Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Puola
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1113
Puola
1118
maita saksalaistuttamaan, Itävallan alaisissa osissa
taas jatkuvat säätyriidat huononsivat tilaa.
Puolalaiset panivat kaiken toivonsa Ranskaan.
Lukuisat pakolaiset muodostivat puol. legiooneja,
jotka Ranskan armeiassa taistelivat entisiä P:n
vihollisia vastaan. Tilsitin rauhassa 1807 syntyi
Aleksanteri I:n ja Napoleonin sopimuksen
perustuksella Varsovan suurherttuakunta
Preussilta otetuista puol. maista: 1809 tulivat vielä
lisäksi Itävallalta valloitetut alueet.
Länsi-Galit-sia ia Lublin. Hallitsijana suurherttuakunnassa
oli Saksin kuningas Fredrik August. Ranskasta
kekonaan riippuvana suurherttuakunnan täytyi
pitää yllä kallista sotajoukkoa, rakentaa linnoja ja
kantaa muitakin rasituksia, mutta toiselta puolen
järjestys palautettiin maahan ja kansanvalistusta
edistettiin. Napoleonin kukistuttua 1812
venäläiset valloittivat suurherttuakunnan. Wienin
kongressissa 1815 tehdyn päätöksen mukaan jaettiin
P:n maat niin, että Preussi sai Länsi-Preussin
ja Posenin, Itävalta Galitsian paitsi Krakovaa,
joka julistettiin vapaakaupungiksi, ja Venäjä
muun osan. Viimemain. alueesta tehtiin P:n
kuningaskunta, jonka kruunu oli Venäjän keisarilla.
Kuningaskunnalle Aleksanteri I antoi jouluk.
1815 varsin vapaamielisen konstitutsionin. P:lla
oli oleva varakuningas, lakiasäätävä eduskunta,
joka kokoontui joka toinen vuosi, oma hallinto,
rahalaitos ja sotajoukko sekä laaja painovapaus.
Puolalaiset eivät kuitenkaan olleet tyytyväisiä.
Käskynhaltian, suuriruhtinas Konstantinin
ot:ia-valtainen hallinto katkeroitti mieliä, ja sitäpaitsi
eräs ylimysryhmä, „valkoiset", uneksi itsenäisen
P:n valtakunnan uudelleen luomista, kun taas
..punaiset" ajoivat radikaalisia aatteita. Kapina
syttyi Varsovassa marrask. 1S30. Venäläiset
karkoitettiin, kenraali Chlopieki valittiin
diktaattoriksi ja keisari Nikolai I julistettiin
valtiopäivillä tammik. 25 p. 1831 kruununsa menettäneeksi.
Kansallishallitus asetettiin ja sen esimieheksi
tuli ruhtinas Adam Czartoryski. Taisteluissa
Diebitschin johtamia venäläisiä vastaan
puolalaisilla oli aluksi menestystä, mutta sitten he
tekivät sotilaallisia erehdyksiä ja joutuivat
ratkaisevasti tappiolle toukok. Ostrolenkan luona.
Venäläisten uusi ylipäällikkö Paskevits valloitti
syysk. 8 p. Varsovan, ja lokak:n alussa
Preussin alueelle paenneet jäännösjoukot luovuttivat
aseensa. Kuningaskunnan valtiosääntö
lakkautettiin. Sen sijalle tullut ..orgaaninen statuutti"
helmik. 26 p:ltä 1832 ja ven. kuvernementtisääntö
tukahdutti puolalaisten kansallisen elämän.
Pas-kevitsin johtaessa käskynhaltiana hallitusta
puolalaisia siirtyi joukoittain muihin maihin,
etenkin Ranskaan, valmistamaan uutta kapinaa.
Sellainen aiottiin nostaa 1846. Krakova
keskustana. mutta yritys meni tyhjiin. Seurauksena oli,
että Krakova liitettiin Itävaltaan. Posen, jonne
kapinan johtajat olivat paenneet, ja jossa heidät
vangittiin, tehtiin 1848 preussil. maakunnaksi,
jo:a sittemmin on koetettu saksalaistuttaa monin
keinoin, esim. niin. että v. 1S85 opetuslaitos
tehtiin saksalaiseksi ja että v:sta 1SS6 maatilojen
ostoilla on koetettu levittää saks. asutusta
maa-Kuntaan. Venäjän P :ssa herätti Aleksanteri II :n
vapaamielinen hallitus toiveita vapaamman
valtiomuodon saamisesta ja Liettuan yhdistämisestä
P:aan. Keisari lupasikin antaa maalle laajan
autonomian sekä perustaa kansallisia oppilaitok
sia. V. 1861 sai puol. markiisi Wielopolski
tehtäväkseen ryhtyä toimeenpanemaan uudistuksia.
Mutta olot maassa olivat rauhattomat,
mielenosoituksia hallitusta vastaan pantiin toimeen.
Tila ei parantunut senkään jälkeen, kun keisarin
veli Konstantin tuli 1862 käskynhaltiaksi.
Salainen vallankumoushallitus valmisti maaperää
kapinalle, ja kun tammik. 1863 määräys
rek-ryytinotosta annettiin, syttyi kapina.
Puolalaiset olivat huonosti, varustettuja, ja Venäjän oli
helppo heidät kukistaa. Preussi sulki helmikuussa
rajansa kapinallisilta, ja Ranska, Englanti ja
Itävalta, joiden välityksen Venäjä jyrkästi
hylkäsi, eivät ryhtyneet todenteolla P :aa auttamaan.
Krevi Berg, tultuaan lokak. 1863
käskynhaltiaksi, murti viimeisenkin vastustuksen.
Kapina-henkeä koetettiin masentaa karkoituksilla ja
konfiskatsioneilla. Toimia, joihin Venäjän
hallitus muuten ryhtyi, oli talonpoikien
vapauttaminen maaorjuudesta. Yleensä kuitenkin
toimenpiteiden tarkoituksena oli P:n
venäläistyttämi-nen. Kuningaskunta nimitys hävisi ja P:aa
ruvettiin nimittämään ..Yeikselin alueeksi". V. 1867
se jaettiin kuvernementteihin, v. 1869 määrättiin
venäjä opetuskieleksi kouluissa ja 1870 pantiin
venäl. oikeudenkäyntijärjestys voimaan. Etenkin
v:n 1S84 jälkeen venäläistyttämistoimenpiteitä
on yhä kiristetty, kunnes 1905 tuli muutamia
helpotuksia: yksityisissä kouluissa saatiin
opettaa puolan kielellä ja uniaatit saivat
uskonnonvapauden, jonka johdosta kääntyivät
katolin-uskoon. V. 1914 kaupungit saivat luvan
itsehallinnossaan käyttää puolan kieltä. Edullisin on
puolalaisten asema ollut Itävallan alaisessa
Galit-siassa (ks. t.). Kun 1867 Itävalta sai
konstitutsionin, joka antoi valtakunnan eri kansoille
muutamia autonomisia oikeuksia, joutui Galitsia
muita edullisempaan asemaan. Puolan kieli tuli
koulujen opetuskieleksi ja tuomioistuinten sekä
hallinnon viralliseksi kieleksi ja koululaitoksen
ylin johto annettiin Galitsian ..kouluneuvostolle".
[Röpell, ..Geschichte Polens" (v:een 1300. Caron
jatkama v:een 1506), J. Szujski. ..Dzieje Polski",
Bobrzynski. ..Dzieje Polski" (saks. „Geschichte
Polens"), C. Brandenburger, ..Polnische
Ge-sehichte", A. Letvicki, „Zarys liistoryi Polski".
Smolenski, ..Dzieje narodu polskiego", S.
Aske-nazy, ..Sto lat zarza.du \v Krölestwie Polskien)
1800-1900", T. Korzon. „Wewn<;trzne dzieje Polski
za Stan. Augusta", Schiemann, „Russland. Polen
und Livland bis ins 17 Jahrliundert", Solovjev,
,-Geschichte des Fälles von P.", Briiggen, ..Polen?
Auflösung", Kalinka. „Der vierjährige polnische
Reichstag", Kutrzeba, „Grundriss der poln.
Ver-fassungsgescliichte", Dany, ..Les idées politiques
et 1’esprit publie en Pologne", N. Karéiev, ..Causes
de la chute de la Pologne", Kostomarov. ..Puolan
tasavallan viimeiset vuodet" (ven.), U. L.
Lehtonen. „Die polnischen Provinzen Russlands", U. L.
Lehtonen. „Der Untergang Polens in seinen
xvichtigsten Ursachen dargestellt". Yrjö-Koskinen,
..Puolan kapinat", R. Dmovvski. ,.Puolan [-kysv-rnys".]-] {+kysv-
rnys".]+} K. W. R. (J. J. il.)
2. P. (ven. Pririsljanskija gubernii, suom.
Veikselin kuvernementit) 1. Venäjän P.,
127,319 km2. 50° 3’ ja 55° 6’ pohj. lev. sekä
17° 39’ ja 24° 14’ it. pit. välillä, laajalla
tasangolla. joka ulottuu Sudeettién ja Karpaattien
pohjoisrinteiltä Itämereen. 12.776.100 as. (arv.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
