Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Postumi ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
935
Potensecrata—Potentsiaali
!I36
Potenseerata (ks. Potenssi), lisätä, vahr
vista».
Potenssi 1st. ;>ofe’rtfm - kyky), voima, voiman
»Äte: siitoskyky. Mal. Yhtäsuurien tekijäin
tulo. Esim. tulou u. o. o.....jossa on m tekijää o
o.i rkitaan matematiikassa lyhyesti p :ksi a’"
(lausutaan u korotettuna »i mteen p:iin). Toista p:ia
sanotaan n e ’ i 6 k s i, kolututta kuutioksi
>o’ = u:n neliö; o"-u:n kuutio). Mainittua |>:n
alkuperäisintä määritelmää silmällä pitäen täytyy
luvun m:u olla kokouaiucn ja positiivinen. a on
p:n kantaluku, m sen eksponentti.
Kaksi p:ia, joilla on sama kantaluku kerrotnan
ke>keuuäu siteu, että eksponentit lasketuau yh-
teen a
: <im+") ja jaetaan siteu. että
jaettavan eksponentista vähennetään jukujun eskpo-
a" m—n
nentti )• sumina tai erotus kirjoite-
taan eksponentik-i yhteiselle kantaluvulle. Tulo
korotetaan p:iin siten, että joka tekijä erikseen
korotetaan kysee-säolevaan p:iin (/abc]" a".’ bm cm ).
ja p. korotetaan |>:iin kertomalla eksponentit;
siten on (am)" am" . On huomattu tarpeelliseksi
laajentaa p.-käsitettä niin. että myös negatiiviset
ta murtoluku-, vieläpä imaginaarisetkin
eksponentit ovat mahdolliset. Käissä tapauksissa ei p:ia
enää saata määritellä tulonn. Jotta edellä
esitetyt laskusäännöt pysyisivät voimassa
tiillaisiin-kiu peiliin sovellettuina, on oletettava, että
1;
— 1
= —:u"=V
vrt. Juuri.
»m V. S.n.
Potentaatti kesk. lat. polciitä’1 us),
vallassa-olija, mahtimies, ruhtinas.
Potentilla, hanhikki, hanhenjalka,
ruusukasvisuku. jonka edustajat ovat ruohoja
tai pensaita. Kukat ovat useimmiten keltaisia
tai valkeita, lisäverhiöllisiä. Hedelminä
runsaslukuiset pähkylät. Lehdet pariliuskaisia tai
sormilehtisiii Meillä 1’2 lajia, kaikki
keltakukkaisia ruohoja. Ketohanhikilla (P.
anitorina/ ovat lehdet ü-10-pariset, tavallisesti alta
valkean silkinkarvaiset. Kasvaa yleiseen
tienvierillä, pihamailla y. m. H o p e a h a n li
i-kilta (P. argcnlta) ovat lehdet samoin alta
valkeat. 5-sormiset. Kasvan ahorinteillä ja
kallioilla, ollen Pohjois-Suome-sa jo harvinainen.
Hiuneniityillä ja metsissä on yleinen rätvänii
(P. tormentillai. jonka aluslehdet ovat 3-5-,
vursilehdet 3 sorniiset, juurakko hyvin paksu.
Yleinen pieni koristepensas on
kapealehdykkäi-nen P. fruticosa. K. L.
Potentsiaali (uuslat, potrntuYlis =
mahdollisuutta koskeva), mahtotapa, se verbin moodi,
joka esittää tekemisen mahdolliseksi (esim. Tir
ttinet usian). vrt. K o n j u n k t i i v i. .4. K.
Potentsinali (lat. polc’ntia = kyky),
fysikualis-mntemnattiiien käsite, joka helpottaa ja välittää
erinäisten voimain kuten magneettisten,
sähköjä gruvitatsiouivoimniu laskemista. Magneettisia
ja sähköisiä kappaleita samoinkuin aineellista
massaakin ympäröivässä tilassa esiintyy voimia,
jotka vaikuttavat siihen sijoitettuun
magneettiin. sähkömiiärään tui toiseen aineeseen saman
tietyn lain mtikann. Voimain suuruus f on näet
suoraan verrannollinen massojen m ja m, tuloon.
s.’kii kääntäen verrannollinen niiden etäisyyden
neliöön. Ynlitsemnlln yksiköt sopivalla tavulla on siis
Koko tilaa, jonka sisässä vaikutus ou
huomattava, sanotaan kentäksi ja sen
kussakin pisteessä massayksikköön vaikuttavaa voi
maa kenttä voi m akk uudeksi. Sitä työtä,
jonka massayksikköön vaikuttava poistava voima
suorittaa, kun se siirtää tuon massamäärän
pui-knltaan kentän äärimmäiselle rajulle, sanotaan
paikan p:ksi. Yhtä suuri työ on toimitettava,
kun tahdotuan siirtää mnssavksikkö voiman
vastaiseen suuntaan kentän rajalta sille kuuluvaan
paikkaan. Kun tämä työ, s. o. paikan p.,
lasketaan, saadaan arvoksi ’-" . Koska p:n arvo vai li -
r 1
telee paikan mukaan, toisin sanoen p. on paikan
funktsioni, niin sitä myös sanotaan p.-f u n
k-tsioniksi. Kahden pisteen A ja B
p.-ero-tus ilmaisee työtä, joka toimitetaan, kun
massa-yksikkö siirretään 7i:stä A :han. Kaikki pisteet,
joilla on saina p., sijaitsevat
niveau-pin-nuksi sanotulla pinnalla. Jos siis massa 1
muutetaan niveuu-pinnasta toiseen, niin
toimitettu työ on yhtä suuri kuin pintojen p.-erotus.
Työn suuruus on riippumaton siitä mitä tietä
myöten siirto tapahtuu. Painoyksikön
nostamiseen tiettyyn korkeuteen merenpinnasta lukien
tarvitaan suunnilleen sama työ, tehtäköön työ
missä tahansa maun päällä; sentähden ovat
painovoiman p:n eli n. s. mekaanisen p:n niveau
[linnat yhdensuuntaiset merenpinnan kanssa. Jos
sillikö on tasapainossa sähköä johtavassa
kappaleessa, on sen pinta myös niveau-pinta, muuten
olisi p. eri suuri pinnan eri pisteissä ja sähkö
olisi siis pintna myöten kuljettavan voiman vai
kutuksen alaisena, eikä tasapainossa, kuten
ehdotettiin. Voima on sensijaan kohtisuorassa
ni-veau-pintuu vastaan. Sentähden ilmaisevat
pe-liitlain seuraavia niveau-pintoja vastaan
kohtisuoraan piirretyt viivat kussakin pisteessään
voiman suunnan. Näitä viivoja sanotaan sen
johdosta voimaviivoiksi. Koska voimaviivat
ovat kohtisuorat niveau-pintoja vastaan, ei
massan siirtämiseen näitä pintoja myöten tarvita
työtä. Painovoiman kentässä ovat. voimaviivat
pystysuoria viivoja, sähkötetyn metallipallon
voimnviivat — sähkön ollessa tasapainossa —
silleen suuntaiset (niveau pinnat samankeskisiä
pal-lonpintoja) ; maamugnetismin voimaviivat ovat
inklinatsionineiilan suuntaiset. Snmoinkuin
merenpinta on valittu mekaanisen p:n alkupis-
Ketohanhikki
Ratrina
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
