Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Putkisydämiset ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1157
(v :een 1814). V:sta 1818 on sen omistanut
Un-gem-suku, jonka hallussa tila yhä (1914) on.
A. Es.
Putkisydämiset (Leptocardii), toisella nimellä
pääkallottomat (Acrania), alhaisin
luu-rankoisrvhmä. vastakohta pääkallolliset
(Craiiiota). Tuntomerkeistä ks. lähemmin art.
Suikulainen.
Putlata ks. Rauta.
Putlaus ks. Rauta.
Putlausrauta, -teräs ks. Rauta.
Putlitz, Gustav Heinrich Ganz, von
und zu (1821-99), saks. runoilija ja
teatterinjohtaja. Julkaissut suuren joukon näytelmiä ja
romaaneja, jotka omaamatta suurempaa
taiteellista arvoa, voittivat suuren yleisön suosion.
Parhaat hänen teoksistausa ovat viehättävät
satu-runoelmat „Was sieh der Wald erzählt" (1850)
ja „Vergissmeinnicht’ (1853). n. Kr-n.
Putoamisliike ks. P u t o u s 1 i i k e.
Putoria 1. P u t o r i 1 a, maatila Räisälän
pitäjässä luonnonkauniilla paikalla Vuoksen
rannalla 1 km kaakkoon kirkolta. Tila, joka nyk.
on kahtia jaettu ja kokonaisuudessaan kuuluu
Räisälän hoviin (ks. t.), on ollut m. m.
Hoppen-dorff-, van Assendelft-, Schwindt- ja
Sievers-suku-jen jäsenillä. Nyk. on Räisälän kansanopisto
sijoitettuna tilalle. A. Es.
Putousliike syntyy, kun maan vetovoima 1.
painovoima panee irralleen jätetyn kappaleen
liikkeelle. P. voi tapahtua joko siten, että kappale
putoaa vapaasti luotiviivaa myöten, tai siten, että
kappaletta pakotetaan noudattamaan luotiviivasta
poikkeavaa suuntaa (esim. kaltevaa pintaa,
ks. t., myöten). Edellistä sanotaan vapaaksi
p:ksi, jälkimäistä p:ksi määrättyä rataa
pitkin. Koska putoavaan kappaleeseen vaikuttaa
kaiken aikaa sama vakinainen voima, nimittäin
painovoima, niin kappale saa voimain
riippumattoman lain nojalla aina yhtäsuuren
nopeuden-lisäyksen yhtäpitkissä ajanjaksoissa, esim. joka
sekunnilta. P:n nopeudenlisävstä aikayksiköltä
sanotaan painovoiman
kiihtyväisyy-deksi ja sitä merkitään g :ksi. Jos kappaleen
alkunopeus on nolla, on p:n nopeus siis
ensi-mäisen sekunnin lopussa g, toisen 2g, kolmannen
3g... ja t :nnen sek. lopussa on tämä nopeus
c = gt. Putoavan kappaleen kulkema matka s
saa-gP
daan taas kaavasta s = — . Kahdesta mainitusta
kaavasta voidaan johtaa kaava: c = KsjjT (vrt.
Liike). Kiihtyväisyydellä. p:llä, ei ole samaa
arvoa kaikkialla maan päällä, vaan se vaihtelee
leveysasteen mukaan. Sillä on suurin arvonsa
navoilla, nimittäin O.ass m sekunnissa, ja se
pienenee leveysasteen vähetessä, ollen pienin
päiväntasaajalla = 9,78i m sekunnissa. Helsingissä on
90
<7 = 9.8ib m. Kaavasta s= -j huomaa, että kappale
g g
putoaa 1 sekunnissa matkan 1—, 2 sekissä 4-y,
3 sek :ssa 9~, 4 sek:ssa 16-^ j- n. e. Kappaleen
putoamat matkat näissä ajoissa suhtautuvat siis
kuten peräkkäin seuraavien kokonaislukujen
neliöt 1. 4, 9, 16... Toisen sekunnin matka on
4~—1-— = kolmannen sek. matka
—4–§-= 5–^, neljännen sek. matka 16-^—9-J^=7,v
1158
j. n. e. Peräkkäin seuraavien yksityisten
sekuntien matkat suhtaantuvat siis kuten parittomat
luvut 1, 3, 5, 7 ... Kappaleen pudotessa rataa
pitkin on huomattava, että vaikka suora viiva on
lyhin kahta pistettä yhdistävistä viivoista, ei p.
kuitenkaan tapahdu lyhimmässä ajassa suoraan
viivaa myöten pisteestä toiseen, vaan pitkin
pisteitä yhdistävää syki oi di (ks. t.) nimistä
viivaa. Edellämainitut p:n säännöt pysyvät
voimassa ainoastaan ilmattomaan tilaan
sovellettuina. Ilman vastustus muuttaa niiden
pätevyyden eri määrässä eri kappaleihin nähden.
Vastustus on näet sitä suurempi, kuta kevyempää aine
on ja kuta suurempi kappaleen liikkeen suuntaan
päin antava pinta on. Nopeuden lisääntyessä ilman
vastustus kasvaa, kunnes tämä on yhtäsuuri
kuin kappaleen painavuus, jonka jälkeen
kappaleen nopeus on tasainen. Kevyet kappaleet, joilla
on suuri pinta painoonsa verraten, kuten
lumihiutaleet, paperipalaset y. m., saavuttavat
sentäli-den hyvin pian suurimman nopeutensa. Että
kaikki kappaleet putoavat yhtä nopeasti
Omattomassa tilassa, voidaan kokeellisesti todistaa
pitkällä lasiputkella, josta ilma voidaan pumputa
pois. Jos sellaiseen pannaan esim. lyijy- ja
korkkipala sekä höyhen, putki tehdään
ilmatto-maksi ja keikautetaan äkkiä nurin, niin kaikki
kappaleet putoavat yhdessä, jotavastoin ilmaa
sisältävässä putkessa lyijy kiitää etunenässä, sitä
seuraa korkkipala ja perässä liitelee höyhen.
Raskaiden kappaleiden putoaminen ilmassa
noudattaa suunnilleen p:n lakeja, ellei nopeus ole kovin
suuri. U. S:n.
Putressenssi (lat. putrcsccre = mädätä),
mä-täneminen.
Putressiini, typpiperäinen. emäksinen,
myrkyllinen aine, joka syntyy eläinaineiden
mätäne-misessä. Kuuluu ruumisalkaloideihin 1.
ptomaii-neihin.
Putridinen (lat. putridus), mätäinen, haiseva.
Putsaari 1. Putkisaari, n. 3 km pitkä,
asuttu saari Raumanmeressä, n. 12 km länteen
Uudestakaupungista; kalastuksen ohella
harjoitetaan varsin huomattavana sivuelinkeinona
katu-kivenhakkausta. Laivalaituri.
Putsolaanamaa (it. pozzolana), Pozzuolissa
Napoli’n läheisyydessä esiintyvää maalajia, joka
on syntynyt tulivuorenpurkauksissa sataneesta
tuhasta ja laavapalasista.
Putti (it. < lat. pv tus — pieni poika)
tarkoittaa kuvaamataiteissa esitettyjä lapsien ja pienten
enkelien kuvia. [Weber, ,.Die Entxvicklung des
Putto in der Plastik der Frührenaissance" (1898).]
Puttkamer, Robert Victor von
(1828-1900). preussil. hallitusmies: toimittuaan v :sta
1854 valtion viroissa tuli 1879 Falkin jälkeen
kultusministeriksi ja pani alulle
sovinnonhiero-miset katolisen kirkon kanssa: vv. 1881-88
sisäasiainministerinä P. kannatti Bismarckin
politiikkaa ja pani ankarasti toimeen sosialisteja ja
puolalaisia vastaan säädetyt lait, mutta oli
yleisesti vihattu; w. 1891-99 vlipresidenttinä
Pom-merissa. J■ F.
Putumayo [-ma’ijo] (myös Isa), joki
Etelä-Ameriikassa, Amazonaksen lisäjoki vas..
lähtee-Andes-vuoriston itärinteeltä, Etelä-Kolumbiassa,
virtaa kaakkoista pääsuuntaa Kolumbian,
Ecuadorin ja Brasilian alueiden kautta: 1.580 km,
josta 1,400 km kuljettavaa. Kultahiekkaa.
Putkisydämiset—Putumayo
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
