Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Portugali
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
871
Portugali
873
nakin toistaiseksi vähäarvoisia alueita Afrikassa
sekä pienempiä Aasiassa. Ameriikkalaiset
siirtomaat on kaikki menetetty. Siirtomaat ovat:
Afrikassa km’ as. km’:llä
Kap Verden saaret .... 3,822 142,552 (1910) 38
P:n Guinea....... 33,900 n. 820.000 24
Säo Thomé ja Principe . . 938 68.221 (1909) 73
Mu.-ol" ynnä Kabinda . . 1,270,200 4.200,000 (1909 ) 3
P:n lta-Afrikka..... 761,100 3,120,000(1909) 3
Aasiassa
Etu-Intian alueet .... 3,807 604,930 (1910) 158
Macao......... 10 74,866(1910)
Timor ja Kambing . . . __18,989 n. 300,000 12
Kaikkiaan 2,093,000 9,280,000 4
Ilmanala siirtomaissa on enimmäkseen
sopimaton eurooppalaisille, ja valkoihoisia siellä onkin
aivan vähän. Siirtomaat tuottavat emämaalle
suoranaisia menoja; 1870-1900 P. sai avustaa
niitä 375 milj. mk :11a. [A. F. G. Bell, „In P."
(1912); A. Costa, „Les finances portugaises"
(1913); O. Crawford, ,.P. old and new" (1880),
„Round the calendar in P." (1890) ; M. Hume,
„Through P." (1907) ; A. A. Iuchbold, „Lisbon
and Cintra" (1908) ; W. H. Koebel, „P., its land
and people" (1909) ; A. Marvand, „Le P. et ses
colonies" (1912) ; virallisia julkaisuja: ,.Boletim
eommercial e maritimo", ,.Le P. au point de vue
agricole", „Le P. vinicole".] E. E. K.
Nykyisen P:n vanhempi historia liittyy
erottamattomasti muun Pyreneiden niemimaan
vaiheisiin. Alkuasukkaina olivat kuten
Espanjassakin iberialaiset, joihin kelttiläiset yhtyivät.
Nykyisen P:n asukkaita sanottiin
lusitaanialai-siksi (ks. L u s i t a n i a). Karthagolaiset
perustivat sinne uutisasutuksia; sitten maa joutui
pitkällisten taistelujen jälkeen roomalaisille,
joiden aikana se ensin kuului Hispania ulterior
niiniseen provinssiin, oli sittemmin pääosana
Emeritensis nimistä provinssia.
Kansainvaelluksissa alaanit ja sveevit ottivat maan haltuunsa;
sitten se joutui länsigooteille ja heidän
valtakuntansa kukistuttua (711) maurilaisille.
Kastilian kuningas Ferdinand I (1037-65) aloitti maan
takaisin valloittamisen ja antoi sille nimen
Por-tus calen (Porton) kaupungin mukaan. Hänen
poikansa Alfonso I antoi n. 1095 P:n kreivikuntana
lääniksi vävylleen Henrik Burgundilaiselle: tämä
koetti jo vapauttautua Kastilian
riippuvaisuudesta. Saatuaan maurilaisista Ouriquen loistavan
voiton 1139 hänen poikansa Alfonso I otti
kuninkaan nimen. Hänen hyväkseen ristiretkeilijät
valloittivat 1147 Lissabonin, josta tuli P:n
pääkaupunki. Hänen seuraajiensa oli käytävä
ankaria taisteluita mahtavaa papistoa ja paaveja
vastaan. Alfonso III (k. 1279) valloitti Algarven
hankkien siten P:lle sen nyk. laajuuden. Hänen
poikansa pojan Alfonso IV :n (1325-57) ja tämän
pojan Pietari I:n (1357-67) aikana P:n
elinkeinot elpyivät ja Lissabon tuli tärkeäksi
kauppakaupungiksi. P:n kaupungit saivat itsehallinnon
sekä oikeuden lähettää aatelisten ja papiston
ohella edustajia corfes-kokouksiin. Mutta
edistystä ehkäisivät Ferdinand I :n aikana (1367-83)
sisälliset riidat sekä onnettomat sodat Kastiliaa
vastaan. Ferdinandilla ei ollut poikaa, joten
häneen sammui oikea Burgundin suku
miehenpuolelta. Kun hänen leskensä Leonora Tellez naittoi
tyttärensä Kastilian kuninkaalle, mutta portu-
galilaiset eivät tahtoneet alistua Kastilian alle,
korottivat he valtaistuimelle Ferdinand I:n
aviottoman veljen Juhana I:n. Kastilialaisten
hyökkäykset torjuttiin Aljubarrotan voitolla 1385.
Juhana I:n hallituksesta (1385-1433) alkaa P:n
sankarikausi; hän valloitti Ceutan maureilta 1415.
Turvatakseen tämän valloituksen portugalilaiset
alkoivat retkeillä pitkin Afrikan rannikkoa.
Tätä edisti varsinkin Juhanan nuorin poika,
prinssi Henrik Merenkulkija (ks. t.); vähitellen
alettiin pyrkiä Afrikan ympäri Intiaan. Alfonso
V:n aikana (1438-81) lujitettiin sisälliset olot
ja julkaistiin lakikirja 1446. Hänen yrityksensä
valloittaa Kastilia ei onnistunut, mutta
Afrikassa hän anasti Tangerin y. m. alueita. Hänen
poikansa Juhana II (1481-95) kukisti aateliston
itsenäisyyden. Hänen aikanaan B. Diaz löysi
Hyväntoivonniemen 1486. V. 1494 Juhana teki
Espanjan kanssa sopimuksen: kaikkien uusien
löytöjen länsipuolella 21 :tä astetta Kap
Verden saarista länteen tuli joutua Espanjalle,
itäpuolella olevien taas P:lle. Emanuel Suuren
(1495-1521) aikana P. kohosi suurimpaan
mahtavuuteensa ja kukoistukseensa. Vasco da Gama
saapui Itä-Intiaan 1498, Almeida ja Albuquerque
laajensivat P:n valtaa idässä Molukkeihin saakka
sekä rupesivat kauppayhteyteen Kiinan kanssa.
Cabral joutui 1500 Brasiliaan ja omisti sen P:n
kruunulle. Siirtomaista tulvi kauppatavaroita
Lissaboniin, josta niitä sitten kuljetettiin
muihin Euroopan maihin. Kuitenkin valtakunnan
rappeutuminenkin alkaa jo näihin aikoihin.
Juutalaisia ja maurilaisia karkoittamalla
vahingoitettiin teollisuutta ja maanviljelystä.
Löytöretket synnyttivät liiallista seikkailunhalua, ja
jalojen metallien lisääntyessä aleni rahan arvo.
Juhana III (1521-57) tuotti inkvisitsionin
maahan ja soi papistolle liiallisen vaikutusvallan.
Hänen pojanpoikansa Sebastian (v:sta 1557) lähti
täynnä ristiretkeilijän intoa sotaan Marokon
maurilaisia vastaan, mutta kaatui sotajoukkonsa
parahiston kanssa Kasr el Kebirin taistelussa
1578. Emanuel Suuren kolmannen pojan,
kardinaali Henrikin lyhyen hallituksen päättyessä
sammui Burgundin suvun sivuhaarakin
miehenpuolelta 1580.
Kruunua vaati m. m. Antonio, Craton priori.
Emanuel Suuren toisen pojan äpäräpoika, mutta
mahtavampi kilpailija oli Espanjan Filip II,
Emanuel Suuren tyttären poika. V. 1580 hänen
sotajoukkonsa valloitti P:n, ja maan säädyt
tunnustivat hänet hallitsijaksi. Kuitenkin kansan
enemmistö hyvin vastenmielisesti taipui
yhdistykseen mahtavamman Espanjan kanssa, ja P:lle
koitui siitä suuria haittoja. Kun alankomaalaiset
nyt estettiin saapumasta Lissaboniin, purjehtivat
he itse P:n siirtomaihin anastaen Ceylonin y. m.
Intian saaria sekä joksikin ajaksi osan
Brasiliaa. Tyytymättömyys Espanjan valtaan kasvoi
yhä, ja portugalilaisten toiveet kääntyivät
Emanuel Suuren äpärätyttärestä polveutuvan
Bra-ganfa-suvun puoleen. Kun Kataloniassa syttyi
kapina Espanjaa vastaan, käytti Bragancan
herttua Juhana tilaisuutta hyväkseen ja huudatti
itsensä P:n kuninkaaksi 1640; Ranskan avulla
käyty vapautussota päättyi P:n voittoon:
Espanja tunnusti 1668 sen itsenäisyyden.
Kuitenkin Ceuta jäi Espanjalle.
Juhana IV (1640-56) ja hänen poikansa Ai-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
