Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Puuma ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1 ITI
Puumassa Puunkuljetus
1172
Ton asemapaikkana. Silloin sen rannoille raken ’
uettnn varustuksia. Porrassalmen jälkimäisen
tappelun jälkeen (19 p. kesäk. 1789i P. joutui
venäläisten haltuun eikä ruotsalaisten onnistunut
vallata -it.i uudelleen, vaikka he Parkumtten voi
ton jälkeen 21 p. heinäk. 1789) sitä yrittivät.
L. Unen rf i. Es.
Puumassa ks. P u u v a n u k e.
Puumerkki, kirjoitustaidottoman henkilön
nimensä asemesta piirtämä merkki, usein niineu
alkukirjaimet. Entisaikoina erotettiin sellaiset
merkit, jotka kuuluivat yksityiselle henkilölle.
p:eistl ruots. bomnrke), jotka kuuluivat talolle
ja jäivät sille omistajankin vaihtuessa (siitä
niini a s u n to m e r k k i). P. piirrettiin, paitsi
asiakirjoihin, kaikenlaiseen talon irtaimeen
omaisuuteen, joka saattoi joutua syrjäisten käsiin tai
sekaantua heidän vastaavaan omaisuuteensa
(kalastuspaikoilla. myllyssä, metsässä j. n. e.). Talon
jakautuessa kehittivät siitä eronneet kantatalon
merkkiä lisäämällä siihen joitakin viivoja; eri
näisissU tapauksissa käytettiin erikoisia p:ejä.
esim. aidaksen merkkejä ja lammasten
merkkejä, jotka jälkimäiset tehtiin korviin.
..Oltermannin sauvassa" olivat kyläkunnan kaikkien
talojen merkit. — P. voidaan myöskin piirtää
niin. että joku toinen henkilö ohjaa
kirjoittajan kättä. Asiakirjassa, joka on p:llä
allekirjoitettu, tulee olla kahden todistajan
nimikirjoitus. Riidan syttyessä tarvitsee näiden
vain todistaa, että p. on sen laatijan
omakätisesti piirtämä. Jos sitävastoin asiakirjassa ei
ole p:iä, täytyy sen henkilön, joka nojaa
asiakirjan oikeellisuuteen, todistaa, että se on
sellaisenaan määrätyn henkilön antama
(Oikeudenkäymiskaari 15:4, Keis. as. 28 p:ltä kesäk. 1798,
1 §i. — Lapissa on tapana polttaa omistajan p.
porojen korvann. — Metsäntuotteita lautattaessa
on puihin pantava kunkin omistajan
puutavara-merkki. josta kuva on annettava sen piirin
nimismiehelle, jossa lauttausta toimitetaan, ja jonka
hyväksyminen on laiittaushallituksen asiana
(Vesi-oikeuslaki heinäk. 23 p:ltä 1902. 2:nen luku),
ks. Laattana. El. K. <t O. T. 8.
Puumosaiikki ks. I n t a r s i a.
Puumuli (ruots. bomull), puuvilla (ks. t.).
Puumusta. sinipuun ja kaliumkromaatin
kudoksiin aiheuttama musta väri. S. 8.
Puunata ks. Buunata.
Puunaula. ,.p!iki", koivusta tai vaahterasta
tehtyjä nauloja, joilla kiinnitetään anturat
kenkiin. Ameriikkalaiset p:t ovat neljältä sivulta
teroitettuja. Yleisemmin käytetyt saks. p:t ovat
litteäkärkisiä. P:oja valmistetaan erikoiskoneissa.
Puu sahataan naulan pituisiksi kappaleiksi.
Näiden toiseen piiähän höylätään uurteita ja
paloitellaan niitä uurteita myöten nelikulmaisiksi
nauloiksi tai leikataan pyöreän puukappaleen
reunasta pitkä teräväsyrjäinen puukaista, joka
paloitellaan nauloiksi ja kuivataan. V. L.
Puunilaiset (lat. puni < poeni),
karthagolaiset.
Puunilaiset sodat, kolme Rooman ja Karthagon
viilistä -’»taa : ensimäinen oli 264 241 e. Kr.,
toinen 218-201 ja kolmas 149 146. ks. Karthago
ja Rooma, historia.
Puunjalostus ks. P ii u t a v a r a t e o I 1 i s u u h.
Puunkuljetus. Puutavara-raakn-aineen
kuljettaminen kaatopaikalta puunjalostuspaikkoihin
Rosenlew &■ Co:n lukkien kuljeliiarMA Näsijärven
jn Pyhäjärven väUlltl.
Kuivarftnni, vnsemmalln vaihde (Rosnin).
toimitetaan sekä maitse että vesiteitse.
Pohjoismaissa puunajo uittoväylien tai rautateiden
varsille tapahtuu talvisin lumi- ja jääkelin aikaan.
Jo hyvissä ajoin syystalvella suunnitellaan
hak-kuupaikoille teitä, ottamalla huomioon
kaltevuussuhteet. edullisimmat suunnat y. m. s. P:n
helpottamiseksi tiet usein jäädytetään.
Useanlaatui-sia tukkirekiä, tukkienkiinnittämis- ja
nostolait-teineen y. m. on rakenneltu. Varsinkin viime
aikoina. puunhintojen noustessa, on koetettu
kehittää p.-keinoja kulujen vähentämiseksi. Onpa
erityisiä, talvisia metsäteitä varten rakennettuja
automobiileja ja vetureita meilläkin otettu
käytäntöön. — Vähälumisissa ja lumettomissa
seuduissa, kuten esim. Keski- ja Etelä-Euroopassa,
Yhdysvalloissa y. m., puunajo toimitetaan
rattailla, automobiileilla y. m. s. ajoneuvoilla,
jolloin tieverkon metsässä tulee olla tiheä ja
hyvässä kunnossa. Myös siirrettäviä kiskoteitä ja
kapearaiteisia rautateitä, telaratoja y. m.
käytetään paljon, vuoristoseuduissa taas n. s. kuivia
rännejä, joita myöten pölkyt luisuvat vuoren
rinteiltä laaksoon kulkureittien varsille, sekä
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
