Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Port Sudan ... - Portugali
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
869
Port Sudan—Portugali
870
eteläinen kaupunginosa Southsea on tunnettu
meri-kylpylänä. — Kauppa ja kauppamerenkulku
mitättömät. — Käytettiin sotasatamana
1200-lu-vulta alkaen; Edvard IV aloitti linnoitustyöt. —
Charles Diekensin synnyinkaupunki. — 2.
Kaupunki Yhdysvalloissa, New Hampshiren valtiossa,
Piscataqua-joen varrella, 5 km Atlantin
valtamerestä; 11.123 as. (arv. 1906). Paljon käytetty
kesänviettopaikka. Saarella P;n edustalla, mutta
Mainen puolella, ovat Yhdysvaltain hallituksen
omistamat P:n sotalaivaveistiimöt. — P. per.
1023. — P:ssa tehtiin presidentti Rooseveltin
välityksellä 5 p. syysk. 1905 rauha Venäjän ja
Japanin välillä. — 3. Kreivikunnan pääkaupunki
Yhdysvalloissa, Ohion valtiossa, Ohio-joen
varrella. Seioto-joen suussa. Erie-Ohio-kanavan
lähtökohdassa, rautatienristeyksessä; 20,714 as. (arv.
1906). Teollisuuden tuotantoarvo 1905 41.a milj.
mk., josta jalkinetehtaiden osalle tuli 22,i milj.
mk. — 4. Kaupunki Yhdysvalloissa, Virginian
valtiossa. James riverin suulahteen laskevan
Eli-zalieth riverin suussa, vastapäätä Xorfolkia;
33.190 as. (1910). Monen radan risteyksessä.
Norfolk nimiset Yhdysvaltain hallituksen
omistamat suuret sotalaivaveistämöt. —
Osterinpyyn-tiä. — P. oli 1861-62 Etelävaltioiden sotasatama
ja päälaivaveistämö, jossa rakennettiin m. m.
..Merrimac" („Virginia"). E. E. K.
Port Sudan (Bander es-Sudan), engl.-egypt.
Sudanin pääsatama (avattu 1905) Punaisen meren
länsirannalla, Mersa Seikh Barghut nimisen
lahden (hyvä satama) molemmin puolin; 4,289 as.
(19061. Ilmasto kuuma, epäterveellinen. Rauta
tie Niililtä (Berberistä) avattiin 1906. Kuiva
telakka. Kauppa nopeasti kasvamassa; vienti
(karjaa, arabikumia, puuvillaa, taateleita y. m.)
arvoltaan 34.8 milj. mk., tuonti
(puuvillatava-roita. ravintoaineita) 40.8 milj. mk. (1911: koko
kauppavaihto 1908 16,9 milj. mk.). E. E. K.
Portteri (engl. porter = kuormankantaja),
alkuaan engl. väkevä olut, jota kuormankantajat
ensinnä joivat. Eri lajeja ovat: stout, brown
stout, double stout. Sen ekstraktinpitoisuus on
suurempi kuin tavallisen oluen. (ks. Olut.)
Portti (lat. porta), sisäänkäynti jollekin
alueelle joko ajoneuvoja (a j o-p.) tai
jalankävi-jöitä (käynti-p.) varten. Usein nämä
molemmat ovat yhteen ryhmitettyinä siten, että ajo-p.
on keskellä, käynti-p :t kummallakin puolen, tai
on itse ajo-p :iin sovitettu pieni käynti-p.
Jälkimäinen sovitus on varsin yleinen
kaupunkitalojen p.-käytävissä, mutta tavataan myös
talon-poikaiskartanoissa. — Erikoisissa paikoissa,
kuten museoissa, näyttelyissä, rautatieasemilla,
joissa on vilkas henkilöliike ja joissa muutenkin
tahdotaan valvoa yleisöä, on ulkomailla yleisesti
käytännössä pyörivä käynti-p.
(ristinmuo-toinen päältä katsoen). — P:n avattavat osat
tehdään puusta tai raudasta. p:n pielet useinkin
kivestä. P:n pieliä voi ylhäältä yhdistää erityinen
pääte, milloin kauniisti koristeltuna raudasta,
milloin kivestä holvattuna. — Huomattavia ovat
entisajan kaupungin-p :t (esim. roomalaisten ajoilta
säilynyt Porta nigra Trierissä). Nämä olivat
itsenäisiä rakennuksia, jotka varsinkin
keskiaikaisissa kaupungeissa olivat linnoitetuilla
torneilla varustetut. — Erikoinen laji p:eja ovat
kunnia-p:t merkkihenkilöiden ja -tapahtumain
kunnioittamiseksi, joko tilapäisesti pystytetyt
j tai aiotut pysyviksi rakennustaiteellisiksi
muistomerkeiksi, kuten roomal. riemukaaret (ks. t.).
Uudempanakin aikana on tämäntapaisia
rakennettu: Arc de triomphe Pariisissa,
Brandenbur-ger Thor Berliinissä, Propylaiat MUnchenissä.
K. S. K.
Portti. Korkea, ks. Konstantinopoli,
palsta 1295.
Porttilaskimo ks. Maksa ja Verisuonet.
Porttiproselyytti ks. P r o s e 1 y y t t i.
Port Townsend [pöt tuunzend], kaupunki
Yhdysvaltain luoteisosassa, Washingtonin valtiossa,
Quimper-niemellä Puget soundiin vievän
Admi-ralty-salmen länsirannalla; 5,300 as. (1905).
Satama mainio, erittäin lujasti linnoitettu. —
P. T :n tullikamarin kautta käy Puget soundin
alueen suuri ulkomaankauppa (ks. Puget
s o u n d); sen oma kauppa (viljaa, kalaa,
puutavaroita, karjantuotteita) on myös melkoinen.
— Per. 1S54, sai kaupunkioikeudet 1890.
Portugal da Fonseca, Marcos Antonio
(1762-1S30), portugalilainen oopperansäveltäjä.
maansa etevin. Toimi kapellimestarina
Lissabonissa 1799-1810 ja Rio Janeirossa 1S11-15.
Sävelsi myös kirkkomusiikkia. I. K.
Portugali (virall. Republica de Portugal e AI
garves), tasavalta Etelä-Euroopassa, käsittää
Py-reneitten niemimaan länsiosan, 88,740 kma
(vähän suurempi kuin puolet Oulun läänistä),
5,547.708 as. (1911), 62 kmMlä, sekä Azorit ja
Madeiran saaren Atlantin valtameressä, kaikkiaan
91,943 km5, 5,960,056 as., 65 km!:llä. — P:n
fyy-sillinen maantiede ja kartta ks. Pyreneitten
niemimaa. — P:n väestö on sekakansaa;
huomattavampaa erotusta on kuitenkin
havaittavissa vain Pohjois-P:n ja muun maan asukasten
välillä. Alkukansana pidetään iberialaisia,
joihin eri aikoina on sulautunut karthagolaisia,
kreikkalaisia, roomalaisia (antoivat asukkaille
kielen ja yhteiskuntarakenteen perustat), svee
vejä ja länsigootteja (etenkin Pohjois P :ssa
huomaa näiden molempien kansojen vaikutusta),
maureja (vaikutus voimakas varsinkin Tejon
eteläpuolella) ja juutalaisia sekä vihdoin
siirto-maa-aikakaudella neekereitä. Tyypillinen
portugalilainen on lyhytkasvuinen, tummatukkainen,
ruskeasilmäinen, iho kellahko. Luonteeltaan hän
on iloinen, veltto ja haluton työhön
(poikkeuksena Pohjois-P:n Galician gallegoja muistuttava
työteliäs talonpoika), taikauskoinen, rakastaa
suuresti laulua ja soittoa sekä runoilua. joihin
P:n maalaiskansalla on synnynnäiset taipumuk
set. Huvitilaisuuksia ovat härkätaistelut
(vähemmän raa’assa muodossa kuin Espanjassa) ja
romarias, pyhiinvaellusjuhlat. Kansallispukua ei
ole. Työtätekevän luokan pääravintoaineina ovat
kala, vehnä, ruis, riissi, maissi, pavut, oliiviöljy ja
hedelmät: lihaa syödään vain juhlatiloissa. —
Asukkaista 1911 "oli miehiä 2.828,691, naisia
3.131.365. Ulkomaalaisia oli 41.197
(espanjalaisia 20,517, brasilialaisia 12,143, englantilaisia
2,576). Siirtolaisuus (kasvanut suuresti
vallankumouksen aiheuttamista syistä, etupäässä
taloudellisesta ahdinkotilasta; oli 1909 38.223 henkeä.
1912 88.929 henkeä) suuntautuu etupäässä
Brasiliaan (76.530 henkeä 1912) ja Yhdysvaltoihin.
Suuren siirtolaisuuden takia väestönlisäys vain
0,68 vaikka ylisyntyneisyys onkin 1,7 %
(syn-tyväisyys 3,si%, kuolleisuus 2,«i%). — Asukas-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
