Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Postidiligenssi ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
911
Postilaatikko- Postilaitos
Postilaatikko. Paitsi tavallisia laatikoita
k- Kirjelaatikko) postiin jätettäviä
lähetyksiä \.irten. on useissa maissa otettu
käv-tonttoa automaattilaatikolta osaksi
postimerkkiin myyntiä varten, osaksi sisäänkirjoitettavien
kirjeiden niihin laskemista ja postiinjättökuitin
yhtaikaa saamista varten. — Vilkasliikkeisissä
kaupunge:-sa on postikonttorien eteisessä
suljettuja bvllylaatikoita eli n. s. Irftrr-fiojeja. joita
vuokrataan yleisölle ja joista asianomaiset
vastaanottajat voivat noutaa lähetyksensä. Th. A.
Postilaitos, julkinen laitos kirjeiden,
painotuotteiden, rahojen ja pakettien, paikoittain myös
matkustajain kuljettamista varten. Kaikesta
päättäen johtuu sana posti jo varhain
käytetyistä lat. sanoista posita statio t. niansio =
asema, sijaitseva jossakin, s. o. määrätyillä
väleillä toisistaan sijaitsevat vailitopysäkit valtion
postinkuljettajia varten. Siitii aikaa myöten ly>
hennvs pouta. — Alkuaan valtiot ylläpitivät
postiyhteyksiä ainoastaan omia tnrpeitaan varten,
yksityisten taas oli käytettävä tilapäisiä
lähettejä. Vasta myöhään, u. 16:nnella vuosis.,
rupesivat eri maat perustamaan valtiolaitoksia, jotka
määrätyillä ehdoilla ja säädetystä korvauksesta
ottivat välittääkseen yksityistenkin lähetyksiä.
Vanhan ajan postit. Ikivanhoja ja
suuresti kehittyneitä valtioposteja oli jo
muinaisessa Egyptissä, Kiinassa ja Japanissa,
heprealaisilla sekä Perussa ja Meksikossa. Erittäin
kuuluisaksi tuli Kyvroksen Persiaan (6 vuosis.
e. Kr.’ perustama ratsuposti (arjgarcion), pienessä
Kreikassa taas tultiin toimeen
nopeajuoksui-silla sanansaattajilla (hemerodromos).
Harvinaisen tarkoituksenmukaisiksi kehittyivät
Hoorn a n valtakunnan laajat ja lukuisat
postiyhteydet, ajoneuvoja käytettiin rinnakkain
ratsupos-tien kanssa ja pysähdvsasemia perustettiin
tärkeimpien valtateiden varrelle. Ylenmäärin
rasittavaksi kävi tämä valtioposti (cursus publicus),
varsinkin keisarikunnan aikana, postiteiden
varrella asuvalle väestölle, se kun oli pakotettu
korvauksetta kuljettamaan ei ainoastaan
virka-kirjelmiä. vaan myöskin valtion virkailijoita,
väliin kokonaisia legioonejakin. Rooman vallan
kukistuessa hävisi sen suurenmoinen
postilaitoskin kansainvaelluksen myrskyisinä aikoina. —
Keskiajan alkuvaiheilla moni germaanilainen
kansa yritti perustaa oman valtiopostinsa, mutta
ennen pitkää hävisivät niistä jäljetkin.
Yksitvi-et uskoivat kirjeenvaihtonsa välittämisen
matkustaville ja kauppiaille, jota paitsi luostarit,
ammattikunnat, kaupungit y. m. omia tarpeitaan
varten palkkasivat lähettejä, joita ylimalkaan
muutkin saattoivat käyttää. Näistä välittäjistä,
jotka tavallaan olivat vnrsinaisen postin
edeltäjä. mainittakoon läpi koko Euroopan
samoilevat munkit erinäiset ritarikuntapostit, joista
Sak>an ritarikunnan nykyiseen Itä-Preussiin jo
1.’. nnella vuosis. perustama toimi erittäin
säännöllisesti, sekä n. s. yliopistopostit, jotka
pääasiallisesti välittivät opiskelevan nuorison
kirjeenvaihtoa kaukaisimpienkin maiden kanssa ja
joista kuuluisimmaksi tuli Pariisin yliopistoposti
Suuri merkitys oli Saksan teurastajien
välitystoiminnalla. Ostaakseen karjaa he matkustivat
linjalle, ottaen samalla perilletoimittaakseen
yksityisten lähetyksiä. Monin pnikoin
muodostuivat heidän matkansa niinkin säännöllisiksi, että
useat kaupungit ja kauppuseurat heidän kanssaan
tekivät varsinaisia postisopimuksia, myöntäen
heille korvaukseksi verovapauksia tai muita
erikoisoikeuksia. Teurasta japost ien toiminta
lakkasi itsestään vasta sitä myöten, kuin yleisiä
valtion posteja perustettiin. Menestyksellä toimi
Saksassa keskiajalla myöskin n. s.
kaupunki-posteja, joita ylläpitivät kauppaseurat, tehden
keskenään sopimuksia säännöllisestä
postinvaih-dosta. Niinpä oli mahtavilla Hansn-kaupungeilln
o varhain omnt postinsa laajnlla kauppa
alueellaan. Valtioposteja hallitusten omia tar
peitä varten toimi knikkialla. muutamissa maissa
otenkin säännöllisestikin.
Uuden ajnn postiliikenne sanan
varsinaisessa merkityksessä on vasta 16:nnen vuosis.
alkupuolelta, ja sen alkuunpnnijnna pidetään
yleensä Itävaltaan muuttnnutta italialaista
Tassis-Torriani-sukua (tunnettu nimellä Thurn
«nd Taxis). V. 1516 sitoutui Franz v. Tassis
maksutta kuljettamaan Itävallan hallituksen
lähetykset ehdolla, että hän ja hänen jälkeläisensä
saisivat pitää maksut niistä yksityisistä
kirjeistä, joita samalla välitettäisiin. Nopeasti
kehittyi tämä n. s. T h u r n-T n x i s in posti ja
ennen pitkää se aikaansai, käyttäen ensi aikoina
ratsastavia kuriireja (postiljooneja) ja
perustamalla postitoimistoja tärkeämpiin paikkoihin,
säännöllisen postinkuljetuksen Alankomaiden,
Saks*an. Itävallan, Italian in Rnnsknn välillä.
Taloudellisesti yritys menestyi hyvin, samalla
kuin se tuotti yleisölle huomattavaa hyötyä.
Perinnöllisenä lä&nityksenä nnnettiin yksinoikeus
postilaitoksen ylläpitämiseen Saksan
valtakunnassa 1600-luvulla Thurn-Taxisin suvulle, jonka
hallussa ..valtakunnan piiäpostimestarin"
arvo-nimikin pysyi kauan. Omia postilaitoksia tämä
suku perusti m. m. Italinnn. Espanjaan sekä
useimpiin Etelä- ja Keski-Saksan valtioihin.
Toiset maat tnas. kuten Brandenburg, Saksi y. m.,
vastustivat mainitunlaisia yrityksiä, väittäen
yksinoikeuden postilaitoksen perustamiseen
kuuluvan joka maan hallitukselle, minkä periaatteen
hc toteuttivatkin. Seurauksena oli, että sitä
myöten kuin yleisiä valtiolaitoksia eri maissa
perustettiin, lakkasi Thurn-Taxisin toiminta
niissä (Saksan pienemmissä valtioissa viimeiset
vasta 1867). Yleisiä valtioposteja on aikna
myöten perustettu knikkinlla, m. m. Ranskassa
1576, Englannissa 1500. Tanskassa 1624,
Venäjällä 1630. Norjassa 1647. Saksassa (koko
valtakuntaa. Baieri ja Wtirttemberp poisluettuna,
käsittävä yhteinen postilaitos) 1872. —Muutamissa
maissa ovat posti-, lennätin- ja telefonilnitokset
yhdistetyt.
Maailmanpostiyhdistvs (Union
poti-tale universelle). Jo viime vuosisadan
keskivaiheilla olivat kansainväliset postiolot käyneet
sangen sekaviksi, varsinkin mitä tulee
erilaatuisten lähetysten taksoihin. Osittaisia
parannuksia aikaansaatiin kyllä eri maiden kesken
tehdyillä erikoissopimuksilla, mutta ne erosivat
toisistaan melkoisesti jota paitsi niitil oli suun
nnton määrä. Niinpä oli yksistään Saksan
monissa valtioissa voimassa yhteensä n. 100 eri
mniden kanssa tehtyä sopimusta, josta
seurauksena oli lähes 2,000 erilnista taksaa. Sekavien
postiolojen järjestämistä varten jn niiden
saattamiseksi yhdenmukaiselle kannalle kokoontui kun-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
