Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Porthan ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
Portici—Portland
StH
urbi- Nylsndiw" ■ 17IM. 1795), jeka kuitenkin
oli P:n sekii Alo|oeusttn, isün jn pojuu,
yhteistyötä, Ruotsin keskiaikaisen kirkon kymutenyk
-i-t.i .Historia decimarurii ecclesiasticnrum in
Svecia" il796, 1798). Pietarin penningistä
..Historia denarii Petrini iti Svecia" (1S02) sekii
Kuot-in muinaisista jaarleista ,,De dignitate
l.rtorum tn Svecia" il79Si. Olipa P:lla yhteen
aikaan aikomuksena kirjoittaa yhtäjaksoinen esi
tys Suomen historiasta ruotsin kielellä, mutta
aie jäi sikseen pientä Kristinn II :n aikaa kii -|
sitteleviiä katkelmaa lukuunottamatta. P.
pääsikin selville siitä, että hänen tehtäviinsä oli ollut
luoda Suomen historialle varma perusta, jolle
vastaisten tutkijain sitten oli laadittava kertovat
esi ty k-ensi. Joka tapauksessa hän
tutkimustyöllään valmisti kansaansa siihen käsitykseen, että
sillit. v.nkka|u suurempaan vultakuntaan
kuuluvana, oli oma erikoinen historiansa, ja että sen
siis myös oli elettävä omaa kansallista elämäänsä.
Piile ominainen oli se kriitillinen henki,
joka ilmeni hutien koko tutkimustyössään. Hän
on ennen kaikkea katsottava tosihistoriallisen
käsityksen ja menetelmällisen tutkimuksen
perustajaksi kansamme muinaisten olojen
selvittämisensä. Sen veroista kokonaiskuvausta. jonka
P. kielellisten tosiusiaiu nojalla antoi
muinaissuomalaisten elämästä, ei ollut aikaisemmin
esitetty, ei suomaluis-ugriluisella eikä
indoeurooppalaisella alalla. Ja eräät ajatukset
kansanrunojen kehityksestä, niiden vaeltamisesta
kansalta toiselle sekä hänen yrityksensä sulattaa
yhteen eri toisintoja sisältävät idun
kauas-kautaviin ajatuksiin, jotka ovat toteutuneet
osittain nykyaikuisessa
kansanrunoudentutkimuksissa. osittain Kalevalan kokoonpanossa.
P:n koko tutkimustyön edellytyksenä oli suuri
kiintymys omaan kansaan ja sen elämän tarkka
tunteminen. Kumpaakin hiin kehitti laajoilla I
matkoilla kautta koko maamme Pohjanmaata ja \
Karjalaa myöten, joilla hiin vuoroin kiesseillä
vuoroin veneellä kulkien kulutti melkoisen osan
akateemisista loma ajoistaan. Matkoillaan hän
keräsi m. m. maantieteellisen ainehiston, jonka
perustuksella sitten Suomen maantiede tarkoin ja |
aivan uudestaan esitettiin ruotsalaisen Tuneldin
maantieteellisen teoksen seitsemännessä
painoksessa 1795, ja llermelinin karttateoksen Suomea
koskevat kartat laadittiin osittain I’:n keräämästä
kartta-aineksesta sekä hänen avustuksellaan.
Maan ja kansan tarkka tunteminen oli P:sta
ehdottomana edellytyksenä kaikelle
yhteiskunnalliselle uudistustyölle: sen vuoksi hän lakkaamatta
levittikin tällaista tietoa sekii säätyläisten
keskuuteen yleensä että erikoisesti oppilaittensa
joukossa. näistä kun maan tuleva virkamiehistö
kerran oli kasvava. Mutta itsekin hän suoranaisesti
puuttui yhteiskunnalliseen ja olletikkin
taloudelliseen uudistustyöhön. Talousseurim jäsenenä hän
t sta 1798 suuresti vaikutti seuran toiminnan
järjestämiseen ja mietekirjoituksissa hiin
määritteli seuran vastaisen ohjelman Hekä käsitteli
erinäisiä siilien kuuluvia kysymyksiä, kuten
kaupunkiemme kehittämistä, köyhäinhoitoa ja
oppikoulujen parantamista. Turkulaisiin lehtiin,
jotka 1789 jälkeen alkoivat ilmestyä, hiin kirjoitti
taloudellisistakin kysymyksistä: m. m. 1797
mietteitä Sininen viljelyksen kehittämisestä ..Tankar
nm Finland* uppodling", jossa erikoisesti vesi-
reittiemme perkaamisen suurta taloudellista
merkitystä selvitettiin.
Vielii vanhoilla päivillään 1803 P. muutamain
vstiiviiinsä avustamana ryhtyi toimittamaan uutta
kirjallista lehteä „Allmän Litteraturtidniug", joka
virkeästi seurasi ja arvosteli vastailmestynyttä
sekii koti- että ulkomaista kirjallisuutta.
Taantumuksellinen hallitus kuitenkin sen ensimäiseen
vuosikertaansa lakkautti. — Kesken monin
töitänsä 1*. kuoli 16 p. maaliskuuta 1804
miiiträt-11 itiin testamentissa akatemialle omaisuutensa.
[Suom. kirj. seura painatti uudestaan 1859-73
valikoiman I’:n kirjoituksia: ..Opera selecta"
l-\ . ja julkaisi 1904 suomennoksena kokoelman
.,11. O. P:n tutkimuksia"; Huots. kirj. seuran
..Skrifter" sarjassa (I. V, XXXVIII) on
ilmesty nyt kokoelma P:n kirjeitä. — P:n elämää ja
toimintaa koskevasta kirjallisuudesta
mainittakoon: G. Rein, ..II. G. P." (1864); J. V.
Snell-man, ..Mikä mies P. oli?" (1864); E. N. Setälä,
..Lisiii suom.-ugr. kielentutkimuksen historiaan’’
(1891); M. G. Schybergson, ..llistoriens studiiiin
v id Åbo universitet" (1891); I. A. Heikel,
„Filo-logins studium vid Aho universitet" (1894) ;
Gunnar Suolahti (Palander), .,11. G. P. historian
tutkijana" (1901), sama, „H. G. P. yliopiston
opettajana" (1902), sama. ..H. G. P.
Elämäkerran luonnos" «19041; E. N. Setiilii. ,.Dem andenken
H. G. P:s" (Finnisch-ugrische Forschungen IV
1-10), M. G. Schybergson, „H. G. P." (1908,
1911).] C. S-h ti. (E. N. 8.)
Portici f-itsi], kaupunki Italiassa,
Campa-niassa, Napoli’n-lahden rannalla lähellä Napoli’a,
Vesuviuksen juurella: 11.032 as. (1901; kuntana
14.538 as.). Kunink. linna (rak. 1738),
maanvil-jelyskorkeakoulu (134 oppilasta 1911-12), paljon
huviloita, merikylpylä. Harjoitetaan kalastusta,
silkki teollisuutta. — P:n hävitti Vesuviuksen
purkaus 1631.
Portière [portjä’r] (ransk.), ovenvartiatar;
oviverhot.
Portiikki (lat. porticus = läpikäytävä), pylväi
den. pilarien tai arkadien rajoittama etulialli,
pylväshalli, pylvästä. U-o N.
Portiuncula. Franciscus Assisilaisen
rakentama rukoustemppeli Assisi’n luona Italiassa, Po
rugian maakunnassa. Pyhiinvaelluspaikka.
Portiääri (ransk. portier, < lat. porta = portti).
I. Portinvartia, ovenvartia (esim. hotellissa). —
2. (ransk. portière), oviverhot.
Port Jackson [pötdzä’ksn], syvä.
mainiosata-mainen ja monihaarainen luhti Austraalian
itärannikolla Uudessa Etelä-Walesissa; sen löysi
Cook 1770. Rannalla on Sydney.
Portland ks. B e n t i n c k.
Portland /pötlandj. 1. Niemi
Etelä-Englannissa. Dorsetin kreivikunnassa Kanaalin
rannalla; 7 km [»itkii, 3 km leveä, korkein huippu
140 m yi. merenp. (15.199 as. 1901). Yhtyy 15
km pitkän Cliesil hank-siirkän kuutta
mantereeseen. Kuuluisat, valtion omistamat kivilouhokset.
Henrik Ylll:n rakentama linna,
rangaistussiirtola ililaa 1.500 vangille). P:n koillispuolella on
aallonmurtajilla suojattu, lujasti linnoitettu
hätäsatama. 2. Kaupunki Yhdysvaltain
koillisosassa. Mainen valtiossa, Atlantin valtameren
saaririkkann Casco lahden rannalla, monen radan
lähtökohdassa; 58,571 as. (1910). Mainen suurin
kaupunki. Luonnonihana ympäristö. Paljon
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
