- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 7. Oulun tuomiokunta-Ribes /
919-920

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Postilaitos ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

917

Postilaitos 919

olle:, -tina tapauksessa itse lähetykseen iner
kittävä ..vastaanottotodistus" (Arit d<
réorp-lion Nam.i kaavakkeet palautetaan
postilaitoksen toimesta. — Paikallisina välitetään
r:sta 1898 alennetusta maksusta korkeintaan ’f,
kg painavia kirjeitä ja sidelähetyksiä. joita
si-sääajättöpo6titoimisto jakelee, tai joita sieltä
kuljetetaan suoraan toiseen, saman postitien
varrella. poikkeamatta muuhun postitoimistoon.
Eräissä tapauksissa tämä käsite ulotetaan
pitemmällekin. V:n 1881 postiasetuksen mukaan
käsiteltiin paikallisina ainoastaan kaupunkikirjeitä;
irtokirjeitä taas välitettiin ainoastaan
sellaisia kaupunkien ja lähimmän maaseudun
välillä kuin myöskin ainoastaan yhden
postitoimiston ohi kuljetettavia maalaiskirjeitä. — Jos
kotimainen lähetys on vastaanottajalle toimitettava
heti sen saavuttua määräpaikkaan (paitsi klo 11
ip.-6 ap.l. pitää sen osoitepuolella (myöskin
pu-kettiosoitekortilla) olla merkittynä ,.P i k a 1 ä h
e-tys" (Ex-pris). — Postiin jättäminen.
Ensi aikoina postilaitoksen perustamisen jälkeen
saattoi kirjeitä maaseudulla jättää
postinkuljettajillekin. mutta jo 1645 kiellettiin heitä
vastaanottamasta niitä, jota määräystä ei
kuitenkaan liene tarkoin noudatettu. Myöhemmin
oikeutettiin heidät pysähdyspaikoillaan
vastaanottamaan ainoastaan lähimmän postitoimiston
välityksellä jaeltavia kirjeitä (n. s. irtokirjeitä,
nyk. = paikalliskirjeitäi. mikä oikeus v:n 1881
post’asetuksella ulotettiin muihinkin
yksinkertaisiin kirjeisiin. Postilaatikkoihin, joita nyttemmin
on sopivilla paikoilla maaseudullakin, voidaan
laskea tavallisia ja sisäänkirjoitettuvia
kirjelähe-tyksiä, kaikki muut ovat jätettävät suoraan
postitoimistoihin. Postiinjättökuitti annetaan
mak-utta kaikista lähetyksistä, paitsi tavallisista,
postilaatikkoihin lasketuista sisäänkirjoitettavista
ja yksinkertaisista kotimaisista paketeista.

Suomen postiliike käy selville seuraavasta
taulukosta:

l-lhrtettyj» ja tallelts postilähetyksiä (paitsi sanomalehtiä) [-Lähetetty-] {+Lähetet- ty+} jtt
lähetyksin asukasta kohden
Urallisia alnnnnklrjollotluja arvokirjeim paketteja [-posti-osotuksfa vapaakirje-lähotyksM-] {+posti- osotuksfa vapaakirje- lähotyksM+} yhteensä
kir|elta postikortteja ristisuolta luku arvo tavallisia
vksl-tylsln kirjoita ja postikortteja
milj.
V. 1WI Xtn Ojil 0,417 0,141 Ojm n.E.i 4 M.
. 1880 7,i. Ojnt 1J» 0.» Oja 0.i io 2.5 0.i« O..* 10.e:t 3,.
(tuh.)
. 1900 , 14 ar 2M» n.» 0j» Uj» Oj. »M 1 .Ml 22.™ 6.,
. IUI! tlj" Ojr. 0^. JjB 102.» 5S,»: 10.»

Jakelu. Ylimalkaan olivat lähetykset viime
ruoMsadan keskivaiheille saakka noudettavat
po-titoimintoista, joissa luettelo tulleista
lähetyk– sta pidettiin yleisön käytettävänä. V. 1707
velvoitettiin postimestareita huolehtimaan
maaseudulla asuville henkilöille osoitettujen lähetysten
tai ilmoitusten perilletoimittamisesta (samalla
tavoin oli eri maksusta 1636-43 tehtävä
naapuristossa asuvien aaleli-tcn kirjeille).
Kirjeenkantajia näkyy Tukholmassa toimineen jo 1673,
muualla paljoa myöhemmin Suomessa esim. vasta

n. 1858 mlussa ainoastaan tavallisia kirjeitä
varten). Ylimalkaan kannetaan kotiin nykyisin
kuikki lähetykset paitsi: yli V> kg painavat
tavalliset ristisiteet, paketit, arvo- ja
postietuanti-lähetykset, postiosoitusmääriit (kannetaan
muutamissa kaupungeissa) ja poste restante
lähetykset Lähettäjän tai vastaanottajan anomuksesta
ja eri maksusta kannetaan kuitenkin paketteja
ja arvokirjeitii kaupungeissa ja kauppnloissa.
Yapaakirjelähetysten käsittelystä on määräyksiä
asetuksessa v:lta 1898. — ks. myös
Postitoimistot.

Postimaksut. Kuotsin postilaitoksen
ensi-mäisiltii vuosilta ei tunneta mitään määräystä
postimaksuista, mutta kaikesta päättäen lienee
yhdenmukaisia maksuja knnnettu kirjeiden
painosta ja tien pituudesta riippumatta. Maksujen
laskemisesta matkan ja luotipainon perusteella
-äädettiin ensin Suomea varten tehdyssä taksassa
v:lta 1638. jota noudatettiin muuallakin, vähää
myöhemmin taksoissa v:lta 1643 (Tukholmaa
varten) ja 1668 (yleisessä), minkä johdosta ne
olivat laskettavat erikseen kutakin
postitoimistoa varten. Alin maksu siihen aikaan oli 2
ho-peaiiyriä (esim. Turku-Helsinki), korkein 10
esim. Tukholma-Käkisalmi). Suuremmasta
painosta myönnettiin suhteellista alennusta.
Ho-peaäyrin nimellisarvo vastasi 10-12 penniä,
mutta todellinen arvo oli melkoista suurempi.
Alin painoyksikkö, 1 luoti, korotettiin 1707
l’/«:ksi. Huolimatta muutamista
huojennuksista 1692 ja väliaikaisista korotuksista Kaarle
XII :n aikana, pysyivät mainitut maksut
voimassa yli vuosisadan, korotettiin 1747 1-3
hopea-äyrillä ja 1767 yhdellä äyrillä luodilta tien
pituudesta riippumatta sekä 1807 entistä puolta
suuremmiksi. V. 1816 ilmestyi laaja ja
monimutkainen taksa kotimaisia, venäläisiä ja
Venäjän kautta ulkomaille meneviä kirjeitä varten,
jota lukuisine lisäyksineen ja muutoksineen
käytettiin 1840-luvun alulle saakka. Kotimaisista
lähetyksistä oli siinä lit
maksuastetta (4-16
hopea-kop. = 14 64 p.), venäläisistä
paljoa enemmän, kaikki
lasketut tien pituuden
perusteella. V. 1844 määrättiin
maksu Suomen rajojen
sisäpuolella ja Pietariin 10
hopeakopeekaksi luodilta tien
pituudesta huolimatta. 1850
taas 5 kopeekaksi luodilta
korkeintaan 125 virstalta ja
10 kopeekaksi pitemmältä
matkalta, mikä matkaväli
1865 korotettiin 200
virstaksi. Vasta 1875 otettiin
yhdenmukaiset maksut
kotimaisia kirjeitä varten uudelleen käytäntöön
mutkan pituudesta huolimalta (20, 40, 60 p.
painosta riippuen). Sam. v. määrätiin muksu
Venäjälle menevistä kirjeistä 32 p:ksi
luodilta, 1879 25 p:ksi. Myöskin ulkomaisia
kirjeitä varten oli viime vuosis. loppupuolelle
saakka eri maita varten suunnaton määrä
erilaisia taksoja, jotka perustuivat kuljetustien
pituuteen sekä
kauttakuljetusmaksui-h i n, näistä lähetyksistä kun lähtö- ja
osoite-maiden porton lisäksi oli kannettava välillä ole-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Fri Oct 18 16:51:45 2024 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/7/0496.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free