Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Porvarikaarti ... - Porvoo (Borgå)
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
Porvari kaarti —Porvoo
886
tcnkaan yleensä saavuttanut sanottavaa
vaikutusvaltaa, minkä vuoksi se myöskin tyynesti alistui
siilien, että kasvava kuningasvalta uuden ajan
alkupuolella useimmissa maissa lakkautti ne.
Mutta itsevaltiudenkin aikana kasvoi
porvarissäii-dyn vliteiskuunallinen ja taloudellinen merkitys.
Tiede siirtyi kirkon miehiltä porvarillisten
haltuun. ja viimemainitut alkoivat näytellä yhä
tärkeämpää osaa valtioiden hallinnossa; samalla
heidän harjoittamansa elinkeinot, kauppa ja
teollisuus. saavuttivat yhä huomattavamman sijan
känsö en elämässä. Porvarilliset ne myöskin lopulta
kukistivat itsevaltiuden, ja Ranskan
vallankumouksessa oli johto heidän käsissään. Tämä
vallankumous hävitti tosin muodollisesti vanhan
säiityjaon. mutta raivasi samalla tietä juuri
porvarillisten ainesten valtaanpääsemiselle.
Varsinkin heinäkuun vallankumouksesta (1830) lähtien
valtiollinen vaikutusvalta oli Länsi-Euroopan
maissa, erityisesti Ranskassa, varakkaan
porvariston < bourgeoisiej hallussa; myöhemmin sen
täytyi päästää siitä osallisiksi myöskin talonpojat
ja työväestö.
Skandinaavian maissa ei porvaristolla ole
missään suhteessa koskaan ollut samaa merkitystä
kuin vastaavalla yhteiskuntaluokalla Keski- ja
Etelii-Euroopassa. Keskiajalla Poh joismaiden
porvarit olivat mitä suurimmassa määrin
riippuvaiset hansakauppiaista, sittemmin hollantilaisista ja
englantilaisista. Ruotsissa he vapautuivat
muukalaisista 1600-luvulla. Tässä maassa porvaristo
esiintyy erityisenä säätynä 1350-luvulta lähtien.
V 1359 Ruotsin porvarissäädyn edustajat
kutsuttiin ensi kerran valtakunnankokoukseen. ja
1400-luviin keskipaikoilta he ovat pysyväisenä
valtiopäiväin osana: v:n 1634 hallitusmuoto tunnusti
porvariston nimenomaan erityiseksi
valtiosää-dyksi. Valtiopäivillä porvarissäädyllä aluksi oli
hyvin vähän merkitystä, mutta se kasvoi aikaa
myöten ja oli vapauden ajalla hyvin suuri.
Erityisenä valtiosäätynä porvarissäätv pysyi
Ruotsissa v:een 1866. Suomessa v:een 1906, jolloin
eduskuntalaitos uudistettiin. — P:eiksi luettiin
Ruotsin ja Suomen kaupungeissa alkuansa vain
kauppiaat ja käsityöläiset, joilla oli kaupungissa
talo ja tontti tai jotka olivat hankkineet
itselleen porvarioikeuden. ja he yksin olivat osallisia
kaupungeille hallintoon, lainkäyttöön y. m. nähden
suoduista erikoisoikeuksista. Suomessa vasta v:n
1873 kunnallisasetus antoi muillekin
kaupunkikunnan jäsenille kunnallisia oikeuksia, vrt. K a
u-punki ja Säädyt, [ks. Kaupunki sanan
alla olevaa kirjallisuusluetteloa. Uudenaikaisen
talousihmisen syntymisprosessia on W. Sombart
koettanut selvittää teoksessaan ..Der Bourgeois.
Zur Geistesgesehiehte des modernen [-Wirtschafts-mensehen".]-] {+Wirtschafts-
mensehen".]+} J. F.
Porvarikaarti, jonkun kaupungin porvarien
sotilaallisesti järjestetty osasto tai seura
soti-laallisine jaoituksineen ja harjoituksineen,
puolustukseksi vihollista vastaan arveluttavina
aikoina. Mitään todellista sotilaallista merkitystä
näillä kaarteilla ei ole ollut, koska ne ovat
osoittautuneet kelpaamattomiksi taisteluun vakinaista
sotaväkeä vastaan. Esim. Pohj.-Ameriikan
vapautussodassa. kansalliskaartit Ranskassa
rans-kalais-saksalaisen sodan aikana 1S70-71. il. v. n.
Porvarikoulu, alkuaan koulu, joka oli aiottu
kaupunkien porvareita varten, samoin kuin aate-
liskoulut (lat. collegium illustre) aatelia,
latina-koulu papistoa varten ja sittemmin kansakoulu
rahvasta varten. Nimitys näyttää tulleen
käytäntöön A. H. Franeken toimesta, joka perusti
kouluja myös varakkaamman porvariston poikia
ja tyttöjä varten. Tämä koulumuoto levisi
sitten Franeken oppilaiden mukana laajalle. Kun
opetus näissä kouluissa oli saatettava mitä
lä-lieisimpälin yhteyteen käytännöllisen
porvarielä-män vaatimusten kanssa, sulautuivat p:t
osittain n. s. reaalikouluihin. joista
ensimäi-set perustettiin Halleen (1738) ja Berliiniin
(1747). Ruotsissa ja Suomessa perustettiin uuden
ajan alussa ..kirjoitus- ja luvunlaskukouluja",
näistä kehittyivät alkeiskoulut, jotka v:n 1872
kouluasetuksella muutettiin n. s. reaalikouluiksi
(5 luokkaisiksi alkeiskouluiksi). P.-käsitettä vastaa
meillä nykyään keskikoulu (ks. t.). vrt. A p
o-logisti-luokka, Alkeiskoulu,
Oppikoulu.
Porvarillinen aika, jokapäiväisessä elämässä
käytetty aika, jonka mitta on sama kuin
keski-aurinkoajankin (ks. Aurinkoaika), mutta
joka lasketaan keskiyöstä, eikä. kuten
tähtitieteellinen keskiaika, keskipäivästä. P. a. lasketaan
Kahdessa 12-tuntisessa jaksossa yhdessä
vuorokaudessa, jotavastoin astronominen aika lasketaan
yhdessä 24-tuntisessa jaksossa. H. R.
Porvarilliset ks. Porvari.
Porvarioikeus (ruots. burskap). ennen
elinkeinovapauden voimaan saattamista Ruotsissa ja
Suomessa laillinen oikeus harjoittaa ammattia
kaupungissa ja nauttia niitä etuja, jotka
kuuluivat porvareille; tämä oikeus oli haettava
maistraatilta. joka otti vastaan porvarivalan ja antoi
porvarikirjan.
Porvarissääty ks. Porvari ja Säädyt.
Porvaristo ks. Porvari.
Porvarivala ks. Porvarioikeus.
Porvoo (ruots. Borgå). 1. Kaupunki
Uudenmaan läänissä 50 km itään Helsingistä. 60° 24’
pohj. lev. ja 25° 45’ it. pit.
Greenw., lähellä
12-peninkul-maisen. koskirikkaan
P:n-joen suuta, n. 2 penink:n
päässä aavan meren
rannasta. Joen niemekkeessä
kaupungin luoteispuolella on
kaksinkertaisten
maavalli-tusten ympäröimä
Linnamäki (ks. Porvoon
Linnamäki), Borgbacken,
josta kaupunki on saanut
nimensä. Linnamäki liittyy
suoranaisesti joen
itäpuolella olevaan kirkkomiikeen,
jolle kaupungin vanhin osa on rakennettu. Sen
keskustana on romaanilais-goottilaiseen tyyliin
rakennettu tuomiokirkko (valmistunut 1414 saks.
mestarin johdolla). Vanhan kaupungin alavampi
osa, sijaitseva pitkin joenvartta joen yli vievästä
sillasta nyk. Nikolainkatuun saakka, on
vanhastaan ollut varsinainen liikekeskus. Siinä on
kapeiden katujen varrella m. m. arvokkaita 1700-luvun
kivitaloja, joista huomattavin on vanha
raatihuone, nyk. museo (valm. 1764) pienen torin
ääressä. Jokea reunustavat kaupungin puolelta
ny-kväänkin kauppiaiden varastoaitat. Tämä n. s.
vanha kaupunki on asemansa ja rakennustapansa
Porvoon vaakuna.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
