Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Puoliaskel ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1129
tavoiltaan monessa suhteessa muistuttavat
apinoita. Useimmat ovat taitavia kiipeilijöitä, joilla
on ainakin osaksi litteäkyntiset tarttumakädet ja
jalat, pitkä häntä ja eteenpäin suuntautuneet
silmät. Sisärakenne osoittaa kuitenkin, ettii p. ovat
ilmeisesti paljon alhaisemmalla kehitysasteella
kuin apinat. Niinpä isot aivot ovat paljon
heikommin kehittyneet, istukka alkuperäisempi (placenta
diffusa), emä kaksisarvinen (uterus bicornis},
ainakin toisessa takavarpaassa käyrä kynsi.
Hampaisto vaihteleva, useimmilla petoeläin- ja
hyön-teissyöjätyyppien välillä. Erikoisen leiman p:lle
antavat niiden suuret silmät, useimmat ovat nim.
yoeläimiä, jotka melkein yksinomaan puissa
liikkuen pyydystävät saaliikseen hyönteisiä tai
pieniä luurankoisia, monet syövät myös hedelmiä
y. m. kasviaineita. Useimmat nykyajan p.
tavataan Madagaskarilla, mutta ryhmä on edustettu
myös Afrikan mantereella, Taka-Intiassa ja
Itä-Intian saaristossa. Eoseenikaudella p:ta on
elänyt Euroopassa ja Ameriikassakin, mutta jo
mioseenikaudella ne ovat sieltä hävinneet. — P.
jaetaan heimoihin makiapinat (Lemurida),
nilkkaeläimet (Tarsidæ) ja
sormieläi-met (Chiromyidæ). I. F-s.
Puoliaskel ks. Kokoaskel.
Puolibriljantti, briljantin muotoinen jalokivi,
jonka alaosa on lasia ja ainoastaan näkyvissä
oleva yläosa timanttia.
Puolikansi, peräkohokansi (engl. poop),
aluksen peräpäässä oleva kansi, joka on
vesi-kantta ylempänä. F. TV’. L.
Puolikerros ks. E n t r e-s o 1 ja M e z z a n i n o.
Puolikristalli on kalkki-lyijy-natronkalilasia,
joka sisältää vähemmin lyijyä kuin raskas
kristalli" 1. lyijylasi.
Puolikuu. 1. ks. Kuu. — 2. Turkin
valtakunnan merkki, ks. Turkki.
Puolikylpy ks. Kylvyt.
Puolilopuke 1. puolipäätös, mus.,
tarkoittaa sellaista säeryhmän melodista tahi harmonista
päättymistä, joka ei vaikuta täyttä levon
tunnetta, vaan vaatii jatkoa täydennyksekseen.
P. aikaansaadaan siten, että päätökseksi ei tule
perussävel tahi perussointu, vaan joku muu
sävellajin tärkeimmistä sävelistä taikka
soinnuista. I. E.
Puolimatruusi (saks. Leichtmatrose),
merimies, joka ei vielä ole ammatissaan saanut
täyttä kokemusta; p. on siis merimiesarvoltaan
pätevän merimiehen (matruusin) ja laivapojan
välillä. F. W. L.
Puolimetalli, vanhentunut nimitys niille kem.
alkuaineille, esim. arsenikille ja antimonille, jotka
ulkonäöltään muistuttavat metalleja, mutta
kemiallisilta ominaisuuksiltaan ovat epämetalleja
(ks. Metalli).
Puolinuotti 1. (v a r r e k a s) a u k o p ä ä,
mus., eroaa kokonuotista (ks. t.) siten, että sen
..pää" on varustettu „kaulalla" eli varrella:
J tahi p. P:lla merkitään sävel, jonka aika-
arvo täyttää puolet 4/4-tahdista tahi koko 2/r
tahdin. Mensuraalinuottikirjoituksessa merkittiin
p:n muodolla melkoista pienempää aikayksikköä
(„minima"). I. K.
Puolipaastosunnuntai, 4 :s sunnuntai
paastossa ; saanut nimensä siitä, että se on jotenkin
paastonajan alun ja lopun keskivälillä.
113a
Puolipallo. Jokainen pallon keskipisteen kautta
kulkeva taso jakaa sen kahteen yhtäsuureen
osaan, n. s. p :oon. Päiväntasaajan taso leikkaa
siten maapallon ja näennäisen taivaankupulaen
pohjoiseen ja eteläiseen p:oon 1. bemisf
ääriin. vrt. Pallo. U. S:n.
Puolipalttina kudottiin ennen pellavaloimeen
puuvillakuteella, mutta nykyään tavallisemmin,
päinvastoin puuvillaloimeen pellavakuteella.
E. J. S.
Puolipensas (subfrutex), pensasmainen kasvi,
jolla maanpäälliset osat säännöllisesti joko osaksi
tai kokonaan kuolevat talveksi, esim. vattu,
mustikka y. m. On välimuoto pensaiden ja
ruohokasvien välillä. K. L.
Puolipiste, välimerkki (;), osoittaa paussia,
joka on pilkulla merkittyä pitempi, mutta
pisteellä merkittyä lyhyempi. Puolipistettä
käytetään erottamaan samaan lauseyhdistykseen
kuuluvia itsenäisiä lauseita, joista joko toinen tai
molemmat ovat yhdistettyjä. A. K.
Puoliputki, pieni tykki ks. F ai k k i.
Puolipäivä. Todellinen p. sattuu, kun
auringon keskipiste on meridianissa. K e s k i-p.
sattuu, kun keskiaurinkoaikaa määräävä
ekvaattorilla liikkuva piste (ks. Aurinkoaika) on
meridiaanissa. Erotus näitten aikojen välillä,
n. s. ajantasaus, on neljästi vuodessa nolla, nim.
15 p. huhtik., 15 p. kesäk., 1 p. syysk. ja 25 p.
jouluk. Sen suurimmat arvot ovat -f- 14,s min.
(11 p. helmik.) ja —16,» min. (1 p. marrask.).
Keski-p:stä lasketaan tähtitieteessä päivän alku.
H. R.
Puolipäiväaika ks. Puolipäivä.
Puolipäiväjumalanpalvelus, kristillisen
seurakunnan pääjumalanpalvelus, jota mahdollisimman
monipuolisilla juhlamenoilla, evankelisessa
kirkossa aina saarnalla, usein myös Herran
ehtoollisen vietolla pidetään pyhäpäiväin aamupäivällä.
Puolipäiväpiiri ks. Meridiaani.
Puolipäiväpisteet,
päiväntasauspis-teet, ekliptikan ja ekvaattorin leikkauspisteet,
missä aurinko on päiväntasausaikoina 21 p.
maa-lisk. ja 23 p. syysk. Edellisestä pisteestä (k
e-vätpisteestä 1. kevätpäiväntasauspisteestä
Oinaspisteestä) lasketaan tähtit. longitudit
ekliptikaa myöten ja rektascensionit ekvaattoria
myöten. P. siirtyvät vähitellen idästä
länteenpäin presessionin (ks. t.) vaikutuksesta. E. R.
Puolipäiväsaarna, puolipäiväjumalanpalveluk
sessa pidetty saarna.
Puolipäivävyöhyke ks. Päivä.
Puoliranskalainen nide, kirjannide, jossa
vain selkämys ja kulmat ovat nahkalla
päällystetyt.
Puolisiipiset (Heteroptera), nivelkärsäisiä
hyönteisiä (Rhynchota), joiden peitinsiipien
tvvi-puoli on nahkea, ulko-osa kaivomainen.
Pikku-kilpi on tav. kasvanut hyvin suureksi ja suojaa
siipien kaivomaisia osia. Joskus, esim. luteelta,
siivet kokonaan puuttuvat. Kaikki syövät joko
kasvien tai eläinten nesteitä, joita ne kärsällään
imevät. Toiset lajit elävät kuivalla maalla (esim.
marjaluteet), toiset veden pinnalla (vesimittarit),
toiset taas vedes6ä (malluainen, vesiskorpioni).
U. S-s.
Puolisukulaisuus on olemassa henkilöiden
välillä, joilla on sama yhteinen isä tai esi-isä mutta
eri äiti tai esi äiti, tai yhteinen äiti tai esi äiti
Puoliaskel—Puolisukulaisuus
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
