Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Puck ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1043
Puerilli— Puhakka
1044
heidät kukistettiin usean kapinan jUlkeen
lopullisesti vasta 1692. — Samantapaisia kuin p:u
rakennukset ovat n. s. cute 1. cliff dirrlhngg (ks.
C 1 i f f d w e 11 e r s). E. È. K.
Pueriili (lat. pucrflis < piirr = poika),
poikamainen, lapsellinen.
Puerperium
e’-/ (lat,), lapsivuode. — Puer
p e r a a 1 i k u u m e. lapsivuodekuume.
Puerto Bico ks. Porto Rico.
Pufendorf /päfen•/, Samuel von (1632
94’, vapaaherra, saks. oikeusfilosofi ja [-historioitsija: oli v :sta 1658 kotiopettajana Ruotsin
Taus-kassa olevan lähettilään P. J. Covet’u perheessä;
julkaisi 1660 Haagissa ..Elementoruin
jurispru-dentia- naturalis libri II", joka teos aloittaa
uuden vaiheen luonnonoikeuden alalla: 1661-67
luonnonoikeuden professorina Heidelbergissa;
julkaisi 1667 salanimellä Severinus de Monzambano
kirjoituksen ,.De statu imperii germnnici", jossa
arvostelee ankarasti Saksan valtakunnan silloista
valtiojärjestystä; siirtyi seur. v. professoriksi
äskenperustettuun Lundin yliopistoon. Teoksillaan
..De jure natura; et gentium" (1672) ja „De
of-ficio hominis et civis" (1673) P. vapautti
luonnonoikeuden teologian holhonalaisuudesto, mutta
joutui tämän johdosta pitkälliseen ja kiivaaseen
kirjalliseen kiistaan varsinkin saks. teologien kanssa;
kutsuttiin 1676 Tukholmuan ja nimitettiin m. m.
valtakunnan historiografiksi; v. 1686 ilmestyi
hänen suuri historiateoksensa 30-vuotisesta sodasta
..De rebus Suecicis". V. 1687 hiin asettui
Berliiniin ryhtyäkseen kirjoittamaan ..suuren
vaaliruhtinaan" Fredrik Vilhelmin historiaa, joka
ilmestyi hänen kuolemansa jälkeen nimellä „De
rebus gestis Frederici Wilhelmi magni" (1695)
samaten kuin Kaarle X :n Kustaan historia „De
rebus a Carolo Gustavo gestis" (1696);
keskeneräiseksi jäi ,,De rebus gestis Frederici III"
(painettu vasta 1784). [Droysen, „Abhandlungen zur
neueren Geschichte"; Treitschke, ..Ilistorische und
politische Aufsätze": Meyer, „Samuel P."] J.F.
Puffata ks. P u f f i.
Puffi I. puh vi lengl. puff), ylenmääräinen
kehu-kelu. sanomnlehtikehuskelu. — Puffata,
kehua (sanomalehdissä y. m. s.).
Pugatèev l-tio’f], Emeljan (1726-75), ven.
seikkailija ja kapinoitsija. Donin-kasakan poika,
palveli sotaväessä, ollen Turkin sodassa; rupesi
177:: Uralin puolella kasakkakupinan johtajaksi,
julistaen itsensä Pietari III:ksi, joka ei muka
ollutkaan murhattu. Luvaten vapauden talonpojille
hän sai heidät puolelleen, samoin raskolnikit
ivanhauskolaiset), valloitti muutamia
linnoituksia Uralin ja Donin varrella, jonka jälkeen osa
baskiireista, votjaakeista y. m. kansoista liittyi
häneen. P. muodosti itselleen oikean hovin, jossa
oli samannimisiä arvohenkilöitil. Orloveja.
Panineja y. m. kuin todellisessa hovissa; mutta en-*
nen pitkää kenraalit Golitsyn, Panin ja
Michelson voittivat hänet useita kertoja, ja vihdoin
hänen omat miehensä luvatun palkkion
houkuttelemina pettivät hänet. P. joutui siten hallituksen
käsiin ja mestattiin Moskovii-sa. |Puskin. „P:n
kapina" (venäjäksi, myös saksaksi käännetty);
Dubrovin. I*. ja hänen kumppaninsa" (ven.).]
K. O. h.
Puget Ipyit], Pierre (1622-94), ransk.
kuvanveistäjä, taidemaalari, arkkitehti ja
laivan-rakennusmestari; työskennellyt Toulon’issa, Fi-
renzessä. Kocinnssn tit. taidemaalarin Pietro da
Cortonau apulaisena), Marseillessa, Geuovussa
ja lyhyen aikaa Pariisissa, jossa hän
juonittelevien kadehtijoin vuoksi ei viihtynyt. P. oli
1600-luvulla Ranskan etevin kuvanveistäjä, joka sai
kunnianimen ..ransk. Michelangelo". Häueti it.
Bernini’n barokkimaiseen tyyliin
mnaltitikselli-srsti käsiteltyjä, loistavan tekotavan ja
intohimoisen voimakkaan liikunnon puolesta huomattavia
mnrmoriteoksiaun on suurin kokoelma erityisessä
P. salissa Pariisin Louvressa (esim. ..Lepäävä
Herkules", 1660. ..Krotonilaiuen Milon taistelee
jalopeuran kanssa", 1682, ..Perseus vapauttaa
Andromedan" [kuva ks. Andromeda], 1084,
jn korkokuva ..Aleksanteri ja Diogenes", 1686).
P:ltä on myös säilynyt puolisensatan maalausta,
joista suuri osa on Marseillen museossa.
[Klamä-kert. kirj. Lagrauge (1868), Ginoux (1894) ja
Auquier (1903).] E. R-r.
Puged sound (pjudiat snuiidj, syvä,
monihaarainen lahti Yhdysvaltain luoteisrannikolla,
Wasliingtonin valtiossa, jatkuu Juan de
Fuca-salmesta Admiralty inlet in kautta etelään; 240 km
pitkä, 6-8 km leveä, 5,200 km1. P. s:n rannoilla
on useita suurenmoista lohenkalastusta ja ku
koistavna viljan, kalan ja puutnvnrainvientiii
harjoittavia kaupunkeja (Seattle. Tacoina, Olym
pia). Niiden ulkomnnnknuppa käy
Admirnlty-salmen rannalla olevan Port Townsendin
tulli-knmnrin kautta; 1912-13 ulkomainen laivaliikenne
oli 5,« milj. rek.-ton. netto (suurempi kuin
missään muussa Yhdysvaltain kuupungissa
lukuunottamatta New Yorkia) ja 1912 tuonti 202 milj.,
vienti 329,» milj. mk. — Seudussa ou paljon
suomalaisia, varsinkin Seattle on heidän
pesä-paikkojaan Kaukaisessa lännessä. E. E. K.
Pugin [pjudiin], engl. arkkitehti- ja
taide-kirjailijasuku. 1. Augustus P. (k. 1832),
kirjoittanut m. m. „Specimens of gothic
architec-ture" ja ..Antiquities of Normandy", 1800-luvun
alkupuolen engl. uusgoottilaisen rakentiussuunnan
merkkiteoksia. — 2. Augustus Welby
N o r t h m o r e P. (1812-52), edellisen poika, eng
lantilaisten Viollet-le-Duc, isäänsä vieläkin
innokkaampi gotiikan puoltaja, kääntyi kuten monet
sen ajan romantikot katolisuuteen, rakensi 56
kirkkoa, luostareja, kouluja ja maataloja,
uusin-teli lukuisia rakennuksia, perusteli
käsityökouluja; teoksia m. m.: „Gothic furnitury, style of
XV century" (1835), „The true principles of
pointed or Christian architecture" (1841) ja par
hain: ..Glossary of ecclesiastical ornament and
eostume." P:n toimintaa jatkoi hilnen poikiinsa
Edward Welby P. (k. 1875), etupäässä
käytännöllisenä arkkitehtina. U-o .V.
Pugno fpynjö’], Raoul (1852-1913), ransk.
pianisti ja säveltäjä, huomattava etenkin
klassillisen musiikin esittäjänä. Toimi Pariisissa
urkurina (vista 1871), kirkkolaulunjohtajnna (vista
1878) ja konservatorin teorianopettajana
(1892-1901). Sävelsi oratorin sekä useita operetteja,
bn-letteja y. m. I. K.
Puhakka, Antti (1816-93),
tnlonpoikais-runoilija. eli Kontiolahdella, oli edustajana useilla
valtiopäivillä ja kirjoitti muutamia kymmeniä
runoja, enimmät vanhalla kalevalaisella mitalla.
Tunnetuimmat niistä ovat pilkkaruno „Tuhman
Jussin juttureissu", jossa kuvataan suomalaisen
talonpojan vastoinkäymisiä ruotsinkielisessä vi
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
