Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Puhtaanapito ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
11)57
Puhtaanapito
1054
temmiu myös likavedet kaupungista ja
Augustuksen aikana vielä vesijohtovettäkin likaveden
puhdistamiseksi. Keskiajalla ei p:sta erityisesti
huolehdittu ja vasta 1600 luvun loppupuolella lienee
alettu rakentaa avonaisia muurattuja
likaviemä-reitä. Praagissa m. m. sellaisia rakennettiin
17:nnellii vuosis. Varsinainen likajolitolaitos
kehittyi ensin Englannin kaupungeissa, koska siellä
rakennettiin vesijohtoja ja kävi välttämättömäksi
järjestää myös johtoja käytetyn veden
poisjohta-mista varten. Kun likavedet johdettiin
lähimpään vesistöön ja tämä siitä tuli pahoin
saastutetuksi, ryhdyttiin jo varhain likaveden
puhdistuslaitoksiakin perustamaan. Niinpä Lontoossa
1859-75 rakennettiin 4.s milj. punnan
kustannuksilla likajohtoverkon alapäähän pumppulaitos,
jolla likavesi nostettiin korkealla olevaan,
suu-reeu säiliöön, josta se sitten vuoksiveden aikana
laskettiin Thames-joen suupuoleen ja luodeveden
aikana kulkeutui mereen. Lontoon vieressä
olevassa Croydonin huvilakaupungissa likavesi
puhdistettiin johtamalla se viljelysmaille, joilta se
sai valua jokeen. Edinburgh’ssä oli myös täten
lannoitettuja, erittäin tuottavia viljelysmaita.
Euroopan mantereella rakennutti Danzig
ensimäi-senä 1869 täydellisen vesi- ja
likajohtojärjestel-män, johon kuului puhdistuslaitos ja
kasteluken-tät. Berliiniin rakennettiin sellainen 1S75.
Nykyaikaisessa p :ssa noudatetaan
pääpiirteissään kahta eri menetelmää. Sekä kuiva että
märkii lika kootaan erityisiin astioihin, ja
kuljetetaan lannoitusaineeksi viljelysmaille.
Järjestelmän suurin epäkohta on se, että likavedet
imeytyvät maahan saastuttaen sieltäpäin sekä ilman
että pohjaveden. Toinen menetelmä on se, että
rakennetaan torvista erityiset maanalaiset
lika-johdot. ja joko poistetaan nestemäinen lika
johtoja pitkin ja kuiva kuljetetaan astioissa, taikka
molemmat, paitsi karkeimmat, johdetaan
likajoli-toja pitkin, tav. kuitenkin puhdistettuina, veteen.
Huomattava osa kaupunkien yleisessä p :ssa on
katujen p., johon kuuluu niiden lakaisu ja
kastelu. Katujen p. on useimmissa kaupungeissa
terveyshoidollisen merkityksensä takia joutunut
kunnan huostaan. Siellä, missä se vielä on
talonomistajien käsissä, se on poliisivalvonnan ja
-määräysten alainen. — Katuja lakaistaessa
noudatetaan kahta menettelytapaa, joista n. s.
paikallista lakaisua käytetään, paitsi
itsenäisenä menettelynä, myös vilkasliikkeisimmillä
paikoilla tuoreen hevosenlannan poistamiseksi,
ennenkuin se ehtii tarttua katupeitteeseen ja käy
tällöin n. s. yhtenäisen lakaisun edellä,
jolla tarkoitetaan katujen kastelua ja V2-I tunnin
perästä tapahtuvaa konelakaisua (kuva 1).
Asfaltti- ja betonikatuja puhdistettaessa käytetään
kadunpesemiskoneita. jotka huuhtovat kadut juuri
ennen lakaisua. Paikalliseen lakaisuun kävte-
Kasteluvaunu. Konelakaisija. Roskakärryjä.
Kuva 1. (Helsingistä.)
tään kevyttä lapiollista roskakärryä (kuva 1),
luutaa ja harjaa. Katuja kastellaan sitäpaitsi
vedellä 3-4 kertaa päivässä, makadamikatuja
useamminkin. Kun liiallinen kastelu aikaansaa
kuumina aikoina pahanhajuisen haihdunnan, on
useissa paikoin alettu katuja peittää tomua
sitovilla tervaseoksilla.
Toinen tärkeä puoli kaupunkien p :ssa on r
a-k e n n u s t e n p., s. o. jätteiden
poiskuljettami-neu ja hävittäminen. Etenkin viimemainittu
tehtävä tulee varsin kalliiksi, minkä vuoksi on
koetettu keksiä tehokkaita keinoja roskien
käyttämiseksi mahdollisimman edullisesti lannoitukseen.
Kahta eri tapaa käytetään, nim. 1) vesiperiiisten
maiden täyttämistä roskilla, maanviljelystä
varten, kuten Kööpenhaminan lähistössä, 2) roskien
erottamista, n. s. kaksijakotapaa, jolla
Helsingissä ja Tukholmassa on kokeiltu.
Viimeksimai-nitussa menetellään kuten maataloudessakin, s. o.
ruuanjätteet käytetään eläimille, ulostukset
lannaksi, lasi-, rauta- y. m. romut kootaan ja
myydään, kuivat rikat poltetaan. Pihalla,
mieluimmin pienessä piharakennuksessa, jonka lattia on
asfalttipeittoinen. pidetään erilaisia jätteitä
varten eri astioita, jotka joko kuljetetaan
kaatopaikalle tai tyhjennetään roskavaunuihin, joilla
jätteet kuljetetaan joko suoraan kaupungin
ulkopuolelle tai rautatievaunuihin
lannoituspaikkoi-hin lähetettäväksi, kuivat rikat joko
polteltaviksi tai muuten hävitettäviksi. Latriinikuopat
tyhjennetään vaunuihin tai käytetään
mieluummin tynnyreitä, jotka täytyttyään vaihdetaan
toisiin ja lähetetään lannoituspaikoille.
Katujen huuhtominen vedellä maksaa Helsingissä
O.03 p. m’ kerralta ja 5,s p. m3 v:ssa. Katujen
lakaisu maksaa 20.s p. ma v :ssa. Latriinien
puhdistus 1.076 talossa on 1913 maksanut 37.455 mk.
Lumenkuljetus talvella maksaa 60 p. m3:ltä,
lumensulatus (ks. Lumensulatuskone) 40
p. m3. Kun osa talonomistajista puhdistaa
katuosansa itse, ei p.-kustannuksia henkilöä kohti
voida laskea. Saksassa on laskettu niiden
nousevan kaupungissa, jonka asukasluku on 180,000,
jopa 3 mk:aan henkilöä kohti.
Muutamissa Englannin. Saksan ja erittäinkin
Alankomaiden kaupungeissa, joiden asema
vesistöön nähden on matala eikä sentakia salli
täydellisen. yhtenäisen likaviemärilaitoksen
rakentamista, on kehittynyt erityinen
likajohtojärjes-telmä, joka
rakennetaan eri
kaupunginosia
tai -piirejä
varten ja jonka
pääosan
muodostaa säiliö,
johon jätteet
imetään talojen
lika- ja
lanta-kuopista likaveden mukana.
N. s. L i e r
nurin
järjestelmässä (kuva 2) erotetaan kiinteät ainekset
likavedestä lannoitusaineena käytettäväksi. Vesi
johdetaan erityiseen johtoon, jotavastoin
kiinteitä aineksia varten rakennetaan sopiviin
paikkoihin kattiloita K, jotka keskusasemalta käsin
ilmapumpun avulla tehdään ilmattomiksi, jolloin
Kuva 2.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
