Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Pussisaukko ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1156
Putkiharppi Putkisalo
d&an loke taivuttamalla levvkaistale p:ksi ja
liittämällä reunat toisiinsa palttaumalla. niittaamalla,
juottamalla, uuttamalla, taikka tehdään niitä
valamalla, toisinaan takomalla, valssaamalla,
Ehr-hardtin tavalla vetämällä, painamalla,
puristamalla. Juotetut, uutetut, valssatut sekä painetut
p :t vedetään lopuksi määrätyn suuruisiksi
tavallisella vetokoneella. Saumattomiksi p:iksi
sanotaan valssaamalla, painamalla ja Elirliardtin
tavalla vetämällä valmistettuja p:ia. Saumallisiksi
sanotaan tavallisesti uutettuja rauta- ja
juotettuja vaski-p:ia. Rauta-p:ien sauma on joko
suora t. kierukkmviivan mukainen. Saumattomia
p:ia sanotaan myöskin kokonaisina tai eheinä
tehdyiksi. Kaasu-p:t ovat saumallisia rauta p:ia.
jotka ovat tehdyt siten, että levvkaistaleen
reunat ovat uutetut toisiinsa tylpästi vastakkain
sovitettuna, josta syystä liitospinta on kapea ja
l>. niin ollen heikompi. Tuli-p:t ovat rauta- tai
teräs-p:ia, joita käytetään höyrykattiloihin. Ne
ovat joko saumallisia tai saumattomia; edelliset
tehdään kuten kaasu-p:t mutta sauma on tehty
siten, että levyn reunat ovat terävät ja uutetaan
toisiinsa limittäin. Mannesmnnnin p:t valssataan
täysinäisestä kangesta ristissä olevilla pullean
kartiokkailla valsseilla (ks. Valssi).
Ehr-hardtin tavan mukaan painetaan
painevesipuris-timella hehkuvaan rauta- tai teräskappaleeseen
tuurna, joka sitte työnnetään aina pienemmän
reijän läpi, jolloin p. ohenee ja pitenee tuurnalla
ollen halutun suuruiseksi. Polkupyörä-p :t
tehdään samaten käyttämällä sileätä tuurnaa sisällä.
P:ien suuruusmittana käytetään tavallisesti
ulkopuolista läpimittaa, kaasu-p:ien mittana
sisäpuolista. ja mittayksikkönä käytetään
enimmäkseen engl. tuumaa. Vaskesta ja sen seoksista
tehdään saumattomia p:ia myöskin painamalla
pyöreästä levystä ensin astiantapainen ja tätä yhä
syventämällä. Tällöin käytetään paininta, joka
painaa levyn reiän läpi, jonka läpimitta on niin
suuri, että levy mahtuu painimen ja reiän väliin
muodostuneeseen renpasaukkoon. Täten saatu
paksuhko p. vedetään sitte pitemmäksi. Ripa-p:tovat
valettuja lämpöjohtoihin käytettäviä p:ia, joitten
ulkopinnalla on tiheästi ohuita levyntapaisia
ripoja. — Lyijystä, tinasta ja muutamista
vaski-seoksista idelta- ja duranametalleista)
valmistetaan p:ia puristamalla juuri sulamaisillaan
olevaa metallia rengasmaisesta aukosta. — Savi-p:t
(viemäri-p:t y. m.) valmistetaan puristamalla
muotteihin. Sementti-p:t valetaan muotteihin.
Lasi-p:t valmistetaan puhaltamalla ja sitte
venyttämällä pitkäksi. Puup:t porataan. — P:t
liitetään p.-johdoiksi laipoilla tai muhveilla,
pienemmät mutteriyhdistimillä. P o P-o.
Putkiharppi, peltisepän mittausase, on
yhdistetty länki- ja kärkiharppi. Länkiharpin
haarojen pituus suhtautuu kärkiliarpin haarojen
pituuteen kuten 1 :.t (.7 = 3.14). joten länkiharpilla
mitatun putken läpimittaa vastaava kehän
pituus, siis levvkaistaleen leveys, josta putki
taivutetaan, saadaan suoraan kärkiliarpin kärkien
vull-t.i P-o P-o.
Futkikaivot ks. Kaivo.
Putkikasvit ks. Sarjakukkaiset.
Putkikattila k». Höyrykattila.
Putkikone, putkenvalmistus- 1.
putkenpuristus-kone. — Torpedonheittäjäkone torpedoaluksessa.
Putkllevät ka. Vihreät 1 e v 11.
Putkilojanne ks. J o h t o j ä n n e.
Putkilokasvit, kaikki kasvit, joilla on
johto-jänteitä ja niissä ^sanikkaisilla kuitenkin vain
harvoin) putkiloita (ks. t. ja Johtojänne):
sanikkaiset ja siemenkasvit. P. ovat ensimäisenä
De Candollen kasvijärjestelmän kahdesta
pääryhmästä. K. L.
Putkilot, kasvien johtojänteissä olevat, vettä
johtavina eliminä toimivat torvet, joilla on omat,
puutuneet, sisäpinnalta eri tavoin paksunneet
seinämät. Seinäpaksunnokset voivat olla rengasmaisia
irengas-p.), kierteisiä nauhoja (kierre-p.),
verkkomaisia (v e r k k o-p.) tai on seinissä
runsaasti huokosia (huokos-p.). P:ta, joissa
huokoset ovat poikittain kapeita, pystvriveihin
asettuneita, nimitetään p o r r a s-p :ksi. Usein p. ovat
niin suuria, että näkyvät kasvin
poikkileikkauksessa paljain silmin. Havupuiden toisikäisestä
puusta p. puuttuvat, vrt. Johtojänne ja
P u u 2. Ä. L.
Putkiluu 1. pitkä luu ks. Luu.
Putkimadot (Tubicolæ), monisukaisiin
(Poly-chæla) kuuluvia sukamatoja, jotka asustavat
suolaisissa merissä itse erittämissään tai
hiekka-jyväsistä y. m. s. kokoonpanemissaan, alustaan
kiinnittyneissä putkissa, mistä tav. vain etupää
lonkeroineen ja kidustupsuineen pistää esiin.
Varsinaiset p. (Serpula) erittävät
ympärilleen kiemuraisen kalkkikuoren. Terciel/a-lajit
rakentavat asuntoputkensa vieraista aineista.
Poikkeavia ovat pohjaan kaivautuvat hietamadot
(Arcnicolaj, ks. Hietamato. Meidän
rannikoillamme ei p:oja tavata. I. V-s.
Putkipihdit ks. P i h d i t.
Putkipneumaattinen rakenne ks. Urut.
Putkiposti, maanalaisen torven sisässä
kulkeva pieni vaunu t. sylinteri, johon on
kiinnitetty torveen ilmanpitävästi sopiva levy t. mäntä.
Paineilmalla tai myös ilmatyhjiöllä, joka
vaikuttaa mäntään, vaunu pannaan nopeasti kulkemaan
torviasemasta toiseen. Sitä käytetään pienempien
postilähetysten ja sähkösanomien kuljettamiseen
suurkaupungeissa. P:n keksivät 1854 engl.
Ca-zalet ja Clarke; ensimäinen rakennettiin
Lontooseen 1862. Sen pituus oli 600 m ja putken
läpimitta 3 jalkaa; kulkuaika vajaa yksi minuutti.
Sittemmin on Englantiin rakennettu p:eja yli 83
km:n pituudelta. Berliinin p:n torven
sisäläpi-mitta on 65 mm, ja sen sisällä liikkuvaan 15 cm
pitkään sylinteriin mahtuu n. 20 kirjettä t.
korttia. 10-12 sylinteriä yhdistetään „juuaksi", johon
liittyy nahalla päällystetty puinen mäntätulppa.
Kulkunopeus on n. 1.000 m minuutissa ja „junat"
voivat seurata toisiaan 1 ja 5 minuutin
väliajoilla. V. 1896 oli Berliinissä 51 p.-asemaa ja
n. 66 km putkijohtoa. Pariisin 1867 perustetun
p:n pituus oli samaan aikaan n. 150 km. — P:n
tapaista laitosta käytetään myös joskus suurissa
liikehuoneistoissa rahojen ja maksukuittien
lä-lieltelemiseen kassan ja myyntipaikkojen välillä.
J. C-én.
Putkisaari ks. P u t s a a r i.
Putkisalo, ratsuvelvollinen säteri Rantasalmen
pitäjässä samannimisellä saarella Haukivedessä
kirkolta n. 12 km kaakkoon, käsittää 1 ’/,
manttaalia, n. 2,000 ha. Kotitarvesaha ja -mylly.
P. kuului 1600-luvun alkupuolella Haherman- ja
v:sta 1653 seur. vuosis:lle Harnesksköld-suvulle,
jolta se naimisen kautta siirtyi Heintzius-suvulle
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
