Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Puku
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1067
Puku
1079
simmilla ost laakeilla ja voguleilla. Pohjois-Knr
jalassa käytettiin vielä tuonnoin karvoista
tehtyjä varrettomia sukkia, n. s. k a r v a s s y y 1 i
n-k e j ä Neulotut sukat olivat monenvärisiä ja
monella tavoin koristellen valmistettuja ikuk
allisi a. ruuv isukkia, vikkels ukkia
y. m Erinäisissä ulkotöissä, kuten
heinäniityllä ja lehdeksessä ollessaan kulkivat naiset
pohkeilla säärykset, jotka nekin vuodenaikojen
mukaan olivat joko liinaiset (rohtimiset) tai
villaiset.
Tuohiset jalkineet olivat vielä
1700-luvun puolivälissä Länsi-Suomessakin paljon
käytetyt. erittäinkin kotosalla ja työmailla. Ne olivat
kahta laatua: paulallisia (löttöjä.
paulavir-s u j a y. m. > tai paulattomia virsuja,
kontti-virsuja y. m.). Löttöjen ja virsujen I.
vierto-kenkien erotuksena oli. että edellisten pohja
Kuva 1
Kuva a ,
Kova 4.
lava S.
Kuva 6. ’
Kuva 7.
Kuva 8.
Kuvat 2—8. Kenkiä.
oli kudottu kolmesta, jälkimäisten viidestä
tuohi-siisnasta. Myöhäistä alkuperää ovat epäilemättä
tuohisaappaat. Tuohijalkineissa ei tavallisesti
käytetty sukkia, useammin jalknriepuja, mikä
tapa oli ikivanha päättäen tätä puinta
merkitsevästä hattara sanasta, jolla on tseremissin ja
votjaakin kielissä vastineet. Varrettomia
nahkakenkiä käyttivät parilastaan naiset.
Etelä-Karjalassa, missä alkuperäisemmät muodot kauimmin
säilyivät, ne olivat kolmea laatua: 1) yhdestä
nahka [talasta tehtyjä paulallisia
(nokkakurp-posia: kuva 2), 2) kahdesta nahkapalasta
tehtyjä paulallisia, joissa sauma useimmiten kulki
jalan ympäri (puolruojuisia kenkiä,
paulakenkiä, ruohikenkiä,
kotik-kaita; kuvat 3, 4, 0) ja 3) viimemainittujen
tapaisia paulattomia (ruohikkaita, 1 i
pokka i t a. naisen kenkiä; kuva 5).
Pohjois-Satakunnassa oli naisilla jo 1700-luvun
puoliväli- - i leveillä matalilla kantapäillä varustettuja
kenkiii. joiden päällisissä oli syvä pyöreä leikkaus.
Jo 1700-luvulla tulivat niin Länsi-Suomessa,
Uudellamaalla. Hämeessä kuin Pohjanmaallakin
muotiin solkikengät. joita enimmäkseen
juhlatiloissa käytettiin. Soljen sijalle tuli myöhemmin,
ehkii 1700 luvun lopussa, nyöri, ja niin
muodostuivat vähitellen nyörikengät (kuva 7;
torniolaiset ruojukset kuva 8).
Naisten käsineet olivat neljää lajia:
rukkasia, kintaita, lapasia ja
sormikkaita. Ensinmainitut
olivat Käkisalmen tienoilla
komeat, veralla päällystetyt ja
kirjatut (kuva 9). Karjalan
kintaat tehtiin kinnasneulalla
isot, leveilsuiset ja
tavallisimmin suupuolelta kirjatut
kuva 10). I^apaset olivat pie-
Kj»« 9 Rukliaact,
Kaukola.
Kuva 10. Kinnas.
Kuva 11. Sormikas
■lempiä ja neulottiin sukkapuikoilla, usein
kuvik-kaat. Sormikkaita käytettiin kirkkomatkoilla
kautta koko nuian (kuvat 11. 12). Välistä ne
olivat n. s. puolisormikkaita (kuva 13).
Paikoitellen ne 1800-luvun
alulla tehtiin niin
pitkät, että
ulottuivat kyvnärpiiä-liän asti.
Vielä 1800-lu
vun alussa
käyttivät Etelä-Karjalan naiset nahka
vyötä, joka vaski
sista koristelapois
taan sai nimen
1 a p p a v y ö (ku- (
va 14). Siitä
riippuivat n. s. v ö y 1-
1 i s e t s. o. v ö y 1 1 i s k o k a 1 1 i n e n v ö y 1 l i
s-pyörä, missä olivat kiinni veitsi tuppineen,
n i e 1 i s p u t k i. vaskikampa ja kukkaro,
viimemainittu varustettu li e 1 11 u s i 1 1 n koristetulla
Kuva 12. Sormikas.
Kuvu IS
Puoli-sormikas.
Kuva 14 Lappavyt).
vaskiputkella 1. s u i 11 i s i 11 a
(kuva 15). Nielisputki tehtiin
väliin — semminkin
Pohjois-Karjalassa — lappalaiseen tapaan
luusta, samoin veitsen pää.
Vöyl-liset näyttävät polveutuvan niistä
ketjunkannattimistn, jotka
liittyivät pakanuudennikoisen
hameen olkamuksia yhdistäviin
ku-purasolkiin, sekii niistä esineistä,
joita samaiset soljet
rintaket-jussa kannattivat.
Pohjois-Knr-jalassa, Savossa ju Pohjanmaalla
pidettiin ennenvanhaan n. s.
uvainkoukkujn ikuva 10).
Vöyl-liset syrjäytti v:n 1821 vaiheilla
lännestäpäin Karjalaan
kulkeutunut tasku I. lukkari
(kuvataulu IV, 4. 0, 8), jokn se-
Kuva 16. VOylllset.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
