Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Postilaitos ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
917
Postilaitos
918
vcnnnmaalla 1910. — Höyrylaivoilla ruvettiin
tavallisia kirjeitä ja sanomalehtiä 1839
välittämään linjoilla Helsinki-Tallinna ja
Turku-Tuk-holma, Suomen rajojen sisäpuolella myöskin
paketteja. Ensimäiset yritykset
meripostinkuljetuk-sen ylläpitämiseksi talvisaikaan tapahtuivat
Ilau-gon ja Tukholman välillä 1870-luvulla,
myöhemmin linjalla Turku-Tukholma, jolla välillä
säännöllistä meripostiliikettä on ylläpidetty läpi
vuoden. J.aivapostitoimistoja ovat eri maat
perustaneet sekä merentakaista liikettä ylläpitäviin
höyrylaivoihin, kuin myös omalla alueellaan
kulkeviin. — Rautateitse ruvettiin posteja
kuljettamaan Englannissa jo 1840-luvun vaiheilla,
ensin vain koetteeksi, myöhemmin muissakin
maissa. Aikaa myöten tämä kuljetustapa on
saavuttanut mitä suurimman merkityksen, siinä
määrin, että muutamissa maissa tärkeimmillä
linjoilla käytetään kokonaisia junia postien
kuljettamiseen. Suomessa kuljetettiin rautatieposteja
ensi kerran 1862 linjalla Helsinki-Hämeenlinna,
alussa vain matkustajavaunuun varta vasten
sisustetussa osassa, myöhemmin (1870) Helsingin
ja Pietarin välillä eri postivaunuissa, ja nykyään
käytetään postinkuljetusta varten kaikkia
rautatielinjoja. Alkuaan perilletoimitettiin
rautateitse ainoastaan suljettuja pusseja ja laukkuja,
myöhemmin ruvettiin niissä käsittelemään
myöskin irtonaisia lähetyksiä (lajittelua y. m.).
Suoranaisessa postinvaihdossa sekä Venäjän että
ulkomaiden kaussa ovat Helsingin-Pietarin
väliset postivaunut. — Postinkuljetusta varten on
ulkomailla yhä suuremmassa määrässä otettu
käytäntöön automobiileja (Suomessa viime
vuosina linjoilla Tammisaari-Bromarf ja
Turku-Uusi-kaupunki), jota paitsi ilmalaivoillakin on
kokeiltu jonkun verran. Maanosissa, joissa ei
ole kulkuteitä nimeksikään, käytetään
postin-kuljetukseen pohjoisessa koiria ja poroja,
etelämpänä kameleja, sekä myöskin jalkaisin kulkevia
lähettejä. — ks. myös Kirjekyyhky ne n,
Postitoimistot.
Seuraava taulukko esittää postinkuljetuksen
kehitystä meillä.
[-Maantie-posteja Maalais-kirjeenk. Rautatie-posteja Meri-posteja-]
{+Maantie- posteja Maalais- kirjeenk. Rautatie- posteja Meri- posteja+}
km pustin kulkom. Uni milj. km postin kttlkem. km milj. km postin kolkoin, km milj. km poslin kulkom. km niilj.
v. 1890 . 13,023 2,4 817 0.OU 1.870 2a 5.600 0,9
_ 1900 . . 15,436 4.! 8.931 1.3 2.767 4.3 10.4IKI 2.6
„ 1913 . . 18,309 6,06 33,891 6.3 3.822 6,i 12,057 2,9
Postilähetykset. Sitä myöten kuin
postiliikenne kehittyi, ottivat postilaitokset
välittääkseen mitä erilaatuisimpia lähetyksiä, jota paitsi
posti muutamissa maissa toimittaa
rahanperimi-siä ja vekseliprotesteerauksia, myy valtion laskuun
erilaatuisia vakuutusmerkkejä. kuljettaa
matkustavia y. m. Ylimalkaan ei posti välitä esineitä
tai aineita, jotka ovat vaarallisia, kuten esim.
syövyttäviä, räjähtäviä tai helposti syttyviä
aineita. ollen joka maa oikeutettu siinä suhteessa
säätämään erinäisiä kieltomääräyksiä (niinpä
kuljetetaan Suomessa v:sta 1905 väkijuomia
ainoastaan apteekkeihin lääketarpeita varten).
Postilähetyksiä pidetään lähettäjän omaisuutena,
kunnes ne ovat vastaanottajalle annetut.
Kirje-postilähetyksillä tarkoitetaan sekä varsinaisia
kirjeitä, että postikortteja ja sidelähetyksiä. —
En-simäisen postiasetuksen mukaan v:lta 1636
Ruotsin postilaitos kuljetti ainoastaan kirjeitä, mutta
jo 1643 mainitaan pakettien ja sanomalehtien
välittämisestä. Kirjeiden enimmyyspaino
määrättiin 1785 ja 1817 48 luodiksi ja vähennettiin
1S75 8 luodiksi, mutta postiasetuksessa v :lta 1881
ei siitä enää mainita mitään. Ainoastaan
Suomen ulkopuolelle menevien arvokirjeiden paino
on edelleenkin rajoitettu (8,i«o kg).
Sidelähetyk-sinä (avonaisessa päällystässä tai ilman) on viime
vuosis. keskivaiheilta välitetty
painotuotteita, asiakirjoja ja
tavaranäyt-teitä (viimem. ilman kauppa-arvoa), ehdolla,
etteivät sisällä rahaa y. m. kalleuksia, että
sisällyksen voi helposti tarkastaa ja ettei niissä ole
muita kirjeellisiä tiedonantoja, kuin postiohjeissa
sallittuja. Sisäänkir joitetuilla
tarkoitetaan lähetyksiä, joista lähettäjä suorittaa
säädetyn lisämaksun, mikä oikeuttaa hänet
korvaukseen niiden joutuessa hukkaan. Sellaisina
välitettiin Suomessa jo 1707 kirjeitä, jotka
sisälsivät muutakin kuin rahaa tai varsinaisia
kalleuksia, 1858-81 myöskin kotimaisia paketteja
(uudelleen v:sta 1910). Vielä v:een 1881 saakka
nimitettiin mainitunlaisia lähetyksiä
„rekisteröi-dyiksi" eli .,in specie sisäänkirjoitetuiksi".
Nykyisin vastaanotetaan sisäänkirjoitettaviksi
kaikenlaatuisia lähetyksiä, paitsi postiosoituksia ja
ulkomaisia paketteja. Suorittamalla erinäisen
lisämaksun kirjeistä ja paketeista lähettäjä voi
taata itselleen vahingonkorvausta eräissä
tapauksissa (niiden hukkaantumisesta y. m.). Täten
vakuutettaviksi vastaanotettiin alkuaan (1660)
ainoastaan rahaa ja varsinaisia arvoesineitä,
v :sta 1881 käy muidenkin esineiden
vakuuttaminen päinsä. Viimemainittuun vuoteen saakka
nimitettiin näitä lähetyksiä ,,sisäänkirjoitetuiksi",
Arvon on lähettäjä ylimalkaan oikeutettu
määräämään mielensä mukaan, ei kuitenkaan
todellista suuremmaksi, ja se on ilmoitettava:
kotimaisista lähetyksistä Suomen tai Venäjän,
Venäjälle Venäjän, ulkomaille Ranskan tai
osoite-maan rahassa. Postiin ovat ulkomaiset
arvokir-jeet jätettävät sinetillä suljettuina, kotimaiset
ja venäläiset joko suljettuina tai avonaisina,
arvo-paketit suljettuina (kovaa rahaa sisältävät
kotimaiset ja venäläiset avonaisina). Käteisen
rahan lähettäminen vakuuttamatta oli Suomessa
kielletty viime vuosisadalla v:een 1881 saakka.
Nyttemmin on rahojen suhteen voimassa, että
niitä ei saa sulkea: sidelähetyksiin. Venäjälle
meneviin tavallisiin tai sisäänkirjoitettuihin
kirjeisiin, eikä kotimaisiin tai venäläisiin
arvokir-jeisiin, jotka sisäänjätetään suljettuina. Kovan
rahan lähettäminen ulkomaisissa kirjeissä sekä
paperirahan sulkeminen kotimaisiin ja
venäläisiin paketteihin on kielletty. — Jos lähettäjä
haluaa saada vastaanottajan kuitin
yksinkertaisen kotimaisen lähetyksen perillesaapumisesta,
on siihen kiinnitettävä hänen nimellään ja
osoitteellaan varustettu paluukortti (alkuaan
retour-récépissé, otettiin käytäntöön 1871). Muita
lähetyksiä sekä postiosoituksia (ulkomaille
ainoastaan Ruotsiin ja Norjaan) varten
käytetään n. s. vastaanottotodistusta,
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
