Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Puku
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1067
Puku
1082
kiu 9idottiiu vyölle — eteen tai vähän kupeelle
ja jossa pidettiin kääntöpääveitsi, rahaa,
näs-tyykki ja väliin taskumattikin. Jäii-skeu
kihlakunnassa käytettiin kai vielä 1800-luvun alulla
n. s. tinavyötä 1. nahkaremeliä, joka oli
punaisella, sinisellä tai mustalla veralla
päällystetty ja kuvikkailla tinanastoilla
koristettu (kuva 17). Senjälkeen tuli
samalla seudulla muotiin p o k r a m o
niminen kudottu vyö, joka soljella
suljettiin ja jonka tertut riippuivat
selkäpuolella. Vanhempina aikoina
käytettiin yleiseen kapeita lankavöitä,
lauta-, viili- ja v i r o n v ö i t ä,
joista viimemainitut olivat
komeimpia ja joita jo pakanuudenaikana
tehtiin.
Metallikoristuksiin kuuluivat
soljet, rintahelyt, sormukset
ja korvarenkaat.
Ensinmaini-tuilla pantiin kiinni paidan kaulus
ja liinaviitta. Isoimpia käyttivät vaimot
paidoissaan. ja ne tehtiin tavallisimmin hopeasta
(kuvat 18-23). Savolainen solkimuoto oli kapea-
Kuva 16.
Avain ja
avainkoukku.
Kuva 17. Tinavyö.
Kuva 24. Kintakoriste.
Kuva 25. Rintakoriste.
Kuvat 26—35. Sormuksia. 26. Raudusta, 27 Sortavalan
pitäjästä, 28. Jaakkimasta, 29. Suistamasta. 30. Jaakkimasta,
31. Kymista, 82. (kudusta, 33. Raisalasta, 34. lintulasta,
35. Juakkimasta.
Rintahelyinä käyttivät naiset vielä 1800-lu
vun alkupuolella muualla paitsi Savossa ja
Karjalassa n. s. k a u 1 a k o r i s t e i t a, s. o.
hopealevyä tai hopealevyjä, jotka ketjuista
riippuivat rinnalla (kuva 24j. Vaasan läänissä
oli niissä m. m. puolikuunmuotoinen kaari ja
tämän sisässä riipuslehdillä koristettu
rengas (kuva 25). Vanhimmat sormukset, joita
nykyään elävä vanhin polvi Karjalassa muistaa,
ovat n. s. saraperäsormuksia (kuva 26),
jotka samalla ovat se laji, joka enin lähestyy
pakanuudenaikaisia. Samanlaisia käytettiin
Virossakin. Hämeessä ja Satakunnan koillisosassa
sanottiin sarasor m ukseksi tasaleveiiä,
uurteista sormusta. Kautta koko maamme olivat
aikanaan muodissa rengaskantaiset sormukset
(kuvat 27, 28). Sitäpaitsi oli pyöreäkanta-,
risti-kanta-, tähtikanta- ja herttakantasormuksia
(kuvat 29-35). Laatokan luoteisrannalla ja siitä
pohjoiseen pitivät naiset korvarenkaita.
Monivärisiä lasihelmiä pitivät semminkin tytöt
kaulassaan.
Miehen p. Päähineet. Vanhimpia näistä
näyttää olevan kiilamaisista kappaleista
ommeltu patalakki, jota
käytettiin kautta koko
maan. Se oli usein
punaisella langalla koristettu
tai punaveralla
reunustettu. Vanhaa juurta oli
myös koko hämäläisalueella
ja ruots.
rannikkoseuduilla käytetty keilamaiuen
varraslakki (n a k
a-lakki, p y s t y 1 a k k i,
sääryslakki; kuva 36).
Kalmin mukaan se
tehtiin 1700-luvun puolivälissä
Hauhon tienoilla verasta tai neulottiin valkeasta
tai harmaasta langasta. Monien talvipäähineiden
1. karvahattujen, k o rva 11 i s hattujen
pesänä oli patalakki. Pohjois-Karjalassa olivat
karvahatut (kuva 37)
varustetut pitkillä,
suhteellisen kapeilla
suden- tai
ketunnah-kaisilla korvallisilla,
jotka riippuivat
sivuilla kuin syrjäänien
porontaljamyssyissä.
Yleisiä olivat sellaiset
karvalakit, joiden
korvalliset olivat lyhyet,
useinkin punaverkaista
pesää vastaan nostettavat tai sen päälle
sidottavat. Muutoin oli hattuja ja lakkeja
monenmuotoisia. Länsimaista alkuperää oli huopahattu.
Kuva 36. Varraslakki.
kehäinen. Pieniä olivat liinaviittojen
samoinkuin yleensä miesten soljet. Isot naisten soljet
olivat semminkin Etelä-Karjalan eri seuduilla
varustetut erilaisilla koristeilla. Pieniä
yksinkertaisia solkia tätä tyyppiä
oli jo myöhemmällä
rautakaudella.
21 22 23
Knvat 18-23. Naisten rintasolkia. 18. Muolaa. 19.
Joutseno. 20. Räisälä. 21. Kurkijoki. 22. Valkeala. 23. Hiitola.
Kuva 37. Karvahattu. 38.
Kar-hunnahkarukkanen. 39. Upokas.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
