Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Porvoo (Borgå)
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
887 Porvoo 888
Tuomiokirkko ja Porvoonjoensilta.
Porvoon asemakaava.
puolesta Suomen erikoisimpia; se antaa selvän
kuvan pikkukaupunkioloista jo aikoja sitten
eletyillä vuosisadoilla. Maan pinta, joka on
verrattain mäkistä, on pääasiassa saanut määrätä
julkirakennusten asemat ja katujen suunnan,
muodostaen mitä vaihtelevimpia
katuperspektiivejä ja maalauksellisia pikku toreja ja antaen
kaupungista kauniin ulkokuvan. Kaupungin uudempi
osa on Engelin suunnitelman mukaan rakennettu
tasangolle Nikolainkadusta itäkaakkoon, levein
suorin kaduin; se eroaa
šakkilautasuunnittelunsa puolesta täydelleen vanhan kaupungin
rakennuskaavasta. Uuden kaupungin keskustana on
uusi raatihuone (valm. 1893) aukean
kaupungintorin äärellä. — P:n rakennettu alue on 82 ha.
Huomattavimpia rakennuksia ovat edellisessä
mainittujen lisäksi: kaupungin pohjoisosassa
tuomiokapitulin talo, ent. lukiorakennus (rak.
1753-60 Samuel Bernerin johdolla), viisi yksityisten
omistamaa kivitaloa 1700-luvulta, joukko
huomattavia puutaloja 1800-luvun alkuvuosilta, ruots.
kansakoulun, Suomen yhdyspankin, Valtimo
Porvoo 182-luvulla.
o.-y:n sekä Werner Söderström o.-y:n uudet
suuret kivitalot; uudessa kaupunginosassa
lyseorakennus (valm. 1850 entistä lukiota varten),
Runebergin koti (jossa Runeberg asui 1852-77 ja
joka 1880 lunastettiin valtion omaksi,
säilytettäväksi täydelleen samassa kunnossa kuin
runoilijan viime vuosina) sekä säästöpankin suuri
kivitalo. — Puistoja on uudessa kaupunginosassa
Runebergin puisto (jossa pienennetty jäljennös
Helsingissä olevasta Runebergin patsaasta) ja
Kaupunginpuisto. — Uuden asemakaavan on kaupunki
tilannut Walter Jungilta; suunnitelman mukaan
tulisi asemakaava laajenemaan puolella
nykyisestään; vanhn kaupunki säilyttäisi
erikoisluon-teensa. — Satamaksi on järjestetty enin
osa kaupungin kohdalla olevaa P:n-joen rantaa;
ulkosatama sijaitsee noin 5 km päässä naikon
selällä. — Kaupunkiin kuuluu sen varsinaisen
alueen ulkopuolella Tarmolan (östermalm) sekä
Myllymäen (Kvnrnbaeken) työväen-esikaupungit.
— Kaupungin omistama m a a-a 1 u e on yhteensä
1.003 ha, josta varsin huomattavat alat ovat.
satoja vuosia olleet viljeltävinä vuokramaina. —
P:n asukasluku oli 1913 v :n lopussa
kirkonkirjojen mukaan 5.126 henkeä (1910
suomenkielisiä 1.626. ruotsinkielisiä 3.298). Väestön
lisääntyminen oli koko viime vuosisadan säännöllinen,
vaikkakin hidas: 1810 asui kaupungissa 1,963
henkeä. 1860 3.188. 1870 3.478. 1880 3,876. 1900
5,035, 1908 oli väkiluku korkeimmillaan, 5,511
henkeä, mutta on sittemmin alentunut. — P:n
liike-elämä ci ole viime vuosikymmeninä
päässyt kehittymään. Kaupungin sisäsatamaan
ovat joen mataloituminen vuoksi päässeet vain 1,5
m :n syvyydessä kulkevnl alukset; perusteellisen
perkaustyön jälkeen on väylä v:sta 1913 3,i m:n
syvyinen. Kaupungin ulkosatama ei ole yhteydessä
rautatien kanssa. Yksi suurehko
puutavaraliike käyttää kuitenkin P:n ulkosatamaa lisään
tyvässä määrässä; 1865-09 vietiin puutavaraa
keskimäärin 14.173 m». 1905-08 keskim. 92,476
m1 ja 1913 134.987 m3. Yhteensä oli viedyn
puutavaran ja selluloosan arvo 1913 Smk. 5,789,948:—.
Tuontitavaroista, joiden arvo 1913 oli Smk.
1.878,514:—, tuli suurempi osa P:een Helsingin
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
