- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 7. Oulun tuomiokunta-Ribes /
1135-1136

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Puoskaroiminen ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1135

Purgatiivincn Puristusistutus

1136

musculm* mnsseter . ohimoühas fm. temporalis),
ulcmpi siipilihas (m. plcrygoidtus externus) ja
sisempi siipilihas (m. pterygoideus internus).
Kaikki nänui lihakset ympäröivät alaleuan luun
haaraa ja kiinnittyvät toisella päällään tähän,
to;-elia läheisiin pääkallonluihin. V. K.

Purgatiivinen, ulostava, vrt. Lääke ja
Ulostusaineet.

Purgatorium /-/ö’-/ (Hilat.), kiirastuli (ks. t.).

Purgatsioni (lat. purgä’tiö < purgä’re =
puhdistaa). puhdistaminen, epäluulosta
vapauttaminen.

Purgeerata ilat. purgà’re = puhdistaa), ulostaa,
edistää ulostamista antamalla jotakin ulostavaa
ainetta tahi muulla tavoin.

Purifikatsioni (lat. pürificä’re = puhdistaa),
puhdistus.

Purilaat ks. Ajoneuvot.

Purimjuhla sanotaan perustetun Esterin (ks. t.)
välittämän juutalaisten persialaisvainosta
pelastumisen muistoksi. Sitä vietettiin
Adar-(maa-lis-jkuun 14 ja 15 päivänä, jolloin annettiin
molemminpuolisia lahjoja ja lähetettiin köyhille
antimia (Est. 9„ seur.). Varmalta näyttää, että
juhlan nimi ja juhla itse on juutalaisille
vierasta alkuperää — siinä on ninakiu piirteitä
babylonialaisesta uudenvuodenjuhlasta. Sen vietto
mainitaan ensi kerran vasta mokkabealaisajolla
(2 Makk. 15„ seur.). A. F. Po.

Purismi (mlat. purismus < lat. pürus =
puhdas i. pyrkimys puhdistamaan äidinkieltä
vierasperäisistä (tai myös »vääristä") sanoista ja
lauseparsista; puristi, kielenpuhdistaja. ks.
Oikeakielisyys; vrt. myös Lainat.

Puristeilma ks. Ilmajohto.

Puristeilmakone (vrt. Ilmajohto,
Ilma-moottori) ks. Paineilmakoneet.

Puristettu ilma, pienempään kokoon tav.
konevoimalla painettu ilma. jolla silloin on
vastaavassa suhteessa korkeampi paine (tav.
käytetään 7-10 ilmakehää, joskus, kuten torpedoissa,
150, ilmapyssyissä 200 ilmakehää), mitä
käytetään erinäisten, usein käsin pideltävien
työkoneiden käyttämiseen, isojen polttomoottorien
käyn-tiinpanemiseen y. m. ks. Ilmajohto,
Ilman-puristuskone, Ilmamoottori,
Paineilmakoneet. E. 8-a.

Puristin, kone jolla puristetaan aineita joko
niissä olevien nesteiden erottamiseksi (öljy- ja
hedelmäpuristimet), tai niiden saattamiseksi
määrättyyn muotoon (leima-, takoma-,
kaavaus-purixtimet) tai pienempään tilaan (heinä-,
turve-pehku-, puuvillapuristimet) taikka suurempaan
paineeseen (vesipuristimet). Puristukseen
tarvittava suuri voima aikaansaadaan vipujen, nivelien,
ruuvien, kampien, epäkeskojen, paineveden tai
-ilman välityksellä. Po Po.

Puristinkone ks. Puristin.

Puristus. 1. Kun joku voima painaa toista
kappaletta toista vastaan, syntyy näiden
kappaleiden välissä p.; itse kappaleissa syntyy
kaikissa ta-oi-sa, jotka ovat kohtisuorat voiman
vaikutusta vastaan, puristusjännitys (ks.
Jännitys). Aineenkoetuslaitoksissa tutkitaan
kokeiden avulla eri aineiden suhtautumista p:een,
ja silloin käytetään kuution- tahi
silinterin-muotoisia koekappaleita. Sitkeät aineet kuten
lyijy, vaski, pehmeä rauta y. m. voivat
puristua aivan litteiksi murtumatta. Kovaa ainetta

Kuva 1.

Kuva ’

olevat kappaleet murtuvat äkkiä,
enimmäkseen pamahtaen, kun
puristava voima on saavuttauut
määrätyn arvon, ja ne murtuvat
tavallisesti n. 45" kulmaan, toisesta
ylä-reuuasta toiseen alireunaan
kulkevaa tasoa pitkin (kuva 1). Kun
murtotuso yhtä hyvin voi alkaa
inistä reunasta tahansa, on
ideaalimuoto (mikä usein kokeissa saadaankin) kaksi
pyramidia, huiput toisiaan vastaan, ja niiden
ympärillä rengaskappale, mikä
koekappaleen murtuessa tietenkin särkyy
(kuva 2). — 2. Mäntähöyrvkoneissa ja
polttomoottoreissa käytetään p :ta
(kom-pressionia), jolloin työsilinterissä
toimiva kaasu on p:n alainen.
Höyrykoneissa annetaan työnsä telineen ja paisuneen
höyryn männän liikkuessa takaisin poistua
silinteristä ainoastaan iskun alkuosalla; loppuosalla
höyry puristuu, jolloin sen paine kasvaa, sitä
myöten kuin tilavuus pienenee. Jos tilavuuden
merkkinä on v ja vastaavan paineen p, tapahtuu
p. suunnilleen yhtälön pxv-vakio mukaan
(Ma-riotten laki, n. s. isoterminen muodonmuutos).
P:n loppupaine on tav. 0,«-0,? kertaa silinteriin
virtaavan höyryn alkupaine (ks. Diagrammi).
Polttomoottorissa puristetaan silinteriin tullut
kaasuseos, ennenkuin se sytytetään. Alkujaan
(Lenoirin moottorissa, ks. Polttomoottori)
ei käytetty p:ta, vaan silloin oli n. s.
sytytys-paine verrattain pieni; p:ta käytettäessä
saadaan paljoa edullisempi vaikutus. P. on eri suuri
eri polttoaineita varten, esim. valokaasua varten
n. 5-7 ilmakehää. Jos paljasta ilmaa puristetaan,
jolloin ei tarvitse pelätä n. s. itsesyttymistii,
voidaan käyttää paljoa korkeampaa p:ta,
Dieselmoottorissa esim. noin 32 ilmakehää.
Puristus-käyrä on n. s. pölytrooppinen käyrä, pxv" =
vakio; jos puristettava kaasu on pelkkää ilmaa
eikä lämpöä puristuksen aikana johdeta pois
(eikä tuoda lisää), on n = l,«i (adiabaattinen
muodonmuutos) ; yleensä on polttomoottoreissa
?t= l,i-l,is. — 3. Muutamissa teollisuushnaroissa
käytetään kaasujen p :ta, usein yhdistettynä
jäähdyttämiseen, esim. jäänvalmistuksessa (ks.
Jäähdytyskoneet) y. m. — 4. Väliin
käytetään p:ta, kun on kuljetettava pitempiä
matkoja homogeenista, löysänä paljon tilaa vaativaa
ainetta, kuten puuvillaa, heiniä, y. m. Nämä
aineet silloin puristetaan suurissa ja vahvoissa
puristuskoneissa tav. neliskulmaisiksi möhkäleiksi
ja niiden ympäri pingoitetaan rautavanteet, jotka
pitävät ne puristettuina näihin muotoihin.

E. S-a.

Puristusistutus (saks. Klemmpflanzung,
Spall-pflanzung), metsänh., puuntaimien istutustapa,
jonka mukaan taimet istutetaan maahan
työnnetyn erityisen istutusraudan aikaansaamiin ja
sittemmin saman aseen avulla sivulta
kiinni-puristettuihin reikiin. Yleisimmin on
työvälineenä käytetty tässä istutuskeinossa n. s. B u
11-larin rautaa, joka on n. 2,i-3 kg painoinen
ja n. 25 cm:n pituinen, keilamainen, alaspäin
Boukkeneva varrekas ase. Tottunut työmies
saattaa sen avulla istuttaa n. 1,200 tainta päivässä.
— P:ta on käytetty etupäässä nuoria taimia
(1 3-vuotisia) istutettaessa kivettömälle maalle.

O. Uh.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Fri Oct 18 16:51:45 2024 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/7/0608.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free