Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Puutavaratulli ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1135
Puuteri—Puuvanuke
Puuteri, hieno valkoinen tai värillinen jauhe,
jota käytetään ihon. hiusten ja peruukkien
1’UUteroimi-een. Sisältää tärkkelystä,
sinkkioksidia, bariumkarbonaattia, talkkia, parfyymiä,
y. m. P:ia käytettiin jo keskiajan lopulla.
8. S.
Puutiainen ks. P u n k i t.
Puutorvi ks. 1’ a i m e n t o r v i.
Puutulli ks. P ii u t a v a r a t u 11 i.
Puutuminen, erikoisen oudon tuntumuksen
syntyminen jossakin ruumiiukohdassa, jalassa,
kädessä, j. n. e. Syynä p.een on jokin sisäinen
kiihotus, jolle kvsyniyksenalaisen kohdan
tuntohermo joutuu alttiiksi. Niinpä käden nimetön ja
pikkusormi pian puutuvat, kun niihin johtavaa
tuntohermon kyynärpään kohdalta tavalla tahi
toisella satutetaan tahi tahallaan likistetään;
jalka puutuu helposti, kun pitemmän aikaa
istutaan jossakin luonnottomassa asennossa, niinettä
jalan hermot tulevat kiusaantuneiksi ja
verenkierto jalassa häirityksi. Enimmäkseen p:u
aikaansaamat epämieluisat tuiitumukset pian
jälleen katoavat, kun sitä aiheuttavat seikat
taukoavat vaikuttamasta. Pitemmät ajat jatkuva
puu-tuniisentuune jossakin ruumiin kohdussa saattaa
kuitenkin olla pysyväisemmän taudillisen
muutoksen merkkinä, vaatieu lääkärin puoleen
kään-t\niisti. I/. O B.
Puutylppy. kaavit., ks. J o h t o j ä n n e.
Puutyyli, puurakennustvyli, jonka pää
tunnusmerkkeinä ovat puuaineen erikoisista
ominaisuuksilta johtunut ja usein peittämättömänä
esiintyvi konstruktsioni. joka muodostuu taiteellisesti
vaikuttuvaksi tekijäksi, sekä leikkauskoristeet.
P:s>ä voidaan erottaa kolme eri
konstruktsioni-muotoa: hirsirakennus,
pystypuu-isauva-) rakennus ja
ristikkoraken-n u s. Ensimainittu tavataan metsärikkaissa
seuduissa. kuten Skandinaaviassa, Venäjällä,
alppimaissa. Karpaateilla ja Suomessa. Meillä on
hirsirakennus tyylillisesti mielenkiintoinen
eritoten vanhoissa
puukirkoissamme ja karjalaisissa
talonpoikaistaloissa, joiden
jälkimäisten
omituisuutena on rikas
koristelu sekä se, että
niiden rakenne useinkin
pieniä yksityiskohtia
myöten on tehty yksinomaan
puusta lilinan
rautasitei-tä). Pystypuuraken-n u k s i s t a ovat
huomattavat Norjan keskiaikaiset
s a ii v a k i r k o t, jotka
ovat p:n kauneimpia
esimerkkejä. Näiden rungon
muodostavat pyöreät
pystypuut (sauvat), joiden
välit ovat tlytetyt pystysuorilla lankkuseinillä.
Sisusta on tav. basilikan muotoinen. Korkean
keskilaivan kattoa tiiäkvvine kattotuoleineen)
kannattavat mustontapaiset pyöreät pylväät.
Kaikki o*at ovat erittäin vahvasta puuaineesta
tehdyt ’ ks. Borgundin s a ii v a k i r k k o).
Py stypuurukeniiusLapaan on luettava myös
japanilaisten p„ joka varsinkin heidän
pyhättö-rakennuksis-:ian ilmenee tarumaisen
rikasmuotoi-itcna. Tämän tyylin, jonka erikoista kehittynei-
Sisaskura IvtAjavilen
kirkosta
Götin sauvakirknn sisuskuva.
(Kirkko siirretty 1KX4 B.vgdohOn.)
syyttä luonnon tarjooma mainio puuaine
osaltaan on edistänyt, tunnusmerkkeinä ovat m. m.
mahtavan raskaat, käyräviivaiset katot ja näit»
kannattavat,
lukui-sista pienoisosist.i
kokooupaunut
monikertaiset u 1 o n n
e-t u t p a 1 k i s t o t,
konstruktsioni. jolla
ou aikaansaatu mitä
rikkain
koristevai-kutus. — R i
s-tikkoraken-n u k s e s s a on
runkona vinotukien
ja ristikoiden
vahvistama pystypuu-rakenne (puut
läpileikkaukseltaan neliskulmaisia), jossa
välit tav. ovat
täytetyt tiilimuurauk-selia. Tästä
rakennustavasta kehittyi
gotiikan ja rene-
sanssin ajalla sangen huomattava p. sekä
maalaisetta kaupunkirakennuksissa varsinkin Saksassa
|Hildesheim. Halberstadt, Braunschweig y. m.) ja
Englannissa (Bristol. Cambridge, Chester y. m.l.
— P :ejä on ollut
olemassa ennen
vanhimpia
taidehistoriallisia kivi-tvylejä, joiden
kehitykseen ne ovat
huomattavasti
vaikuttuneet. Tähän
käsitykseen on
johtanut m. m. vanhojen egyptiläisten,
Vähän-Aasian ja etruskilaisten kalliohautojen selvästi
puurakenteita jäljittelevä muotokäsittely. Tässä
valosssa saavat monet omituisuudet
kreikkalaistenkin temppelien arkkitehtuurimuodoissa
luonnollisen selityksen. K. S. K.
Puutäit ks. P u n k i t.
Puuvaha, vahamainen aine. jota saadaan
sekoittamalla keltaista vahaa, hartsia,
venetsialaista tärpättiä ja puunöljyä yhteen. Käytetään
kasveja jalostettaessa ja oksia poikkileikattaessa,
peittämään haavoja. S. 8.
Puuvanuke 1. puumassa, on mekaanisin
keinoin hiomalla erotettu puun kuitumassa
(erotukseksi selluloosasta, joka on kemiallisesti
puhdistettua puun kuitua). Raaka-aineena voidaan
käyttää sekä havu- että lehtipuita. Suomessa
käytetään pääasiallisesti kuusipuuta, mutta myös
pienemmissä erin haapaa ja mäntyä. 1’. on paperin,
puupahvin ja kartongin valmistuksen halvin
raaka-aine. Valmistettaessa p:ta rikkoutuvat
puun kuidut, joten valkoinen p. on siksi heikkoa,
ettei se sellaisenaan kelpaa paperin
valmistukseen. vaan siihen on vahvikkeeksi lisättävä
lujempia kuituja, jotta paperi kestäisi koossa. R u
s-k e a puumassa on lujempaa ja sitä voidaan
sellaisenaan käyttää ruskeiden käärepaperien ja
pahvien valmistukseen. Märkä puumassa sisältää
45% massaa ja 55% vettä, ilmakuiva 90%
massaa (Venäjällä 88%) ja 10% (12%) vettä.
Ilmakuiviin puuvanukkeen hinta 8-11 penniä kg,
JapaniUinen ulonncltu putkisto.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
