Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Pulttikone ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1095
Pumppu Pumpuliruuti
Kuv» S.
Tiimä on uiiintä ja kierto-p: n
välimuoto. Molemmat imulüpüt
ovat sovitetut silinterin
ali-pAässä oleviiu kiinteisiin
väliseiniin. molemiiiat paiueliipiit
heiluvaan mäntään. Tämä p. ottaa
vähemmän tilaa kuin kuvan 1
esittämä käsi-p. suoraviivaisille
liikkeineen ja kaksitoimisena se
työntää vettä vipua
liikutettaessa sekä eiles että takaisiu;
joutuu kuitenkin helpommin
epäkuntoon ja vuoto ou isompi.
Kierto- ja keskipakois-p ;t eivät oikeastaan
tarvitse mitään venttiilejä (ks. P u m p p u v e n
t-tiili) p:n yhteyteen; jos painekorkeus
kuitenkin on isompi kuin 10 m. käytetään
paineputkensa tavallisesti venttiiliä estämään painettua
vesimäärää laskeutumasta alas, kun p.
pysäytetään. Mäntä p:t tarvitsevat aina venttiilejä,
yksilöimiset imu- ja paine-p:t yhden imu- ja
yhden paineventtiiliu. kaksitoimiset kaksi.
Venttiilien asemasta käytetään väliin läppiä (kuva 5);
ne ovat halvemmat mutta epätäydellisemmät;
joskus käytetään luistin.
Kaikkia kolmea lajia p:ja voidaan yleensä
käyttää kaikkialla, mutta voidaan sanoa, että
miintä-p :t parhaiten soveltuvat siinä, missä ou iso
paine-korkeus ja suhteellisesti pieni vesimäärä, sekä
kun käytettävä moottori on edestakaisin ja
hitaasti kulkeva. Kierto-p :t soveltuvat etupäässä
silloin, kun neste on paksua ja painekorkeus
pieni. Keskipakois-p :t ovat paikallaan, kun on
kysymyksessä suuret vesimäärät ja käytettävänä
nopeakulkuinen moottori (sähkömoottori,
höyry-turhiini) ; niitä on viime aikoina hyvin paljon
parannettu, joten niillä voidaan voittaa suuriakin
vesipaineita (1,000 m). Keskipakois-p :n etuina
verrattuna inäntä-p :hin on mainittava pienet
hankkimiskustannukset ja pieni tilantarve sekä
että tullaan nikaan ilman perustusta; haittana on
jonkunverran pienempi vaikutusmäärä. E. S-a.
Pumppu, kasvit., ks. Kurpitsa.
Pumppuasema, veden kohottamiseksi
määrättyyn. korkeampaan paikkaan rakennetut
voima-sekä pumppukoneistot ja -rakennukset, kuten p.
veden nostoa varten vesijohtolaitosten
korkea-vesisäiliöihin. laivakanaviin, p. veden
poistamista varten vuorikaivoksista, likaviemäreisiä
j. n. e. vrt. Vesijohto. il. il.
Pumppulaiva, voimakkailla pumpuilla
varustettu pelastuslaiva, jonka tarkoitus on tyhjentää
vesi vahingoittuneesta sota- t. muusta laivasta.
Pumppuratas, jonkun moottorin (tav.
höyrykoneeni pyörittämä laite, jota käytetään veden
nostamiseen. Sen muodostaa
iso rumpu, josta ulkonee sen
säteeseen nähden viistoon
kulkevat, suorat tahi kaarevat
siivet (ks. kuvaa). P:n
tulee kulkea tarkoin sopivassa
uurteessa, joten vesi ei pääse
painumaan takaisin sivuilta
eikä kehältä. P:n läpimitta on
5-10 m, kehänopeus 1-3 m sekunnissa, kierrosluku
2 5 minuuti n. Vesi voidaan nostaa vähän
yläpuolelle akselia. - P:ita käytetään Alankomaissa
ja Pohjois Saksassa suurissa vesilaitoksissa.
E. 8 a.
Pomppurata
Punippuventtiili, pumppujen imu- ja
paine-johdossa oleva laite, joka itsetoimivasti sulkee
ja avaa johdon männän liikkeen mukaan.
Yksinkertainen muoto on pyöreä pallo (kuva 1),
tavallisempi on lautas-p., koskentapinta joko suorii
Kuva 1. Kuva S.
Kuva 2.
Kuva 5.
Kuva 6.
(kuva 2), tahi kartio (kuva 3); nousukorkeus n
korkeintaan = — ; ohjausakseli joko ylöspäin tahi
alaspäin; usein vielä siipiä (ks. Pumppu,
kuva 1). Uudempi muoto kuvassa 4. Suurempia
pumppuja varten käytetään monikertn-p ;jii, s. o.
useampia renkaanmuotoisia p:jii joko vierekkäin
tulli päällekkäin (kuva 5). — P:hin voidaan
myöskin lukea läpät; nämä ovat
joko toisella reunalla olevan
akselin ympäri kiertyvä metallikansi
(kuva G), taipuva nahka, tahi
kumiliuska. Läpän viiiintökulma
on kaikissa n. 30°. Kumiliuskojen
asemasta 011 viime aikoina menestyksellä alettu
käyttää myöskin taipuvin teräslevyjä. E. 8-a.
Pumpuli ks. Puuvilla.
Pumpuliruuti 1. puuvillaruuti, pyro k
syliini, räjähdysaine, täydelleen nitreernttu,
asetoniin ja etikkneetteriin, mutta ei
eettcri-nlkoholiseokseen liukeneva nitroselluloosa. Sen
keksi Schön|lein 1840 Bnselissa. Sitä
valmistetaan nitreeraamalla puhdasta selluloosaa
typpi-jn rikkihapon seoksessa linkoamisastioissa,
sentri-fuugeissa. Ilnpposeoksen annetaan vaikuttaa noin
puoli tuntia ja tulos eristetään ja pestiiiin
tarkkaan vedessä kiehuttaen useita tunteja ja
puristetaan. Puristettu tulos hienonnetaan
hollante-reissu puuromaiseksi massaksi, osa vettä
lingo-taun pois ja näin saadaan vaarattomasti
käsiteltävä noin 35 <J0 vettä sisältävä p. 100
grammasta puuvillaa saadaan 100 grammaa kuivaa
p:ia. P:n ominaisp. on 1,»». Se on aivan puuvillan
näköistä. Kuiva p. pulaa äkisti sytytettynä
räjähtämättä. Hyvin äkkinäinen kuumentaminen
180°:een, hankaus ja isku ja etenkin
nallielo-hopean räjähdys saavat p:n räjähtämään. P:ssa
kemiallisesti sidottu happi ei riitä siinä olevan
hiilen ia vedyn täydelliseen palamiseen ja sen
takia sisältävät räjilhdyskaasut paitsi
hiilihnp-pou, vettä ja typpeä, myös hiilimonoksidia,
metaanin. vetyä jn typpioksideja ja väliin
sinihnp-poa. Kaasut täyttävät noin 800 kertaa
suuremman tilan kuin räjähtänyt p. P;in käytetään
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
