Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Puhalluspilli ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1045
Puhalluspilli—Puhdasoppisuus
1046
rastossa, ja ..Surulaulu 1850 vuoden kiellosta".
[Grotenfelt. ..Kahdeksantoista runoniekkaa".]
V. T.
Puhalluspilli, kem. analyysissa käytetty koje.
millä tavallisen liekin kuumentavaa voimaa
voidaan suurentaa ja liekki tai osa siitä keskittää
määrättyyn paikkaan. S. S.
Puhallussoittimet 1. puhaltimet ovat
orkesterissa erityisenä ryhmänä jousi- ja
lyömäsoittimien rinnalla. Kaikissa p :ssa ääni
muodostuu siten, että putkeen sisältyvä ilmapylväs
saatetaan puhaltamalla liikkeeseen. Aänivärinsä
puolesta p. jakautuvat kahteen ryhmään:
puupuhaltimet ja vaskipuhaltimet 1.
toi-tottimet. I. K.
Fuhallustauti, pullistu stauti 1.
koho-tauti, eläinl., aiheutuu runsaasta kaasujen
kerääntymisestä pötsiin. Näitä synnyttää
helposti käyvä rehu, kuten lakastunut tai läjässä
kuumentunut vihantarehu y. m. s. Rehevä, kostea
tai kuurainen laidunruoho (äpäräpellot) on
niinikään vaarallista, samoin muutamat kasvit,
kuten puna-apila, virna, juurikkaiden naatit j. n. e.
Kaasujen pingoituksesta pullistuu maha, etenkin
vasemmalla kupeella nälkäkuopan kohdalla ja
ellei niitä pikaisesti poisteta, kuolevat eläimet
tu-kehdukseen. Kp.
Puhaltaa (jokapäiväinen nimitys
..ulospuhal-taa"), höyrykattilan osittainen tahi täydellinen
tyhjentäminen höyrynpaineen avulla. Osittaista
puhaltamista käytetään, kun tahdotaan työntää
ulos kattilan pohjaan kerääntynyt lika ja muta
tahi kun suolaisilla vesillä kulkevien laivojen
kattiloissa veden suolanpitoisuus on kasvanut
niin korkeaksi, että on pelättävissä että suola
laskeutuu n. s. ,.kattilakivenä" kattilan seinille.
E. S-a.
Puhdas, mus. 1. P:t intervallit ovat:
priimi, oktaavi, kvintti ja kvartti. Ne ovat
akustisesti sopeutuvaisemmat kuin muut (s u
u-ret ja pienet) tasasointuiset intervallit:
niiden esteettinen vaikutus onkin erityisen kirkas
ja kuulakka. Sävelten sointumuodostuksissa niillä
on perustava merkitys. -— 2. P. viritys on
aikaansaatavissa vain ihmisäänellä sekä
sellaisilla soittimilla, joilla sävelasteitten laajuutta
voidaan rajattomasti vaihdella (esim. viululla).
Niillä soittimilla, joilla on kiinteät sävelasteet
kuten uruilla, pianolla y. m.) on pakko
tyytyä sovinnaiseen ja puhtaudesta melkoisesti
poikkeavaan 12-säveliseen tasavireisyysjärjestelmään.
Puhallussoittimet ovat välittävässä asemassa.
Puhaltamistapa vaikuttaa tosin hienoja
eroavaisuuksia sävelkorkeudessa, mutta näitä on puhaltajan
vaikeampi hallita kuin viulunsoittajan.
Tieteellistä tutkimista varten on rakennettu erityisiä
puhdasvireisiä soittimia (harmooneja) eri
keksijäin laatimain järjestelmien mukaan (Tanaka.
Eitz, Stainer. Krohn), sekä puhdasvireisyyttä
lähenteleviä tasavireisiä soittimia, joissa
oktaaviin sisältyy useampia kuin 12 säveltä
(Helmholtz. Bosanquet). Kuorolaulun alalla on viime
vuosikymmeninä ilmaantunut pyrkimystä
puh-dasvireisyyteen, etenkin myös Suomessa
(..Suomen Laulu"). On myös julkaistu oppaita
p.-virityksen käytännöllistä toteuttamista varten sekä
1-äänisen (Krohn) että 2- (Törnudd) ja
moniäänisen (Klemetti) laulun harjoituksessa.
Puhdas-vireisvyden teoreettisessa selvittelvssä vallitsee
toistaiseksi vielä melkoista hajanaisuutta,
yhteisesti tunnustetun järjestelmän puuttuessa. Eri
järjestelmiä ovat esittäneet Riemann, Stainer,
Capellen, De Lange, Gandillot, Guillemiu, Iring
y. m. L K.
Puhdaskulttuuri ks. P u h d a s v i 1 j e 1 y s.
Puhdas luku ks. Luk u.
Puhdasoppisuus (lat. pura doctrina = puhdas
oppi), kirkollinen oppisuunta, joka yli kaiken
tavoittelee jumaluusopin yhtäpitäväisyyttä
virallisesti hyväksyttyjen uskontunnustusten kanssa.
Tällaisia oppisuuntia on tosin kristikunnassa
ol-■ lut kaikkina aikoina, mutta erikoisesti
nimite-I tään p:ksi luterilaisessa kirkossa 17 :nnellä vuosis.
vallinnutta jumaluusoppia. Sittenkuin
Sovinto-; kaava (ks. t.) oli pitkällisten riitaisuuksien
jälkeen v. 1577 valmistunut ja luterilainen oppi
siten saanut lopullisen muotonsa, katsoivat
, jumaluusoppineet tämän saavutuksen niin
arvokkaaksi, etteivät sallineet pienintäkään poikkeusta
siitä. He pitivät itseään Lutherin perinnön
Jumalan asettamina vartioina, joiden tehtävänä oli
jokaisen harhaopin paljastaminen ja
hävittäminen. Jumaluusopin ei tullut totuutta etsiä, vaan
sen tuli tyytyä tunnustuksissa olevan totuuden
esittämiseen. Jumaluusoppineet muuttuivat
kirjanoppineiksi, joiden tehtävä sai kokonaan
muodollisen leiman. P. läheni siten keskiaikaista
sko-lastiikkaa (ks. t.), johonka sen myöskin liitti
yhteinen kunnioitus Aristoteleen filosofiaa kohtaan.
P:n pesäpaikka oli Wittenbergin yliopisto,
jonka opettajista varsinkin Leonhard Sutter
(k. 1610), Abraham Calovius (k. 1686), ja
Andreas Qvenstedt (k. 1688) olivat tämän
jumaluusopin pääpylväitä. Enemmän henkevyyttä
ja uskonnollista lämpöä omisti Jenan professori
Johan Gerhard (k. 1637), jonka hartauskirja
..Meditationes sacræ" on suomennettu.
Oppisuunnan viimeinen huomattava edustaja oli
maltillinen David Hollazius (k. 1713), jonka
uskonopilla pietismin vaikutuksesta on puolittain
rakentava sävy. — Suomessa olivat p:n
tärkeimmät edustajat piispat Rothovius (ks. t.).
Gezelius vanhempi (ks. t.) ja
nuorempi (ks. t.) sekä Turun yliopiston
professori Enevald Svenonius (k. 1687).
P. oli sen luterilaisen yhteishengen tuote, joka
ankarissa taisteluissa oli kehittynyt ja karaistu
ja jota ei myöhempi individualismi vielä ollut
lieikontanut. Luonteeltaan se oli yksipuolisesti
älyperäinen, katsoen uskon olevan olennaisesti
puhtaan opin totenapitämistä. Puhdas oppi taas
löydettiin tunnustuskirjoista, joiden
yhtäpitäväisyyttä Raamatun kanssa katsottiin selviöksi.
Raamatun auktoriteetti taas perustettiin
yksityiskohtaisesti kehitettyyn sanainnoitusoppiin
(ver-baali-inspiratsioni, ks. Innoitus).
Vastustajain puolelta p. sai syystä moitteita siitä, että
se oli asettanut ..paperipaavin" tunnustuskirjat
ja Raamattu) todellisen paavin sijalle.
P:n ansioihin on luettava lukutaidon ja
kansanopetuksen kehittäminen sekä lujan
kirkollisen tavan juurruttaminen kansaan. Ankara
I yhdenmukaisuus ja järjestys pantiin käytäntöön
kirkollisella alalla. Tämän ohella ei puuttunut
uskonnollista hartautta. Virsirunous (Paul
Gerhard, ks. t.) ja kirkkomusiikki (J. S. Bach,
ks. t.) kohosivat korkeaan kukoistukseen. Mutta
p:lla oli myöskin suuret varjopuolet. Tällaisia
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
