Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Portugali
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
871
Portugali
872
tihe\> verraten tasameu. suuriu saarilla jaKntre
Minho-e Douro nimisessä maakunnassa, pienin
Alemtejossa (19-23 as. kmMlä).— V. 1900 kau
pungeissa asui 32.< %. maaseudulla 67.» %
(mantereella». Vii 100,000 as. on Lissabonissa ja
Opor-totisa.
Elinkeinot. Tilastoa väestön
eliukeinoluo-kituksesta ei ole. — Pääelinkeino, maanviljelys
on vanhanaikaisella kannalla. Pohjoisessa maa
on vähävaraisten pienviljelijäin hallussa, joko
täydellisellä omistusoikeudella, tai perinnöllisinä
vuokratiloina. Etelässä maa on suurtiloina.
N. 26.) % P:n pinta-alasta on |ieltoa ja
niittyä. 3,» % viinitarhoja. 3,t % hedelmiipuutarhoja,
17.» ’ ; metsää, 43 % autiota, hyödytöntä, mutta
ainakin osaksi viljelyskelpoista. Tärkeimmät
viljakasvit ovat maissi (1909 sato 6.«> milj. hl), vehnä
("/, milj. hl), ruis ja riisi. Sato ei riitä
tarpeisiin. Viiniä viljellään kaikkialla, mutta etenkin
Oporton takamaassa: se on tärkein vientitavara.
Oliivi, appelsiini, sitruuna, viikuna, luumu,
päärynä ovat huomattavimmat hedelmät;
lukemattomista vihannes- ja keittiökasvilajeista
mainittakoon varsinkin sipuli ja tomaatti. V. 1909
P:ssa oli 3,i milj. lammasta. 1.» milj. vuohta, l,i
milj. sikaa, 0,; milj. nautaa (etupäässä
vetojuhtia), O.i milj. aasia ja muulia, O.i milj. hevosta.
— Metsistä saatiin 1910 70,000 ton. korkkia,
arvoltaan 23 milj. mk. — Kalastusta 1910
harjoitti 20.894 henkeä 8.289 aluksessa-, saaliin
arvo oli 22.7 milj. mk. — Vuorissa on
monenlaisia tuotteita, mutta pääoinain puute, kurjat
liikennetiet etelässä y. m. seikat ovat
vaikeuttaneet vuoritvön kehitystä. V. 1909 tuotannon arvo
oli 9.» milj. mk., josta vaskea (Etelä-P:stn
kaikkiaan 214.000 ton. malmia) 5,i milj. mk.
Lisäksi saadaan volfrnmia, hopeaa, rikkiä,
arsenikkia, lyijyä, tinaa, asfalttia, polttoöljyä y. m. —
Teollisuus on nuori: sen kellitystä ovat
ehkäisseet Englantia suosivat määräykset. Nyk.
sangen huomattava puuvillateollisuus (482,000
kehrää 1914) nlkoi vasta 1890 luvulla. Muita
teollisuudenhaaroja: korkki-, nahka-, väkijuoma-,
saippua-, tupakka-, metallurginen teollisuus. V.
1000 teollisuustyfiväestd oli 455,296 henkeä. —
Liikenne. Maanteitä ruvettiin rakentamaan
vasta 1853. Syrjäisissä seuduissa on vieläkin vuin
roomulaisaikuisilla kömpelöillä härkävankkureilla
kuljettavia ratasteitä. Rautateitä (1913) 2,983
km. josta valtion omistamia 1,148 km;
ensimäinen rautatie avattiin 1853. Lissaboniin päättyy
tärkeä Pariisista tuleva rautatie, jota
Etelä-Ame-riikkaan ja Etelä-Afrikkaan matkustavat
käyttävät. — S ä h k ö 1 e n n ä t i n 1 i n j o j a 7.089 km,
puhelinlinjoja 798 km (1912).
Postitoimistoja 4 081 1911). — Kauppalaivastossa
höyryaluksia 70,193 rek.-ton., purjealuksin 43,844
rek.-ton., kaikkiaan 325 alusta, 114.037 rek.-ton.
’1911). V. 1911 P:n satamissa selvitettiin 34,•
milj. rek.-ton. — Ulkomaankauppa on
la-mausti|ausa. Tuonti on tav. kaksi kertaa vientiä
suurempi, 1912 arvoltaan 352,i milj. mk.,
viennin ollessa 161,» milj. mk. Tärkeimmät
tuontitavarat 1911: puuvilla 28,i milj., rauta ja teräs
valmixteineen 24,t milj., kivihiili 19,i milj.,
puu-villateokset 18.< milj., turska 18.* milj., sokeri
I3.i milj., riisi, velinä ja maissi 12.« milj. mk.;
vientitavarot: viini 56,i milj.. korkki 20,j milj.,
tilykekala 10,• milj., hedelmät ja vihannekset
7.; milj., puuvilluteokset 5,< milj. mk. Tuonnista
tulee 32 ’, Englannista, 18% Saksasta, 12%
Yhdysvalloista, viennistä menee 34 % Englantiin,
24 •Espanjaan, 22 % Brasiliaan. — Rahat, m
i-tat jn painot. Rahayksikkönä v :sta 1911
kulta-eaeudo = 100 ctti/ut os = Smk. 4:72. Escudo vastaa
ent. kulta-miireisilL Erinimiset pikkurahat
hopeasta, pronssista ja nikkelistä. Engl. sterliuki
punta laillinen maksuväline. P:u valtiopankilla
(päiiomn 75,i milj. mk.) on setelinotto-oikeus. —
Painot ja mitat metriset, vaikka muutamia van
hoja niittoja vielä käytetään.
S i v i s t y s o 1 o t. Kansanvalistus on ollut
sangen huonolla kanualla huolimatta nimellisestä
koulupakosta; 1900 kouluikäisistä lapsista 75%
oli lukutaidottomia. V:sta 1911 koulupakkoa on
koetettu ankarasti saattaa voimaan. Sam. v. oli
7,120 kansakoulua (niistä 800 yksityistä), 32
keskikoulua, useita korkeampia ammatillisia
opistoja sekä koline yliopistoa, Coimbran. Lissabonin
ja Oporton (ylioppilaita kaikkiaan 2,673 lukuv.
191112). — Kirkko erotettiin 1911
vallankumouksen jälkeen valtiosta, ja sen omaisuutta
peruutettiin 150 milj. mk:n arvosta valtiolle. —
P:ssa on kolme arkkipiispaa. Lissabonin (patri
arkun arvoinen v:sta 1716). Bragan ja Evoran,
joiden alaisina ou 14 piispaa.
Valtiomuoto on v:lta 1911. Hallituksen
etunenässä on kongressin neljäksi v :ksi */,
äänten enemmistöllä valitsema presidentti (joka
voidaan panna viralta samanlaisella äänten
enemmistöllä). Hän valitsee kongressille
vastuunalaiset ministerit: sisä-, raha-, oikeus- ja kirkollis-,
sota-, meri-, siirtomaa-, ulkoasiain ja yleisten
töitten ministerit. Lakiasäätävä kongressi
jakaantuu edustajakamariin (164 jäsentä, valitaan
välittömällä vaalitavalla 3 v:ksi) ja senaattiin
71 jäsentä, kunnallisneuvostojen 6 v:ksi
valitsemia — Paikallishallintoa varten P. jaetaan 7
provinssiin (Entre Minho-e-Douro, Tras-os-Montes,
Beira, Estremndura, Alemtejo, Algarve sekä
saaret), nämä taas kaikkiaan 19 piirikuntaan. —
Oikeudenhoidossa on kolme astetta:
comarcas-tuomioistuimet (193), appellatsionioikeudet
(tribu-nacx dc rclnriio; 2) sekä Lissabonin ylioikeus. —
Valtion raha-asiat. Hallituksen tuhlaavaisuus
rautatierakennustakuita myönnettäessä vei
valtio-vararikkoon 1892. Ulkomainen valtiovelka 1912
831 milj., kotimainen 3.342 milj. mk. Tuloarvio
tiliv :lle 1913 14 358 milj., menoarvio 354 milj.
mk. (valtiovelkaan 132 milj. mk.). —
Sotalaitos. Asevelvollisuuteen perustuva sotavoima
rau-hanaikuna n. 30,000 miestä; upseereja n. 2,800
miestä. Sotavoima jakaantuu toimivaan
armei-ann, reserviin ja territoriaaliarmeiann. —
Sotajoukkoon kuuluvat myös tasavallan kaarti
niminen poliisiosasto (5,000 miestä) sekä
tullipoliisi-voima (5,200 miestä). Sotalaivastoon kuului 1913
28 sota alusta (22,100 ton., 173 tykkiä), lisäksi
9 muuta alusta; suurten laivain rakentamiseen
on myönnetty melkoisia summia. Miehistö n.
5,000 henkeä. — P :n vaakuna: asteverkkona
esitetyllä maapallolla punainen, seitsemällä,
kolmihuippuisella toruilla varustettu kilpi, jonka
sisällä olevalla pienemmällä, hopeaisella kilvellä
5 sinistä pikkukilpeä. — Lippu ks. liitekuvaa
kirjoituksessa L i p p u.
Siirtomaat. Entisistä alusmaistaan P:lla
on jäljellä vielä laajoja, mutta taloudellisesti ai-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
