Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Portugali
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
Portugali
87 fi
fonso VI 1056 671 olivat heikkoja hallitsijoita.
Jälkimäisen täytyi luopua Tallasta veljensä
Pedro II :n hyväksi; tämä hallitsi kelvollisesti,
Alfonson kuolemaan saakka (1683)
valtakunnan-hoitajana ja senjälkeen kuninkaana vreen 1706.
Ulkonaisesti P. oli läheisessä suhteessa Ranskaan,
kunnes Pedro Espanjan perimyssodassa 1703
teki liiton merivaltain sekä kauppasopimuksen
Englannin kanssa (ks. M e t h u e n-s o p i m u s),
jonka johdosta P. tosin joutui taloudellisesti
aivan riippuvaksi viimemainitusta valtiosta.
Heikkomielisen Juhana V .-n (1706-50) aikana cortes’ia
ei kutsuttu kokoon ja kirkkoa suhteettomasti
-uosittiin. Mutta Jooseppi l:n aikana (1750-77)
tapahtui edistystä; hallitusta näet johti
kokonaan etevä valtiomies José de Carvalho, Pombalin
markiisi >ks. t.), joka. tosin väkivaltaisella
tavalla, toimeenpani suuria uudistuksia
valistusajan hengessä, riisti aatelistolta ja papistolta
vallan sekä karkoitti jesuiitat 1759. Hiin koetti
myös vapauttaa P:u Englannin riippuvaisuudesta.
Maanjäristyksen (1755) hävittämän Lissabonin
Pombal rakensi uudestnnn entistä komeammaksi.
Useimmat Pombalin uudistuksista teki kuitenkin
tyhjäksi Joosepin tytär Maria (1777-1816).
Hänen tultuaan mielipuoleksi 1792 hoiti hallitusta
hänen poikansa Juhana VI. vv. 1816-26
kuninkaan arvolla. P. otti osaa ensimäiseen
liittokunnan sotaan Ranskan tasavaltaa vastaan 1793
ja kävi taas 1801 lyhyttä sotaa Ranskaa sekä
Espanjaa vastaan. V. 1807 Napoleon teki
Espanjan kanssa sopimuksen P:n jakamisesta; kun
ranskalaiset valloittivat maan, pakeni P:n hovi
Brasiliaan.
Pian senjälkeen. 1808, alkoi kuitenkin
Espanjassa kapina Napoleonin valtaa vastaan, johon
liikkeeseen portugalilaisetkin yhtyivät.
Englantilaisten avulla ranskalaiset karkoitettiin P:sta.
Juliana VI jäi kuitenkin Brasiliaan, ja P. joutui
joksikin ajaksi kokonaan Englannin valtaan.
Maassa syntyi vapausliikkeitä, ja 1820 asetettu
»yleisjunta" sääsi uuden radikaalisen
valtiosäännön. jonka P:n cortes hyväksyi 1821.
Säilyttääkseen kuninkuuden Juhana VI palasi P:iin sam.
v.; sen johdosta Brasilia julistautui itsenäiseksi
(ks. Brasilia, historia). P:ssa jatkuivat
kuitenkin puolueriidat. Itsevaltiuspuolueen johtaja,
kuninkaan nuorempi poika Dom Miguel (ks. t.)
peruutti valtiosäännön 1823 ja aikoi kukistaa
isänsä, mutta hänet saatiin karkoitetuksi 1824.
Juhana VI :n kuoltua 1826 luovutti hänen
vnn-hempi poikansa. Brasilian keisari Pedro I P:n
alaikäiselle tyttärelleen, Maria da Glorialle, jonka
tuli hallita uuden, vapaamielisen hallitusmuodon
mukaan ja sittemmin mennä naimisiin setänsä,
Dom Miguelin kanssa. Viimemainittu
nimitettiin valtionhoitajaksi. Mutta heti päästyään
valtaan Dom Mijruel kukisti valnllaan vahvistamansa
hallitusmuodon ja anu-ti kuninkaan arvon 1828.
Hänen hirmuhallitustaan perustuslailliset
pakenivat Azoreihin. Pelastaakseen tyttärelleen
kruunun Dom Pedro luopui Brasiliasta, saapui
Englannin sekä Ranskan avustamana ensin Azoreille
ja sieltä P;iin sekä voitti 1834 Dom Miguelin,
jonka täytyi luopua anastamastaan kruunusta.
Pedro uudisti 1826 v:n valtiosäännön. Hänen
kuoltuaan 18.14 Maria du Gloria julistettiin
täysikäiseksi ; hänen aikanaan oli riitoja maltillisten
perustuslaillisten ja radikaalisten välillä. Maria
da Gloriaa seurasi hänen vanhempi poikansa
Pedro V (1853-01), ja tätä tämän veli Ludvik
I (1861-89). Puolueriidat jatkuivat yhä, eikä
ajanmukaisin parannuksin tehty. Vnstn minis
teri Fontes Pereira de Mello (nmltill.
perustus-Inillinen ; pysyi viilinikojn lukuunottamatta
vallassa 1871-86) paransi lainkäytön ja
sotavoiman, rakennutti rautateitä ja laajensi
vaalioikeuden; raha asioihin hän ei kuitenkaan saanut
järjestystä. Siirtomaita yritettiin vaurastuttua; 1887
Kiina muodollisesti luovutti Makaon P:lle.
Ludvik 1 :tä seurasi hänen poikansa Knnrle I
(1889-1908). Tämän hallitsijan aiknnn sovittiin
Englannin kanssa puhjennut riita afrikkalaisista
omistuksista 1891. Ralia-asiain huonontumisen
johdosta vähennettiin 1892 ulkomnisten
velkojen korot kolmannekseen oikeasta määrästään.
V. 1900 julkaistiin varsinainen liitto Englannin
kanssa. Ministeri Francon aiknnn syntyi limussa
ankaraa tyytymättömyyttä, kun hän tahtoi
korottaa veroja sekä linjoitti vastahakoisen
eduskunnan. Kuningas julisti aikovansa toistaiseksi
hallita ilman pnrlnmenttia jn nntoi Francolle
diktatuurin; vastustusyritykset kukistettiin
ankaruudella. Usent tyytymättömät tekivät tämän
johdosta snlnliiton. jn kutiingns sekä hänen
vnn-hempi poiknnsn Luis surmattiin ajovaunuissa
Lissnhonin kadulla (1 p. helmik. 1908).
Nuorempi poika Manuel (s. 1889) huudettiin nyt
kuninkaaksi (Emanuel II). Yleistä kapinaa ei tällä
kertaa syttynyt. Sovinnon aikaansaamiseksi
Franco erotettiin, anteeksianto valtiollisista
rikoksista julkaistiin ja perustuslaillisuus
uudistettiin. Kuitenkin jatkui levottomuus, ja
minis-terinmuutoksin tapahtui tiheään. Tasavaltainen
puolue voimistui, ja yöllä loknk. 4 p:ää vnstaan
1910 puhkesi varsinainen vallankumous. Emanuel
II ynnä luinen sukunsa karkoitettiin ja tnsnvnlta
julistettiin. Kuningas pakeni Englantiin.
Väliaikaisen hallituksen presidentiksi nimitettiin
kirjailija Th. Braga (ks. t.). Uusi hallitus ryhtyi
radikaalisiin uudistuksiin. Kaikki hengelliset
kunnat hajoitettiin, heidän jäsenensä
karkoitettiin ja heidän omaisuutensa anastettiin valtiolle.
Hallitus menetteli usein mielivaltaisesti, esim.
käyttämällä paiuotarkastusta. Monarkian
kannattajat tekivät jonkun ajan vastarintaa, mutta
vähitellen saatiin järjestys palautetuksi. V. 1911
säädettiin yleinen valtiollinen vaalioikeus.
Valtion ero kirkosta toimeenpantiin, katolinen
uskonto valtionuskontona lakkautettiin ja
uskonnonopetus poistettiin kouluista. Snm. v. tapahtuivat
eduskunnan ensimiiiset vaalit, ja tasavalta
varsinaisesti perustettiin. Monarkistien uusi,
Espanjasta piiin Polijois-P:ssa toimeenpanema
kapinnn-yritys kukistettiin syksyllä 1911. Sam. v.
hyväksyttiin tasavaltainen valtiosääntö. Presidentiksi
valittiin M. Arriaga. |01iveira Martins,
„His-toriu de Portugal", sama, ..Portugal
contempora-nco", Mac Murdo, ..Ilistory of Portugal,
»Schäfer. ..Geschichte von Portugnl", nerculnno,
»Historia de Portugul", da Gama Barros,
»Historia da administraatio puhlicn em Portugal nos
seculos 12 ä 15", Rebello da Silva» »Historia
de Portugal nos seculos 17 e 18". Latina Coellio,
..Historia de Portugal desde os fins do 18 sectilo
ntè 1814". da Luz Soriano, »Historia da guerra
em P.", Giedroyé, ..Résumö de 1’histoire du
Portugul au 19 siöcle."] (7. R.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
