Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Potentisaalienergia ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
937
teeksi, valitaan sähkö-p:ia määrättäessä
maanpinnan p. nollapisteeksi. Tämä ei kuitenkaan
tiedä sitä. että maanpinta olisi sähkövarausta
vailla, se on päinvastoin jossakin määrin
negatiivisesti sähköinen, mutta on huomattu, että
maanpinnan eri pisteiden p.-erotus on miltei nolla (vrt.
Magnetismi ja Sähköpotentsiaali).
U. S:n.
Potentsiaalienergia (lat. poténtia = kyky) 1.
jännitysenergia 1. voimaenergia ks.
Energia.
Potentsiaalifunktsioni ks. P o t e n t s i a a 1 i.
Potentsiaalinen (uuslat. potentiä’lis, <
lat. potc’ntia = voima, kyky) 1. potentsielli,
mahdollinen, mahdollisuutena eli aiheena (mutta
ei vielä toteutettuna) oleva.
Potestas /-e"-/ (lat.), valta, mahti, virkavalta,
mahdollisuus.
Potgieter, Everhardus Johannes
(1808-75), alankoni, runoilija. Yhdessä Bakhuizen van
der Brinkin ja muiden nuorten kirjailijoiden
kanssa P. perusti v. 1836 tunnetun
aikakauslehden „De Gids", jossa hän julkaisi novellejaan,
runojaan ja arvostelevia kirjoitelmiaan. P. on
myöhemmän alankom. romantiikan johtajia.
Tunnetuin hänen kaunokirjallisista teoksistansa on
runoelma „Florenee" (1868). H. Kr-n.
Pothier [pottä], Dom Joseph (s. 1835),
ransk. benediktiinimunkki, tienraivaaja
gregoriaanisen kirkkolaulu-uudistuksen alalla („Les
mé-lodies Grégoriennes" 1880, „Méthode du Chant
Grégorien" 1902 y. m.). On johtanut myös
uudistuksen nykyistä virallista toimeenpanoa (Editio
Vaticana). 7. K.
Pothos, Aruceæ-heimoon kuuluvia, varsinkin
Aasian kuumien osien metsissä yleisiä,
kiipeile-viä ruohoja tai pensaita. K. L.
Poti (turk. Kala-fas), kaupunki Kaukaasiassa,
Kutaisin kuvernenientissa, Mustanmeren
itäpäässä, Rion-joen suussa, suoperäisellä,
epäterveellisellä tasangolla, Tiflisistä tulevan radan
päässä: 17,543 as. (1911). — Turkkilaisten 1578
rakentaman linnan rauniot. Satama ahdas,
myrskyllä siihen on mahdoton laskea, josta syystä
myöhemmin Venäjän haltuun joutunut Batum on
ottanut haltuunsa suurimman osan kaupasta. V.
1911 vienti P:sta oli arvoltaan 19.7 milj.
(maissia, mangaanimalmia), tuonti vain 0,s milj. mk.
Satamassa selvitettiin 1910 0,ss milj. rek.-ton.
uetto. — P:n lähellä sijaitsi muinaisajan Fasis
niminen kreik. siirtola. Turkkilaiset linnoittivat
P:n 1587. Venäläiset valloittivat sen 1806 ja
1828. E. E. K.
Potidaia ks. P o t e i d a i a.
Potifar (egypt. Peteprë-Ren [auringon [-jumalan]-] {+juma-
lan]+} lahja), ,.faaraon hoviherra ja ylimmäinen
teurastaja", jolle Joosef myytiin (1 Moos. 37M).
■Samanlainen kertomusaihe kuin se, jonka
mukaan Pot i f a r in emäntä koettaa viekoitella
Joosefia aviorikokseen (1 Moos. 39), tavataan
m. m. egyptiläisessä ,.veljestarinassa", mutta
vielä selvemmin intialaisissa ja persialaisissa
kertomuksissa. [Adolf Erman, ..Agypten und
ägyp-tisehes Lehen im Altertum" (1885, s. 505 seur. .
Hermann Gunkel, ,.Kommentar zur Genesis"
(1910. s. 410, 421 seur.).] A. F. P o.
Potkukelkka 1. potkuri on n. 2 m:n
pituisilla jalaksilla varustettu, yhden hengen
istuttava kelkka. Istuin on jalaksien etuosassa ja
938
sen hieman taaksepäin kallistuvan selkänojan
yläpäässä on kaksi ulkonevaa kädensijaa. N.
jalaksista on istuimen takana vapaina
kannaksina, joilla seisten ja kädensijoista kiinnipitäen
potkija voi ohjata kelkkaa. Kitkan
vähentämiseksi ja ohjauksen helpottamiseksi tehdään p:n
jalakset n. 4 ä 5 4iim:n vahvuisesta ja 30 à 40
mm:n korkuisesta teräskiskosta. Potkivan
jalan luistamisen estämiseksi siilien kiinnitetään
rautainen piikkiantura. Kl. V. S.
Potkupallo ks. Jalkapallo.
Potkuri. 1. P. 1. p r o p e 1 1 i. konevoimalla
käyvien alusten perässä, peräsinrangan ja
perä-käyrän välissä (joskus myös
kokassa) oleva laite, joka
pyöriessään panee laivan liikkeeseen. P:u
muodostaa 2-4 ruuvinmuctoon
kierrettyä siipeä, jotka p:n
navalla ovat kiinnitetyt
laivarun-gosta ulkonevan akselin päähän;
p. ou kokonaan veden pinnan alla.
Siipien muotoa ei voida teoreetti
sesti tarkkaan määrätä, koska
suhteet tässä ovat niin monimutkaiset; vesi
joutuu pyörivään liikkeeseen työntyen samalla
taaksepäin, lisäksi on vaikuttamassa hankaus p:u ja
veden välillä; muoto määrätään siitä syystä
etupäässä kokemuksen kautta saavutettujen
sääntöjen mukaan.
Ensimäisissä kokeissa käytetty p. oli
metallilevy, joka ruuvinmuotoon oli kierretty akselin
ympäri. Mutta kerrotaan, että kokeiltaessa
p. murtui suunnilleen keskeltä, joten ainoastaan
päissä oli osia p :sta jälellä, ja että odottamaton
seuraus siitä oli, että alus rupesi käymään
kovempaa vauhtia. Nykyään ei käytetäkkiiiin enää
koko ruuvikierrettä, vaan eri siivet muodostavat
kukin pienen osan ruuvikierteestä. Siivillä voi
olla joko sama nousu kaikkialla tahi eri nousu,
jolloin nousun arvo vähitellen muuttuu joko
ainoastaan akselista lasketun etäisyyden mukaan,
tahi myöskin eri pisteissä, jotka ovat yhtä etäällä
akselista. Jälkimäisessä tapauksessa edellä
kulkevan reunan nousukulma on pienin, ja vastaa
aluksen todellista nopeutta, mikä aina on
pienempi kuin keskinousua vastaava teoreettinen
nopeus; molempien nopeuksien ero on p:n n. s.
jättömäärä. Siivet ovat joko kohtisuorassa
akselia vastaan tahi taaksepäin kaltevia ncin 8° ;
väitetään jälkimäisen muodon vaikuttavan sen,
että vesi paremmin työntyy taaksepäin ja
vaikutus tulee suuremmaksi. Pienissä laivoissa,
etenkin moottorialuksissa, käytetään myöskin p:eja,
joiden siivet ovat kierrettävät; silloin voidaan
saada laiva kulkemaan taaksepäin tarvitsematta
muuttaa koneen kiertosuuntaa. — Siivet ja napa
ovat joko samaa kappaletta tahi siivet
varustetaan laipoilla ja kiinnitetään napaan vahvoilla
ruuveilla. Napa on enimmäkseen valurautaa,
väliin valuterästä, sotalaivoissa pronssia. Siivet
ensiluokkaisissa kauppalaivoissa sekä
sotalaivoissa pronssia, tavallisemmin valurautaa;
jäänmurtajissa isomman kestävyyden takia usein
valuterästä: valuteräksiset p:t kuitenkin
helpommin ruostuvat kuin valurautaiset. E. S-n.
2. ks. Potkukelkka.
Potkurialus. alus, jossa liikettä
aikaansaavana välineenä on potkuri .ks. t.). P:n vedessä
oleva peräosa on tehtävä niin kapeaksi kuin
Potentsiaalienergia—Potkurialus
Polku ri.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
