Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Puheholvi ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1051
Puhetorvi—Puhtaanapito
1052
hujia. Saks. p:n aikana ovat mystikot ja
uskonpuhdistajat. [K. S. Laurila. ..Kuuluisia
puhujia".)
Puhetorvi, koje. jolla saa äänensä kuuluville
pitkien matkojen päähän. P. laajenee toisesta
plUUiA.in suppilouniuotoiseksi ja sen toisessa
pää.—i on suutin. johonka puhutaan tai
huudetaan. P:n vaikutus riippuu siitä, että
ääniaallot heijastuvat sen seinistä ja edentyviit
kohdistuneina määriisuuntaan. Jos p. on 1’/g m:iä
pitkä, voi ääni jo kuulua 1 1/»-2 km:n päähän.
Englannissa ou valmistettu 7 m:n pituinen p.,
josta puhetta on kuulunut lähes 4 km:n päähän.
Laivoissa käytetään pitkää tasapaksua
metalliputket suuttimineen p:na. P:n keksi von
Mor-land 1670. ( . S :n.
Puhevalta (ruots. (tilan), oikeus esiintyä
omasta tai toisen puolesta virastossa, kokouksessa
t. m. s. käyttämällä puheenvuoroja tai jättämällä
kirjallisia lausuntoja, mutta ei vielä sinänsä
käsitä myöskin äänioikeutta (ks. t.). Toisen
puolesta esiinnyttäessä vaaditaan tavallisesti
valtuutus valtakirjan muodossa. El. K.
Puheviat ks. P u h e h ii i r i S t
Puheaänellinen on sellainen äänne, jota
äännettäessä kuuluu kurkunpään äänijänteissä
syntyvä. puheääneksi (ks. t.) nimitetty sointi. P:iä
ovat kaikki vokaalit (paitsi kuiskatut) ja
konsonanteista esim. suomen ja ruotsin m, n, rj, b, d,
g, v, j, I. r. Intensiteettiinsä (keuhkoista
tulevan ilmavirran voimakkuuteen, ks. I n t e n s
i-teet t ii nähden p:t 6, d. g, o, erotukseksi p:stä,
f:stä. k:sta. /:stä. samalla ovat heikkoja, koska
ilmavirran voimasta osa menee puheäänen
synnyttämiseen (ks. L e n i s, For ti s). Kuta pienempiä
äänijänteiden värähdykset (laajuudeltaan) ovat,
sitä heikompi puheääni on. Oti sellaisiakin
luonteeltaan p:iä äänteitä, joiden alku- tai
loppuosa puheessa voi olla puheiiäntä vailla; täi
ISin näiden äänteiden puheääni On
aikamäärältään reduseerattu. vrt. Puheäänetön.
(Y. W.)
Puheäänetön on 9ellninen äänne, jonka
muodostuma äänijänteiden välinen aukko (äilnirako)
on niin laaja, että keuhkoista tuleva ilmavirta
voi päästä kurkunpään läpi panematta
äänijänteitä säännöllisesti väräjämään, s. o. saamatta
aikaan äänijänteissä puheääntä (ks. t.). Jos
ääni-raon aivan avoinna ollessa ilmavirta kulkee läpi
täydellä voimallaan, syntyy vahvoja p:iä
äänteitä, niinkuin esim. k, I, p, t (vrt. F o r t i s) ;
jo- ilmavirran voima on jonkun verran heikompi,
syntyy heikkoja p:iä äänteitä, n. s.
..puhe-äänettömiä medioita", esim. keskisaksan g, d, b
(vrt. Len is). On kieliä, joissa on myös p:iä
m, n, r/. e, j, l, r äänteitä ja p:iä vokaalejakin,
vrt. P u h eitä n el 1 i ne n. (Y. W.)
Puheääni on sointi, joka syntyy kurkunpään
äänijänteissä siten, että keuhkoista tulevn
ilmavirta panee jännittyneet ja toisiinsa lähentyneet
äänijänteet säännöllisesti väräjämäin. P:n
vahvuus riippuu värähdyksien laajuudesta, sen
korkeus taas värähdyksien nopeudesta, vrt. K u
r-kunpää. Sointi, Ääni. (Y. W.)
Puhkuisuus (|at. flalun). suolissa erilaisista
niitä kohtaavista häiriöistä syntynyt kaasun
(niellyn ilman, hiilihapon, vedyn, rikkivedyn
y. mi kasaantuminen ja siitä aiheutunut suolten
liiallinen pingoittuminen (meteorismi, tympa-
niitti, flatulenssi), mikä aikaansaa usein sangen
kovia kipuja ynnä hengityshäiriöitä, pyörrytystä,
ynnä muita taudillisia ilmiöitä. Tavallisiinpana
syynä p:n syntyyn on sopimattomien sekä
helposti käyvien ja vaikeasti sulavien ruokien
syöminen: tila voi muuten myöskin kehittyä
vilustumisesta tahi olla toiskohtainen, esim.
suolisol-mun. vatsakalvontulehduksen v. m. vatsaelimik
kovasti rasittavan taudin niheuttama. SI. O-B.
Puhoksen hoitoalue ks. Hoitoalue ja
M e t. s ä n h o i t o 1 n i t o s.
Puhos. 1. Maatila Kiteen pitäjässä
Pyhäjärven ja Oriveden välisellä luonnonkauniilla kan
naksella 15 km kirkolta länteen, käsittää nyk.
5 tilaa, ,T/M manttaalia. Mylly. Laivaliike Savon
linnasta ja Joensuusta. P:n kosken knutta
Pyhäjärvi laskee vetensä Oriveteen (2.» m korkea,
keskiveden aikana 300 hevosvoimaa). — P. oli
aikanaan tärkeä liikekeskus, Pohjois Karjalan
liike etelään kun kulki P:n kannaksen kautta.
1700-luvun alkupuolella ja keskivaiheilla se oli
markkinapaikkana, ja suunniteltiinpa sinne sam.
vuosis :n lopulla kaupunkiakin. Paikalle syntyi
useampia teollisuuslaitoksia: salia (1774-1900),
joka varsinkin v:sta 1833. mistä alkaen se oli
vuokralla N. L. Arppella (k. 1861), oli maamme
huomattavimpia, laivatelakka (v:sta 1829) ja
konepaja (1874-93) y. m. P:n kartanon omisti
1800-luvun edellisellä puoliskolla Fabritius-suku,
jonka aikana v:sta 1833 sitii hoiti edellämainittu
N. L. Arppe, sittemmin kauppaneuvos A. J.
Mustonen (k. 1877) ja nyk. (1914) Aktiebolaget
Kaukas fabrik. Loistoaikansa P:lla oli Arppen
ja Mustosen aikoina. Vv. 1829-39 perattiin P:n
koski, jonka kautta Pyhäjärven pintaa vähän
laskettiin; 1833 valmistui täiillii Arppen
rakennuttamana maamme ensimiiinen höyrylaiva Ilmari
nen: 1840 rakennutti Arppe Puhoksen lahdesta
Pyhäjärven rannalle lautojen kuljettamista
varten 100 syltä pitkän hevosrnutatien, joka sekin
oli ensimäinen laatuaan Suomessa; 1876 ryhtyi
kauppaneuvos Mustonen omalla kustannuksellaan
kaivattamaan kanavaa Pyhäjärvestä Oriveteen,
joka työ keskeytyi hänen kuoltuaan. — Tilalla
oli 1907-13 P:n kansanopisto. — Maatila
sijaitsee samannimisessä kylässä.
2. Kylä Pudasjärven pitäjässä. Sen mukaan
on saanut nimensä P:n metsilnlioitoalue. joka
käsittää Pudasjärven pitäjän eteläosassa olevat
kruununmaat. A. Es.
Puhtaanapito on terveydenhoidon välttämätön
edellytys järjestyneessä yhteiskunnassa.
Tehokkaan p:n aikaansaamiseksi taloudessa, kaduilla,
tehtaissa y. m. ja puhdistuksessa kertyneiden sekä
kuivien että märkien jätteiden kokoamiseksi,
poisjohtamiseksi sekä muuttamiseksi, ei vain vaa
rattomaan. vaan vieläpä hyödylliseen muotoon,
rakennetaan järjestelmällisiä laitteita, joiden
kunnossapitoon ja hoitoon uhrataan melkoisia
varoja. Jo vanhaan aikaan rakennettiin suurissa
kaupungeissa, kuten Babylonissa, Karthagossa,
Jerusalemissa ja varsinkin Egyptin kaupungeissa
melkoisia varustuksia jätteiden poistamista
varten. Jerusalemissa johdettiin likavedet
lammikkoihin, joista pohjalle laskeutunut sakka
käytettiin lannoitusaineena ja vesi johdettiin
puutarhojen kastelemiseksi. Kooman Cloaca maximaan,
jonka Tarqvinius Priseus oli nlkuaan
rakennuttanut suon kuivattamista varten, johdettiin sit-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
