Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Puunkuorimiskone ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1173
Puunkuorimiskone— Puunsäilytys
1174
Tukkien kuljetus metsästä Kanadassa.
riippuvia ilmaratoja. — P:sta vesiteitse ks.
Lauttaus. O. Lth.
Puunkuorimiskone 1. puunjyrsimis
kone, kone, jota puunjalostuslaitoksissa
käytetään puunkuoren poistamiseen hiomopuista,
ratapölkyistä y. m. s. puista. Kuorimisen toimittaa
koneessa vaakasuoran akselin ympäri pyörivä
terillä varustettu ratas. O. Lth.
Puunleikkaus 1. -veisto, taito puusta
leikkaamalla valmistaa kuvapatsaita, rakennusten ja
huonekalujen ornamentteja, kirkollisia y. m.
esineitä, aineena käyttäen hienosyisiä eikä liian
kovia puulajeja, kuten lehmusta ja päärynäpuuta,
saksanpähkinää sekä tammea etenkin sellaisissa
töissä, joissa puulta kysytään erityisesti
kestävyyttä. Pienempiin töihin ja esineihin soveltuu
mainiosti puksipuu. honka pehmeytensä vuoksi
vain leveäpiirteisiin sekä maalattaviksi
aiottuihin töihin. Työaseista. veistoraudoista,
tavallisimmat ovat tasa- ja viistoteräiset tai
matala-kouruiset taltat. */« • ’/Vynpyänkaariset
kouru-raudat, varsin tärkeät U- ja V-profiiliset
kulmaraudat sekä syvennyksiin ja pyöristelyyn
soveltuvat käyräraudat; lisäksi käytetään apurautoina
raspeja, viiloja, puria. Työ suoritetaan joko
muovailutekniikan tapaan pyöristelemällä,
loppu-sievistelyyn hiekkapaperiakin käyttäen tai pin-
Puunleikkaus v:ltn 1536.
noille ja aseiden jäljille. — P. on varsin vanha
työtapa: m. m. varhaisimmat kreikkalaisten ja
muiden kansain kulttikuvat olivat puuhun
veistettyjä, Egyptissä p. oli kaikkina aikoina varsin
korkealla kannalla käsittäen tämän maan
kuivassa ilmastossa kautta vuosituhansien hyvin
säilyneitä kuvapatsaita, huonekaluja,
parfymi-lusikoita y. m. esineitä. Keskiajalla kirkon
palveluksessa alkaa euroopp. kulttuuripiirissä p:lle
varsinainen loistoaika. Huippukohtaa edustaa
1400- ja 1500-luku. joiden veistetyt
madonnan-ja pyhäinkuvat, alttariarkut ja -kaapit sekä
ennen kaikkea rehevät kuorituolien selustat ja
käsinojat ovat vielä renesanssinkin p:n
mieliaiheita, vaikkapa jo 1400 luvulla aletaan
maal-likkohuonekalujakin, arkkuja, kaappeja,
korulip-paita, kuvakehvksiä, yhä rikkaammin koristella,
kunnes lopulta p. ulottuu kokonaisiin
liuonesisus-tojen paneleihin ja kattoihin, joista sen vasta
rokokon aikana stukkikoristelu karkoittaa.
Yksinkertaisen tekniikkansa, halvan ja helposti
saatavissa olevan aineensa vuoksi p:lla on aina
kansantaiteessa ollut tärkeä sija, etenkin
metsärikkaissa seuduissa, joiden puuarkkitehtuurissa
sillä oli monia suoritettavia. Muutamissa Saksan,
Itävallan ja Sveitsin vuoristoseuduissa se vieläkin
kukoistaa vasituisena kansantaiteen,
kotiteollisuuden, haarana, ks. Alttari, Huonekalut.
Leikkauskoristeet. U-o K.
Puunmittari ks. D e n d r o m e t r i ja K s v 1
o-metri.
Puunmittausoppi (saks. Holzmesskunde), oppi
puiden ja niiden muodostamien metsikköjen
puumäärän (massan), iän ja (lisä)kasvun
mittaamisesta, määräämisestä tai arvioimisesta. [Baur,
„Holzmesskunde" (1891), Htiffel, „Les arbres et
les peuplements forestiers, formation de leur
vo-lume et leur valeur" (1893), Miiller, ..Lehrbuch
der Holzmesskunde" (1899), Barth,
„Skogtaksa-tionslære" (1910), Ericsson. ..Metsänarvioiminen"
(1903), Arimo. „Metsänarvioimisen alkeet"
(1909).] O. Lth.
Puunpiirtäjä, puupiirrosten tekijä, ks. P u
u-piirros.
Puunsäilytys. Puun säilymisen ensimäinen
ehto on sen kuivattaminen. Jottei kosteus
pääsisi uudelleen puuhun tunkeutumaan,
sivellään se suojelevalla aineella esim.
maalilla tai tervalla taikka poistetaan solujen
sisältämät, helpoimmin mädäntyvät
munanval-kuaispitoiset y. m. aineet liottamalla puuta
kylmässä tai kuumassa vedessä taikka
paahtamalla höyryllä. Kylmässä vedessä täytyy puuta
liottaa 1-2 vuotta ennenkuin mainitut aineet siitä
liukenevat tyystin pois. Kuumalla vedellä ja
höyryllä käy tämä monin kerroin nopeammin.
Paras keino puun lahoamisen estämiseksi on tätä
aikaansaavien organismien tehottomiksi
tekeminen kyllästyttämällä puu sopivilla
ai-I neilla. Kyllästyttämiseen (imeyttämiseen,
impreg-neeraukseen) käytetään tavallisesti erilaisia
me-tallisuolaliuoksia tai kreosoottiöljyä. Tärkeimmät
näistä ovat: 1. Sinkkikloridiliuos (Burnettin
tapa). Puut paahdetaan ensin rautaisissa liereissä
kattiloissa 1-3 tuntia 2-3 ilmakehän paineisella
höyryllä, tämän jälkeen imetään kattilaan noin
0.2-0,ss ilmakehän tyhjiö ilmapumpulla, jolloin
kosteus poistuu: sitten lasketaan kylmä
sinkkikloridiliuos (30 paino-osaa vettä ja 2 osaa sinkki-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
