Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Postilaitos ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
913 Postilaitos 914
Seuraava taulukko esittää eri maiden postitilastoa 1911 (lukuunottamatta sanomalehtiä) :
Kiinteitä postitoimistoja. Joka
postitoimiston osalle Lähetettyjä ja tulleita kotimaisia ja kansainvälisiä Lähetettyjä
tavallisia ja
si-säänkirj. asukasta kohden Tulot milj. mk. Menot milj. mk.
tavallisia ja
sisään-kirjoitettuja orvokirjoitä paketteja [-posti-osoituksia-] {+posti- osoituksia+}
kirjoitu postikortteja ristisiteitä luku arvo mk.
km3 asuk. kirjeitä |
postikortteja
milj.
Suomi...... T 110 177,i 1,495 31,53 10.53 8.ss 0,38 0.8O 1.23 126.æ 7,3 2.6 7,42 6,43
Alankomaat... 1,507 22,o 3,996 160,..io 107,58 290,86 0,63 7,52 7,48 243,37 22,4 16,5 32,67 28,23
Ameriikan Yhäys-
] vallat..... 59.237 162.0 1,577 ») 376.40 ’181.23 ’) 204.33 ■— ’) 0.97 88,02 3.716.66 - — 1,232,14 1,231,34
Belgia...... 1 594 18,s 4,699 213,M 123,48 469.23 0.43 10,22 5,S7 565,92 24,o 14,8 40,93 22.64
Iso-Britannia ja Ir-
lanti...... 24.244 13,o 1,872 3,353^7 923,19 l,368.io 0.21 125,22 14S.Ö9 2.661,6, 70,8 19,8 553.70 414.12 1
Italia...... 10,920 26.8 3,293 361.25 173,16 808,37 4.io 18,92 27,23 2,892,05 8,6 4.5 115,08 76,72 1
Itävalta..... 9.656 31.i 2.959 905.53 601,46 316.01 3.48 87,8! 44.14 2,360.69 26.2 17.9 205.41 197.91
Norja...... 3.431 94.i 703 64,65 17,80 15.28 4.»_. 1,80 1,45 108,78 23a 6,4 12.45 11,44
Ranska 14.177 37.8 2,769 1,549,55 541.49 1.777.84 12.23 65,65 66.34 3,154.07 33.8 13,6 369,62 I 323.65
Ruotsi...... 3.308 132.c 1.681 14-1.09 40,31 55,89 3.81 5.29 9,03 461.74 23.i 6,6 32.3, 28,33
Saksa ...... 40.950 13.2 1,585 3,016.78 1,871.43 1.897.17 8.22 298.7, 186.21 ll.906.6i 41.2 25,» 1,072,61 ; 931.99 !
Sveitsi..... 3,973 lO.i 942 216.51 129,78 110,64 0,23 37.75 9,05 804.44 47.2 29.3 60.44 56.69 1
Tanska . . . 1.208 33,4 2,297 120,37 39.73 25.33 l.SO 8.09 5.3C 307.78 39.8 12.8 23,71 21.77 ]
Unkari..... 5,716 56,e 3.646 339,84 166,07 122,9, 2.38 38,15 30,50 1.797.,7 13,8 6,9 92,77 75,74 1
Venäjä..... 15,958 1,405,8 9,400 871,7» 370,71 228,.,= 4.9,’. 16.73 43.7, 5,725,11 5.3 2,s 282.94 182,85 1
*) Ainoastaan kansainvälisiä lähetyksiä.
sainvälinen konferenssi Pariisissa 1863, saamalta
kuitenkaan aikaan sitovia päätöksiä. V. 1S68
Pohjois-Saksan valtioliiton silloinen
postipääl-likkö tolit. Stephan julkaisi teoksen, jossa hän
pääpiirteissään esitti joukon huomattavia
uudistuksia. Tämä teos suuresti myötävaikutti
kansainvälisen postikongressin kokoontumiseen
Bernissä 1S74 sekä sen aikaansaamaan ensimäiseen
yltäyleiseen postisopimukseen, jonka kautta lu
kuisat erilaiset taksat kirjelähetyksiä varten
korvattiin yhdenmukaisilla, (ks. myös
Posti-kongressi.) Mainittuun sopimukseen
yhtyneet valtiot muodostivat sitäpaitsi yhteisen
postialueen eli n. s. yleisen postiyhdistyksen
(v:sta 1878 maailmanpostiyhdistys), johon
sittemmin on liittynyt suurin osa maailmaa (Suomi
„Venäjän keisarikuntaan kuuluvana
varsinaisena osana"). Siitä riippumatta voivat
postihallinnot keskenään tehdä erikoissopimuksia,
mikäli ne eivät koske mainittua liittoa
kokonaisuudessaan. — Maailmanpostiyhdistyksen
yhteisten asiain käsittelyä ja järjestelemistä varten
perustettiin Berniin 1875 kansainvälinen
postitoimisto. — V. 1911
maailmanpostiyhdistys käsitti noin 117 milj. km2, 1,273 milj.
asukasta ja 282,609 postitoimistoa.
Ruotsin-Suomen postilaitos.
Postin-kuljetuksesta 1500-luvulla ja seuraavan vuosis.
alussa ilmestyneet määräykset koskivat
ainoastaan hallituksen virkalähetysten
perilletoimitta-raista. Sen omia tarpeita varten perustamista
posteista saattoivat yksityiset ainakin 1620-26
käyttää Tukholman-Hampurin välistä. Yleinen
postilaitos taas perustettiin 1636 ja Suomeen sen
toiminta ulotettiin 1638, jota varten tänne
lähetettiin valtakuunanvouti Bernhard Sten v.
Sten-husen ja 5 v. myöhemmin maapostimestari Olof
Jönsson. Laitoksen ensimäiseksi päälliköksi ja
samalla Tukholman postimestariksi määrättiin
saks. Andreas Wechel, joka sitä ennen oli toimi-
nut Ruotsin sotapostien johtajana Saksassa.
Ennen pitkää postipäällikkö sai nimen
,.vliposti-mestari", 1662 hän sai „postitirehtöörin"
arvonimen. Virallisesti erotettiin postipäällikön ja
Tukholman postimestarin virat toisistaan 1673,
mutta todellisuudessa asian laita pysyi
ennallaan v:een 1684 saakka. Alusta alkaen
postilaitos oli kansliakollegin alainen, jonka jäsenenäkin
postitirehtööri v:sta 1720 oli postilaitosta
koskevissa asioissa. Ensimäisinä 25 vuotena
postipäällikkö oli oikeutettu pitämään kaikki
hoitamassaan Tukholman postikonttorissa kertyneet
posti-rahat, muissa kaupungeissa taas ne lankesivat
sikäläisille postinhoitajille. V. 1662 vuokrattiin
laitos postitirehtöörille, ehdolla, että hän
kertyneillä postirahoilla palkkaisi kaikki
postinhoit-a-jat, mutta jo 1669 lakkautettiin tämä
vuokrajär-jestelmä ja myöhemmin laitos annettiin
lääni-tyksenä ylimyksille v:een 1677 saakka, josta
alkaen kaikki sen tuottamat tulot ovat menneet
valtionkassalle. — Mitä postilähetysten
välittämiseen tulee, niin huomautettiin jo
postimestari-ohjesäännössä 1686, että tämä toiminta on
pidettävä valtion yksinoikeutena ja 1705 kiellettiin
yksityisiä keräämästä ja välittämästä kirjeitä.
V. 1874 ulotettiin tämä kieltomääräys Suomessa
myöskin paketteihin ja muihin postilähetyksiin
yleensä, mutta asetuksella 1877 on yksityisiä
kielletty maksusta ja säännöllisesti välittämästä
ainoastaan kirjeitä, postikortteja ja ristisiteitä,
ollen postihallituksella kuitenkin valta eräissä
tapauksissa antaa siihen lupa. Tämänlaatuisia
yksityisiä kaupunginposteja oli viime
vuosisadan jälkipuoliskolla esim. Tampereella ja
Helsingissä, joista viimemainittu lakkautettiin vasta
1891. — Postimanifestilla 1890 Suomen
postilaitoksen ylijohto keskitettiin Venäjän
sisäasiainministeriöön sekä posti- ja lennätinlaitosten
ylihallitukseen. Sitä paitsi on laitos, v:sta 1892,
senaatin kulkulaitostoimituskunnan alaisena (oli
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
