viljaa.
Canadian |weilic. Grand trunk pacific ja Canadian
northern nimiset rautatiet yhdistävät P. A:n
sisämaahan ja Itä-Knnndaau. — Vietliiiiu paljon
puutavaroita ja malmia. — Kuivatelakka. —
Suomalaisilla on 6 kertaa viikossa ilmestyvä
,,Työkansa" niminen sanomalehti. E. E. K.
Portas k s. Portaan pitäjä.
Portatiivinen <lut. porlä’re = kantaa),
kannet-lava; siirrettävä.
Portato ks. Portamento.
Port au Prince /portoprtVsJ (alkuaan
L’H6pi-tal), kaupunki Länsi-Intiassa. Haiti’n saarella,
lluiti’n tasavallan pääkaupunki, Gonaven-lahden
perukassa: n. 90.000 ns. (neekereitä ja mulatteja).
Vanhat, ranskalaisaikaiset hallintorakennukset
samoinkuin koko kaupunki nivan rappiolla.
Piispanistuin. Pari pientä rataa sisämaahan.
Satama hyvä; 1912 siinä selvitettiin 073,0,14
rek.-ton. Viedään kahvia, kaakaota, jaloja puulajeja,
puuvillaa, vuotia, tuodaan teollisuuden!uotteitn,
ruokatavaroita, väkijuomia. — P. a. P:n per.
ranskalaiset 1749. Moneen kertaan sitä
hävittivät maanjäristykset. E. E. K.
Porta Westfalica /-/«’-/ (saks. Westfälische
Pforle =,.Westfalenin portti"), se vain 05 m leveä
solupaikka Länsi-Saksassa, Westfalenissa 8 km
Mindenistä etelään lähellä Hannoverin rajaa,
jossa Weser murtautuu Weser-vuoriston poikki.
Portax ks. N i I g a i.
Port Darwin //<«/ (UiiiinJ. syvä,
mainiosata-mainen lahti Austraalian Pohjois-territorissa; sen
rannalla on Palmerstonin kaupunki.
Portechaise /j>ortèr’zJ (< pnrtcr = kantaa, ja
ckaixe = tuoli i f ransk. oik. kantotuolin kantaja ;
meillä myös kantotuoli (ransk. chaise à portcurs).
Porte-épée / /ior/<•/,<"/ (ransk., =
miekankau-nike) on Hanskassa säilyttänyt alkuperäisen
merkityksensä tarkoittaen miekankanniketta 1.
hihnaa. josta miekka kupeella riippuu. Kaikissa
muissa sotajoukoissa sillä tarkoitetaan kultu-,
hopea- tai villalunkaista tupsua tai vihkoa, joka
koristuksena kiinnitetään samasta aineesta
valmistetulla nauhalla tai nahkunuornlln
miekankahvaan. — P.-vän rikki, aikaisempi
viinrikinar-von nimitys. — P.-a I i u p s e e r i, aliupseeri, jolla
on kunnianosoituksen merkkinä oikeus kuntuu
p:tä: vääpeli, ratsuväen vahtimestari,
ylitulit-taja. laivaston kansiupseeri y. m. M. v. 11.
Port Elizabeth /pöleltiobapj, kaupunki
Etelii-Atrikas-a, Kap-maassa, Intian valtameren
muodostaman Alpoa-lahden ’jonka mukaan
kaupunkia usein nimitetään) rannalla; 30.088 as. (1911;
esikaupunkeineen 37.003 as.), joista 18.190
valkoista, enimmäkseen englantilaisia. Terveellinen.
Useita julkisia rakennuksia ja oppilaitoksia. Hyvä
rautatieyhteys sisämaahan. Avonaista satamaa
•uo|ua 3 aallonmurtajaa. Viedään strutsinsulkin,
villaa, vuotia, maissia ’arvoltaan 79.4 milj. mk.
1907), tuodaan teollisuudentuotteitu y. m.
(arvoltaan 15l.i milj. mk. 1907). — P. E:n paikalle
englantilaiset 1799 perustivat pienen
linnoituk-■ien; 1820 sen turviin asettui 4,000 engl. uutis-I
asukasta. E. E. K.
Porter //«Ws/. .1 o h n Addison i (822
amer. kemisti ja Kalevalan kääntäjä, oli aluksi re
toriikuu opettajana Delaware collegessa Newur
kissa Delaware valtiossa, mutta antautui sittein
min kemian alulle. Hän opiskeli 1845 48 kemiaa
Jusutus Liebigiu johdolla Giessenissii, missä myös
tutustui A. K. Soldaniin, sekä tuli sen jälkeen
maanviljelyskemian professoriksi Vale collegeen
New Haveniin, jossa kuoli 1800. Soldaniu
vaikutuksesta harrastuneena Kalevulaan hän kiiiinsi siitä
saksalaisen käännöksen perustalla erinäisiä osia.
Hänen kuolemansa jälkeen luinen ystävänsä tolit.
Eugene Schuyler toimitti julkisuuteen hänen
käiin-tälliänsä Aino-runot lyhyen johdatuksen ja
Kalevalan sisällyksen esityksen seuraamina nimellä
.Selections f rom the Kalevala trunsluted f rom
the Gerillan version" (1808, uusi painos 1873).
| Valvoja 1909, siv. 291-2.] E. N. S.
Porter //iö/j/, Thomas Conrad (1822-?),
amer. kasvitieteilijä. Kalevalan kääntäjä, harjoitti
sekä teologisia että luonnontieteellisiä opintoja ja
tuli. oltuuun jonkun aikaa papin toimissa, 1849
luonnonhistorian professoriksi Marshall collegeen
Pennsylvanian Mercesburgiin ja siirtyi saman
collegen mukana 1853 Luncusteriin. Vista 1806
hän oli kasvitieteen ja eläintieteen professorina
Lafayette collegessa Pennsylvnnian Eastonissa.
Elossa hiin oli ainakin vielä 1888. P. oli
kansa-luisemme A. F. Soldanin tuttava, joka
arvatenkin oli kääntänyt hänen huomionsa Kalevalaan.
Erityisesti P. oli kiinnittänyt huomionsa siihen
yhtäläisyyteen, jonka hiin huomasi vallitsevan
Kalevalan ja Longfellow’n Hiawathan välillä ja
kirjoitti tästii asiasta v. 1855 aikakauskirjaan ,,Nn
tional lntelligencer" kirjoituksen, joka aiheutti
kiivuanluiscn väittelyn. Hänen kirjeissään
Sol-dnnille on muutamia näytteitä yrityksistä
kääntää Kalevalaa englanniksi (41 runon käännöstä) ;
ei ole tietoa, ovatko käännökset tulleet
julkisuuteen, mutta joka tapauksessa ne ovat olleet
myöhemmän kääntäjän Crawfordin käytettävinä. [Vai
voin 1909. siv. 288-290.J E. N. S.
Portfölji (ransk. porlcfruillc, < por/rr = kan
taa, ja fcuille = lehti, arkki), salkku.
Porthan [tà’n], Henrik Gabriel (1739
1804), kuuluisa historiantutkija, syntyi 8 p. miu
raskuuta 1739
Viitasaarella. missä isä oli
kirkkoherrana. Isää kohdanneen
mielenhäiriön tähden hiin
sai kasvatuksensa enonsa.
Kruunupyyn kirkkoherran
Kustaa Jusleniuksen
kodissa, kunnes 15-vuotiaana
päiisi ylioppilaaksi Turuii
akatemiaan. Perinpohjais
ten opintojen jälkeen
hänestä täällä tuli kaunopu
heisuuden dosentti 1702,
kirjastonhoitaja 1772 ja
vihdoin kaunopuheisuuden
professori 1777. Hänen
opettajntoimensa tuli erit
täin suifriarvoiseksi:
laajalti seuraten aikansa
tieteellistä kirjallisuutta hän varsinaisen opetus
alansa ohella luennoi ja kirjoitutti väitöskirjasia
usean eri tieteen alulta, olletikkin kielitieteen,
filosofian ja historian; täten hän piti oppilaansa
uusimman tietämyksen tasalla ja antoi monelle
Henrik Onbrlel Po rt h n n
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
