Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Puola
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1115
Puola
liiti
«olaa menestyksellä; turkkilaiset voitettiin 1075
Lembergin luona, ja Wien pelastettiin 1083
heidän rynnäköstään. jolla urotyöllä Sobieski
saavutti suuren maineen. Mutta Podoliaa hän ei
saauut takaisin valloitetuksi, ja Venäjälle
mene-tettii’1 eräitä itäisiä alueita. Sobieski’n kuoltua
ransk. ja itäv. puolue koettivat kumpikin saada
oman ehdokkaansa valtaistuimelle;
viimemainitun onnistui vihdoin piiiistä voitolle, ja P:n
kuninkaaksi tuli Saksin vaaliruhtinas August II.
Saksilaisten kuninkaiden aika.
August II n 1097-1733) onnistui saada
Itävallan avulla Turkki luovuttamaan Karlowitzin
rauhassa 1091» Podolia takaisin P:lle. Kun P.
yhtyi Venäjän ja Tanskan kanssa liittoon
ltuot-sia vastaan, niin se joutui osalliseksi Suureen
pohjan sotaan. Narvan voiton jälkeen Kaarle XII
hyökkäsi maalian, löi kuninkaan joukot Kliszowin
luona ja valloitti 1703 Varsovan sekii pakotti
puolalaiset valitsemaan heiuiik. 1704 kuninkaaksi
puol. aatelismiehen Stanislaus Leszcsynski’u.
August II :n täytyi Altrnnstädtin rauhassa 1700
luopua P :n kruunusta. Hän pääsi kuitenkin 1709,
Kaarlen jouduttua tappiolle Pultavan taistelussa,
Venäjän avulla takaisin P:n valtaistuimelle.
Mutta sisäiset olot olivat rauhattomat.
Vasta-puolue muodosti 1715 konfederatsionin kuningasta
vastaan, ja vasta 1717, ..mykillä" valtiopäivillä,
saatiin kansalaissota lopetetuksi. Näihin aikoihin
naapurivallatkin alkoivat sekaantua P:n
asioihin. Venäjän vaikutuksesta puolalaiset päättivät
pitää yllä vain vähäistä sotajoukkoa, mikä teki
maau turvattomaksi ulkonaisia vihollisia vastaan.
Jo 1732 lähimmät naapurit, Venäjä, Preussi ja
Itävalta, tekivät sopimuksen, jolla tarkoitettiin
ehkäistä P:n sisäistä vahvistumista. August II :n
kuoltua Ranskakin käänsi huomionsa P:n
asioihin. Se kannatti Stanislaus Leszczynski’n
valitsemista kuninkaaksi, hiin kun oli Ludvik XV :n
appi. ja Stanislaus tulikin valituksi. Mutta
August III. Saksin vaaliruhtinas, oli suostuttanut
Venäjän ja Itävallan puolelleen lupaamalla
edelliselle Kuurinmaan ja hyväksymällä jälkimäisen
pragmaattisen sanktsionin. ja nämä vallat
asettuivat häntä kannattamaan. Silloin syttyi P:n
perimyssota, jonka tuloksena oli, että
Stanis-laiiksen oli luovuttava vaatimuksistaan.
August III :n (1733 03) hallitessa P. vaipui yhä
enemmän valtiolliseen mitättömyyteen.
Valtiopäivien yhä uiisititiivain hajoittamisien ja
aatelissukujen välisen kinastelun tehdessä sisäiset olot
vliä sekavammiksi Czartoryskien suku tahtoi
pelastaa P:n Venäjän avulla, asettamalla jonkun
suvun jäsenen kuninkaaksi August I!I:n
kuoltua. Mutta Venäjä otti, etenkin Katariina II :n
noustua valtaistuimelle, tarkoitusperitkseen P:n
kukistami-en. Venäjä ja Preussi tekivät 1704
liiton sitoutuen estämään kuningasvallan
perinnölliseksi muuttamisen sekä puoltamaan
dissidenttien yhdenarvoisiiutta katolisten kanssa.
Venä iin pakotuksesta puolalaisten täytyi syysk.
1704 valita kuninkaaksi keisarinnan suosittama
Stanislaus Poniutouski.
Valtakunnan jako. Venäjän asetettua
vaatimuksen, että dissidenteille oli annettava
yhtäläiset oikeudet kuin katolisille ja että
libe-rum veto oli ehdottomasti säilytettävä, syntyi
liel-rnik. 1708 Itarissa Mikael K rasifiHki’n johdolla
konfederatsioni katolisen uskon ja maan vapau
den suojaamiseksi. Vastakonfederatsionin nino
ilostuttua Radomissa syntyi sisäinen taistelu,
johon Venäjä sekaantui. Ensinmainitun
konfederatsionin muodostajat saivat apua Turkilta ja
Ranskalta, mutta joutuivat tappiolle. Preussin
ehdotettua tällöin Venäjälle P:ti jakoa Itävalta
kin pyrki siilien osalliseksi. Sopimus ensim&i
sestii P:n jaosta main. valtojen viilillä alle
kirjoitettiin elokuussa 1772, ja 1773 P:n
valtiopäivät saatiin väkivallalla ja lahjomisilla
antamaan jakoon suostumuksensa. Dneprin ja Väinii
joen itäpuolella olevat maat joutuivat Venäjälle,
Länsi Preussi paitsi Dnnzigia ja Thornia sekä
Netzcn alue Preussille ja Itä-Ualitsia Itävallalle.
P. menetti silloin 210,000 km® ja noin 5 milj.
asukasta. Määräysvalta P:n hallituksessa joutui
venäläisille. Onnettomuus sai vihdoin isänmaallisen
hengen heräämään. Patrioottien puolue Malnchow
ski’n johtamana ryhtyi toimeenpanemaan
uudistuksia, vaikka kohtasikin vastustusta itsekkiii
den ylimysten puolelta. Tarkoituksenmukaisella
verotuksella enennettiin valtion tuloja ja
maaorjuutta lievennettiin. Perustuslakin säätävät
valtiopäivät kutsuttiin 1788 kokoon, ja toukok. 1791
julkaistiin uusi konstitutsioni, jossa
valtiosäännön pahimmat viat poistettiin, liberum veto luk
kautettiin ja konfederutsionit kiellettiin. Kruunu
julistettiin perinnölliseksi ja vastuunalainen
ministeristö asetettiin. Muitakin uudistuksia toi
meenpantiin, m. m. säätyluokkien oikeuksia
tasoitettiin, ja sotajoukon lisäämistä suunniteltiin.
Silloin Veniijii, P:n „vapauksien" suojelijana,
lähetti maahan sotajoukon, ja eriiiit
venäläismie-liset ylimykset muodostivat 1792 Targowieessa
konfederatsionin. johon kuningaskin liittyi,
tuhotakseen uuden konstitutsionin. Sitten Veniijii ja
Preussi tekivät sopimuksen P:n uudesta jaosta,
ja v:n 1793 alussa Preussi anasti Suur-Pinsekä
Danzigin ja Thornin, ja Venäjä P:n itäiset mau
kunnat. Grodnoon heinäkuussa kokoontuneet vai
tiopäivät pakotettiin hyväksymään tämä P:n
toinen jako. Yli 300.000 kms ja n. 4 milj.
asukasta joutui silloin main. valtojen saaliiksi.
Jiilielläolevaan osaan Venäjä asetti sotajoukkoja.
Tällöin kansallisen puolueen johtajat, Kosciuszko,
Ignacy Potoeki y. m., alkoivat valmistaa aseisiin
nousua, joka puhkesi maalisk. 1794. Kosciuszko.
saatuaan diktaattorinvallan, karkoitti venäläiset
Varsovasta ja Vilnosta. Mutta talonpoikien
innostus vapatisasiaan alkoi pian laimeta, kun
aa-telispuolue ehkäisi maaorjuuden lakkautuksen,
mikä oli kansalle luvattu, ja Kosciuszko ei enää
kyennyt vastustamaan P:n vihollisia, joihin myös
Itävalta oli liittynyt. Useiden tappioiden jälkeen
hiin joutui loknk. vangiksi Maeiejowicessa, venii
Iäiset täydensivät Suvorovin johdolla voittojann.
Praga valloitettiin. Varsova antautui, ja mar
rask. P:n jäännösarmeia luopui aseista. P:n
k o 1 m a n n e s s a jaossa, josta voittajat te
kivilt sopimuksen lokak. 1795. Venäjä sai
Liettuan. Itävalta Vähän-P:ii ja Preussi Masovian.
Täten oli jäljelläoleva osa, n. 240.000 km’ ja yli
3 milj. asukasta, jaettu, ja P:n valtakunta oli
lakannut olemasta.
Puolalaiset vieraiden vallan alai
s i ii a. Venäjän alle joutuneille puolalaisille
koitti paremmat ajat Aleksanteri I :n hallituksen
alussa : olihan m. m. Adam Jerzy Cznrtoryski hä
nen uskottunsa ja ystävänsä. PreusBi ryhtyi puol
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
