Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Puolan kieli ja kirjallisuus - Puolan perimyssota - Puolapatsas, ks. Voimistelutelineet - Puolapuut, ks. Voimistelutelineet - Puolauskone - Puoliapinat
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
115
Puolan perimyssota—Puoliapinat
1128
luun ja rahvaan johtaminen siihen ainoaan
julkisten toimintaan, joka eniiä oli Venäjän
Puolassa mahdollinen, nim. kunnalliseen
itsehallintoon. olivat päiviin tunnuksina. GaliUiassa, jo-sa
■imun aikaan taas puolalaiguus sai laajat
mahdollisuudet omaperäiseen kehitykseen, kääntyi
huomio poliittiselle alulle. Heti kapinau jälkeen
kirjallisuus melkein kokonaan vaikeni arastellen
koskettaa vielä vereksiin haavoihin, mutta
60-lu-vun loppupuolella se nousee rohkeana ja on
tiiman jßlkeen yli neljännesvuosisadan ajan
sisällykseltään ja harrastukseltaan pääasiassa
yhteiskunnallinen. Sen karakteristisimpana
edustajana on Elira Orzeszko 1842 1910)
käsitellessään lukuisissa romaaneissaan ja novelleissaan
naisen asemaa ja juutalaiskysymvstä. Myöskin
Henryk Sienkiewicz "(s. 1846) alkaa
yhteiskunnallisena kirjailijana, siirtyen kuitenkin
mvOhemmin historiallisen romaanin alalle
roh-kaistaksensa masentunutta Puolan kansaa
mieleen johdattamalla sen entistä suuruuden aikaa.
Siten hän tavallaan liittää uuden puolalaisen
kirjallisuuden romantiikan aikaiseen. Myöskin
Kruszewski tavattomassa joustavuudessaan
käsittelee sekä uuden ajan synnyttämiä kysymyksiä
että jatkaa historiallisten romaaniensa sarjaa.
Zacharyasiewiex ja Kaczkovvski kirjoittavat yhä
historiallisia kulttuurikuvauksiaan. Teodor Tomasz
Jei iZygmunt Milkovvski) ja Adam Plug
(Antoni Pietkievviez) ovat ehkä mainittavat lähinnä
Eliza Orzeszkoa yhteiskuntaolojen kuvaajana
60-ja 70-luvuilla. Vähän myöhemmin astui
Böle–1 a w Prus I Aleksander Glovacki, 1846 1913)
Puolan huomatuimpien romaaninkirjoittajien
joukkoon. Lyyrikoista on runollisen voiman
puolesta ensimäisenä mainittava Marya
Konop-nicka (1846-1910), joka on kirjoittanut myöskin
etevän taide eepok -en ..ITerra Balcer Brasiliassa".
Hänen samoinkuin Viktor Gomulickin
is. 1851) runoudessa on läpikäyvänä sävynä syvä
kärsimys yhteiskunnan sorrettujen kohtalosta.
Adam Asnykin (1838-97) hieno runous
samoinkuin viimemainitunkin tuotanto liittyy
muodollisesti likeltä romantiikkaan.
Proosakertomuk-sen alalta on vielä mainittava Ignacy Maciejowski
isalanimi Sewer, 1839-1901), Teodor
Jeske-Cho-ifi-,ki (s. 1854), ja Waclaw Sieroszewski (s. 1858),
joka Siperiaan karkoitettuna tutustui perinpohjin
Koillis-Aasian elämään, ja Liettuan kuvaajatar
Marya Rodziewicz (s. 1863).
Näytelmäkirjallisuutta edustavat historiallisen draaman alalla
J6zef Szujski (1835-83) ja uudenaikaisen
näytelmän alalla Jözef Blizirtski (1827-93),
liioitteluja ja kummallisuuksia rakastava Stanislaw
Przybyszewski, tunnettu myöskin
romaaninkir-joittajana. ja naturalistinen Gabryela Z
n-polska (§. 1860). lähempänä 20:nnen vuosis.
alkua on runoudessa päässyt vallalle uusi suunta,
jota ehkä yleisimmin nykyään nimitetään
uusromantiikaksi ja jonka tuntomerkkeinä ovat
mielikuvituksen ylivalta ja symbolien käyttö
todellisuuskuvien sijalla. Johtaja-aseman uuden
suunnan aikana -aa Krakova ja yleensä Galitsia,
sensijaan että kaunokirjallisen elämän
keskustana siihen saakka on ollut Varsova. Tämä
Puo-lao uusin kirjallisuuskausi on synnyttänyt
omaperäisen runouden, j< ,a on paljon uusia
kauneusarvoja ja paljon herättävää ja luovaa voimaa.
Muita ylempänä siinä kohoaa Stanislaw
YVyspiariski U869-1907), jonka omituisesti
konsipeeratuissa, milloin Puolan historiasta,
milli mi nykyajasta, milloin antiikista aiheensa
saa-nei– i näytelmissä on entisyys ja nykyaika aina
punottu yhteen. Huomattava druamarunoilija on
Luovan Ry del (s. 1870). Jan K as
pro-iv i c i (s. 1S60), Kazimierz Tetmajer (s.
1SÖ3) ja Antoni Lange (s. 1864) ovat eteviä
Ivyrikoita. Mainittavat ovat myöskin Zenon
Przesmycki isalanimi Miriam, s. 1861), Jerzy
Zulawski ja Andrzej Niomojewski (s. 1864).
N’ävtelmänkirjoittajista lahjakkain on Jan Au
gust Kisielewski (s. 1874),
novellinkirjoit-tajista Wladyslaw Orkan. Venäjiin Puolassa on
huomattavia romnaninkirjoittajia Stefan 7.
e-roms k i is. 1864), voimakas, mestarillinen
ta-lonpoikaiseliimän kuvaaja Wladyslaw
Revin o n t (s. 1868) ja hieno Liettuan vanhan
herras-elämän esittäjä J 6 z e f W e y 9 s e n h o f (s. 1860i
Puolan kirjallisuudella on useita eteviä
tutkijoita. Varsinkin ovat mainittavat kreivi St.
Tar-nowski’n, A. Chmielowski’n, W. Spasowicz’in.
A. Brücknerin ja J. Kallenbachin teokset. Uusinta
kirjallisuutta on etevällä tavalla käsitellyt
\V. Feldman. Puolan historiankirjoitus on runsas
ia arvokas. Mainitsemme siitä vain Jözef
Szujski’n. Michal Bobrzvfiski’n. Tadeusz
Kor-zonin, Waleryan Kalinkan. F. Smolkan, A.
Pa-wiiiski’n, W. Smoleiiski’n, B. Ulanowski’n, Oswald
Balzerin, St. Kutrzeban ja Szymon Askenazyn
nimet. J. J. il.
Puolan perimyssota (1733-38) syntyi
kuningas August II :n kuoltua, kun Puolan
valtiopäivillä yksi puolue syysk. 13 p. 1733 valitsi jo
aikaisemmin kuninkaana olleen Stanislaus
Leszczynski’n, toinen puolue taas lokak. 5 p.
entisen kuninkaan pojan Saksin vaaliruhtinaan
August III:n. Venäjän keisarinna. Anna ja Sak
san keisari Kaarle VI kannattivat Augustia,
mutta Ranskan kuningas Ludvik XV Leszczynski’ä,
jonka tytär oli hänen puolisonsa; Espanja ja
Sardinia, jotka halusivat Itävallan Italiassa
olevia maita, liittyivät Ranskaan. Venäläinen ja
saksilainen joukko piiritti Danzigia, jossa
Stanislaus oleskeli, ja kun aän sieltä pakeni,
antautui se (heinäk. 6 p. 1734). Ranskalaiset
valloittivat Reinin seuduilla muutamia kaupunkejn,
kuten Trierin, ja Italiassa Milanon; espanjalaiset
taas miehittivät Napoli’n ja Sisilian. Keisari teki
sen johdosta Ranskan kanssa rauhan Wienissä
(1735) ja 1738 muiden valtojen kanssa lopullisen
rauhan. August III tunnustettiin Puolan
kuninkaaksi; Stanislaus sai Lothringenin ja Barin,
joiden hänen kuoltuaan tuli joutua Ranskalle,
Lothringenin entinen herttua Frans Stephan sai
Toscanan Medici-suvun loputtua (1737) ; Kaarle VI
luovutti myöskin Napoli’n ja Sisilian
espanjalaiselle prinssille Don Carlokselle, mutta sai sen
sijaan Parman ja Piacenzan. Pragmaattinen
sanktsioni (ks. t.) myöskin hyväksyttiin.
K. 0. L.
Puolapatsas ks. Voimistelutelineet.
Puolapuut ks. Voimistelutelineet.
Puolauskone saattaa olla joko loimi- tai kude-
puolauskone ja kuuluu kutomon
valmistuskonei-siin. Rakenteeltaan p:ita on sangen monta eri
lajia. E. J. 8.
Puoliapinat (Pronimiæ), nisäkäslahko, johon
luetut eläimet sekä ulkomuodoltaan että elin-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
