Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Pulttikone ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1093
Pulttikone—Pumppu
1094
Pulttikone, takoinapuristin, jolla valmistetaan
tav. ruuvipultteja kuumennetusta pyöreästä
raudasta puristamalla niihin joko liereä,
nelikulmainen tai kuusikulmainen kanta. P-o P-o.
Pultusk, kaupunki Puolassa, Varsovan
ku-vernementissa, Varsovasta pohjoiseen Narevin
varrella: 18.636 as. (1010). Useita kirkkoja,
joukossa luterilainen. Plockin piispain ent. linna.
Teollisuus melkoinen. — P:n luona Kaarle XII
1703 voitti Steinaun johtamat saksilaiset ja 1800
ransk. Lannes Benuigsenin komentamat
venäläiset.
Pulveri (lat. pulvis = tomu), yleinen nimitys
jauhomaisiksi hienonnetuille kiinteille aineille.
Hienontaminen voi tapahtua hyvin monella
eri tavalla kuten jauhamalla, hankaamalla,
huhmareissa survomalla, lieriömäisissä astioissa
pyö-reitteu piikivien tai metallikuulien kanssa
pyörittämällä. härmistämällä. saostamalla,
kiteyttämällä j. n. e. P :n erisuuruiset osat erotetaan
toisistaan erilaatuisilla sihdeillä, joissa reikien
läpimitta määrää pai hienouden. Lääkkeenä
käytettyjä jauhomaisia aiueita punnitaan usein
annoksittain paperiin, joka sisällyksineen kulkee
p:n nimellä. S. S.
Pulverisaattori, koje, millä nesteitä saadaan
pirskoitetuksi hienoksi suihkupilveksi. Käytetään
nestemäisiä lääkkeitä sisäänhengitettäessä ja
hajuvesiä pirskoitettaessa. S. S.
Pulvis (lat.), jauhontapainen lääkemuoto,
jauhe, pulveri (ks. t.): esim. P. D o w e r i,
Do-« erin pulveri. P. L i q u i r i t i æ c o m p., P. M a
g-uesiæ cum Eheo j. n. e. vrt. Lääke ja
Lääkkeet.
Purua ks. Puuni a.
Pumasiini (ransk. bombasin, < kreik.
bom-hyho = silkkiäistoukka) nimitystä käytetään useille
erilaisille kankaille, kuten toimikassidoksiselle
silkkiloimeen kudotulle kampalankakuteiselle
kankaalle. Myös neliniitiselle ohuelle
kampalanka-kankaalle annetaan tämä nimi. Yleisemmin
tunnetaan pumasiinin nimellä oliut puuvillainen,
toiselta puolelta nukitettu kangas, jota tavataan
sekä yksivärisenä että kuviolliseksi painettuna
ja käytetään vuorikankaiksi. E. J. S.
Pumpernikkeli (saks. Pumpernickel <. eräs
karkea westfalenilainen ruisleipälaji; makea leivos,
joka on valmistettu kuivatuista ja uudestaan
leivotuista leivoksista.
Pumppu (ruots. pump), sanan laajimmassa
merkityksessä kaikki nostolaitteet, joilla nesteitä
nostetaan, siis paitsi varsinaisia p:ja myöskin
heitto- ja p.-rattaat, ketju-p:t, injektorit,
pulso-metrit y. m. Tavallisesti kuitenkin tätä sanaa
käytetään ahtaammassa merkityksessä, jolloin
p:biu hietaan ainoastaan mäntä-p:t,
kierto-p :t ja k e s k i p a k o i s-p :t. Mäntä-p:n sovitus
on erilainen, riippuen männän
rakenteesta sekä siitä, onko p.
yksi- vai kaksitoiminen. —
Veden nostaminen perustuu joko
imemiseen tahi puristamiseen
tahi kumpaankin.
Yksitoimisen. käsin
liikutettavan imu- ja paine-p:n
plun-germäntineen esittää kuva 1.
Kun mäntä k nostetaan ylös,
syntyy sen alla imu, jolloin
vesi nousee p:uun aukon a ja
n. s. irauventtiilin v kautta; kun taas mäntä
painetaan alas, sulkeutuu v ja vesi painetaan
n. s. paineventtiilin ja aukon b kautta
paineputkeen. Veden imukorkeus saa olla korkeintaan
10 m, painekorkeus taas mielivaltainen,
ainoastaan kuta suurempi tämä korkeus on, sitä
suurempi voima tarvitaan veden
painamiseen, ja sitä suurempi on
mahdollisuus, että p. tahi putki
rikkoontuu. Joka 10 m: n
nosto-korkeus vastaa 1 kg vesipainetta
1 cm’ kohti (= yhden ilmakehän
paine). Kuva 2 esittää
kaksi-toimisen, vaakasuoran,
höyrykoneen käyttämän p:n (höyry-p.),
jollaisia käytetään etenkin
isompien höyrykattiloiden
syöttämiseen. Pumpunmäntä k imee veden aukon a ja
imuventtiilieu s tahi Sj kautta, ja samaan
aikaan painaa venttiilien tahi d kautta ilmalla
osaksi täytetyn painekuvun c ja aukon e kautta
kattilaan. Painekuvun tarkoitus on saada veden
juoksu yhtämittaiseksi ja tasaiseksi koko sen
ajan kuin mäntä on liikkeessä. — Usein kiiy-
Kuva 2.
Kuva 3.
tetty höyry-p. on W o r t h i n g t o n-p. (kuva 3).
Tässä on aina kaksi p :ua vieretysten, yhdistetyt
toistensa kanssa siten, että toisen p:n
männän-karresta k liike johdetaan vipulaitteen u
välityksellä toisen koneen luistiin. P. on ilman
pyörivää akselia ja vauhtipyörää; ottaa vähän
tilaa, mutta liike on epätasainen ja
höyryn-menekki verrattain iso.
Kuvassa 4 esitetään
diffe-rentsiaalimännällä varustettu
ekspressi-p. (ks. t.),mikä
on rakennettu isoa
kiertolu-kua varten.
Differentsiaali-vaikutus on siinä, että
plun-germännällä on kaksi eri
läpimittaa: (i ja C; oikealle
mennessä mäntä imee vettä
aukosta a venttiilin Vd
kautta, ja samaan aikaan
painaa vaikuttavalla
pinnallaan — (IP-d2) vettä b:n
4
kautta ilmakupuun c ja paineputkeen e.
Vasemmalle kulkiessa varsinainen painevaikutus
tapahtuu venttiilien v,i kautta, pinta mutta sa-
4
maila pääsee edellisellä iskulla painettu määrä
painumaan takaisin aukon b kautta.
Läpimittojen D ja d suhde määrätään siten, että
kumpaisellakin iskulla yhtä paljon vettä kulkee
aukosta e ylös. — K i e r t o-p., ks. t. —
Keski-p a k o i s-p., ks. t.
Kaksitoimisen imu- ja paine-p:n heiluvine
mäntineen. käsin liikutettavan, esittää kuva 5.
Kuva 1.
Kuva 4.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
