Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Puutavaratulli ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1193
Puutavarat ui li—Puuteollisuus
1194
Kuva lautatarhasta.
Yhdistävänä siteenä Suomen sahanomistajien
kesken toimii Suomen
sahanomistaja-yhdistys, jonka tarkoituksena on edistää
niaamme puutavarateollisuutta ja pitää huolta
sen eduista.. V. 1913 kuului yhdistykseen 51
laivausta harjoittavaa jäsentä, jotka edustivat
yhteensä 65 à 70 % maamme sahatavaran vien
nin määrästä. — Muiden maiden
puutavarateol-lisuudesta ja puutavaraviennistä ks.
Metsävarat. [E. G. Palmén. ..Sahaliike ja
puutava-rainvienti" (Oma maa VI), Max Alfthan.
..Puuteollisuus" (Suomen kartaston, 1910),
G.R.Snellman, ,.Tutkimus Suomen sahateollisuudesta"
(työ-tilastoa XVI, 1914), Suomenmaan virallinen
tilasto I A kauppa 1912 (1914) ja XVIII
Teollisuustilastoa 1912 (1914), P. W. Hannikainen.
„Suomen metsät" (1896), Th. A. Askergren,
..Handbok för nordisk trävaruindustri" (1913),
II. Renvall, ..Suomen metsäntuotteiden vieiiti"
(1910). T. Paavonen. ..Suomen metsäntuotteiden
vienti 1886-1910" (1911), M. Endres, „Handbuch
der Forstpolitik" (1905), T. Lorey, ..Handbueli
der Forstwissenscliaft" IV (1913), J. Marchet,
..Holzproduktion und Holzhandel" (1904-05),
L. Ilufnagl, ..llolzverwertung und Holzhandel"
(1907), W. Faas, ..Apergu sur les forets. le
commerce et 1’industrie du bois en Russie"
(1913).] O. Ltk.
Puutavaratulli. Tullipolitiikka puutavaroihin
ja metsänhyödykkeihin nähden vaihtelee eri
maissa sen mukaan, onko maa puutavaran
tuonti-vai vientimaa. Vientimaita ovat etupäässä Ruotsi,
Norja, Suomi. Venäjä. Romaania. Itävalta-Unkari
ja Yhdysvallat sekä Kanada, jotavastoin
Iso-Bri-tannia. Ranska, Saksa, Alankomaat. Belgia,
Espanja. Portugali. Sveitsi, Italia, Balkanin
niemimaa ja erinäiset Aasian. Afrikan ja
Etelä-Ame-riikan valtiot ovat tuontimaita. Useimmat
tuontimaat ovat asettaneet puutavaroille
tuontitullin: vientitulli puutavaroille on
sitävastoin olemassa ainoastaan Suomessa ja Kann
dassa sekä nykyään myös Ruotsissa, jossa v:sta
1905 on. metsänhoidon hyväksi, viedystä
puutavarasta kannettu pieni maksu, n. s.
skogsvårds-afgift. — Suomessa ovat s a h a u s m a k s u j a ja
sahaamattoman puutavaran vienti
tullia koskevat määräykset olleet näihin asti
vahvistetut määrävuosiksi, viimeksi 2 eri
asetuksella 28 p:ltä jouluk. 1907 v:n 1909 loppuun. As.
15 p :ltä huhtik. 1910 määräsi sittemmin 1907
v:u asetuksia noudatettavaksi, kunnes toisin
säädetään. Niiden mukaan suoritetaan kruunulle
sahausmaksua ulkomaalle (vaan ei
keisarikuntaan) vietävistä sahatuotteista seur. määrät:
laudoista, lankuista, soiroista (battenssista) ja
muista vähintään 2 m:n pituisista honkaisista tai
kuusisista sahatuotteista, joita ei ole erittäin
mainittu, 15 p. m’:lta, taikka myös, laivalla
vietäessä. joko mainitun laskuperusteen mukaan tai
50 p. jokaiselta rekisteritonnilta laivan
mittaus-kirjassa ilmoitetusta nettokantavaisuudesta: sekä
2 m :iä lyhyemmistä honkaisista ja kuusisista
sahatuotteista sekä kaikista honka- tahi kuusikimmistä
6 p. m3:Itä. taikka myös, laivalla vietäessä, joko
vastamainitun laskuperusteen mukaan tai 20 p.
rek.-ton :lta. Vapautusta sahausmaksun
suorittamisesta nauttivat : halot, kelteet eli pintalaudat,
enintään 8 cm:n levyiset ja 5 cm:n paksuiset
rimat, ruoteet ja listat sekä muista puulajeista kuin
hongasta tai kuusesta valmistetut sahatuotteet.
Jos laivan lastina on erilajisia sahatuotteita,
olkoon lastinomistajalla valta, tarkemmasti
laskematta sahausmaksua eri tuotteiden määrää
myöten, maksaa se koko lastilta sen perusteen
mukaan, jota on noudatettava siihen sen osaan
nähden. mistä korkein maksu on suoritettava.
-Vientitullia kannetaan kiinteämittaiselta
kuutiometriltä seuraavat määrät: peikoista,
sahapuista, hirsistä, parruista, riu’uista, ja muista
vähintäänkin 2 m:n pituisista jykevämmistä
honka- tai kuusipuista 45 p.; sekä
sähkölankapyl-väistä, ratapölkyistä, pärepuista (lathwood),
kai-vospölkyistä. paperi- eli hiomopuista. kangista,
sauvoimista ja muista semmoisista pienemmistä
honka- ja kuusipuista, niin myös 2 m:iä
lyhyemmistä, samoja puulajeja olevista puista, paitsi
polttopuista, 75 p. Kaikkia muita puulajeja kuin
honkaa ja kuusta saadaan maasta viedä tullitta.
Veistettyjen puiden kuutiosisällys on laskettava
niiden pituuden, keskileveyden ja
keskipaksuuden mukaan, sekä pyöreiden puiden kuutiosisäl
lys niiden pituuden ja keskikohdan läpimitan
mukaan, kuori siihen luettuna, kuitenkin
huomioonottaen. että. jos sellainen laskutapa tuottaa
vaikeutta taikka jos semmoisia puutavaroita
lastataan maalaissatamassa ilman vartioimista tahi
viedään maasta lautoissa tahi lastataan merestä
suoraan laivaan, tullimaksu laskettakoon viejän
oman. konnossementilla todistetun kuutiosisällys
ilmoituksen perustuksella, jonka ohessa, jos
kon-nossementti ei ilmaise kuutiosisällystä kiintein
mitoin, l.ss m3 pinomittaa pidetään saman veroi
sena kuin 1 m3 kiinteätä mittaa, ja on
asianomaisella tullivirkamiehellä oikeus, jos syytä on. pur
kauttaa lasti ja eritäin mittauttaa puutavarat,
kuitenkin, jos hänen huomataan siinä kohden
virkaansa väärin käyttäneen, sillä seurauksella kuin
asetukset määräävät. — Erityisiä määräyksiä
puutavarain ilmoittamisesta niitä maasta vietäessä
kuin myös puutavaroista suoritettavan
sahaus-maksun ja vientitullin tulouttamisesta,
ylöskan-nosta sekä tilittämisestä on annettu senaatin
päätöksessä 23 p :ltä tammik. 1908. O. Lf h.
Puuteollisuus ks. P u u t a. v a r at e o I I
i-s u u s.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>