Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Pyhäjärven rata ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1215
Pyhäjärvi
ji-.-ä. Vuoksen vesistöön kuuluva suarektts
luounonihuiia järvi, rannat mutkaisia luhtien ja
niemien rikkomia, suurin pit. eteläisimmästä
lahdesta Puhokseen n. 45 km. pinta-ala n. 230 km1",
pinnan kork. n. 81 m yi. merenp.
Pohjoispuolessaan P. syvässä Syrjäsalmessa ahtautuu aivan
kapeiden rantaäyräiden väliin, leveten taas
|K>h-jtisetnpaua pieniksi seliksi. Itärannikon
pohjoisosassa pitkä Papinniemi erottaa Juurikkasal
niellä P:een yhtyvän Xtä.-könjärvi nimisen os.in
varsinaisesta P:stä. P. laskee pohjoista kohti
Oriveteen kahta eri tietä, nimittäin Puhoksen
kosken kuutta ja läunempiUi Hiiskosken kuutta,
päälaskuväylä käy Puhoksen ’ks. t.i kautta.
Aikaisempi laivaliike ■
Puhos-Kesäluhti-Uuku-niemi-Annikänniemi), joka varsiukin
Kesälahden-Annikänniemen välillä aikanaan oli huomattava
\ rt. Puruvesi), on nykyjään lakannut.
Etelärannikolta pistävällä leveähköllä niemellä
Uuku-niemeu kirkonkylä ju länsirannalla Kesälahden
kirkonkylä.
v Mikkelin l:ssä. Pieksämäen pitäjän
länsiosassa. Kymijoen vesistöalueella.
Mäntyharjun reitin latvoilla, suurin pit. lähes 0 km.
suurin lev. n. 3 km : laskee pienten jokipalasten
ja järvien kautta Kyyveteen, joka taas
Puulaveteen j. n. e. — Pieksämäen pitäjässä on
toinenkin pienempi P.. n. 5 km kirkolta
kaakkoon; pit. n. 4 km: kuuluu Vuoksen
vesistöalueeseen. laskee Ruokojärven. Pvhitynjoen y. m.
kautta Joroisten vesiin j. n. e.
9. Vaasan l:ssä. Saarijärven pitäjässä.
Kymijoen vesistöalueessa, suurin Saarijärven
reitin järvistä, pit. 18 km, suurin lev. 6,« km,
pinta-ala 64.■ km’, pinta n. 120 m yi. merenp.,
sadealue .">04 km’. Rannat osittain korkeahkoja,
osittain taas matalia ja soisia. — P. laski
aikaisemmin yksinomaan itärannikoltaan
Pienen-Lum|»eroi-en kautta Isoon-Lumperoiseen.
Saari-järveen, Summasjärveen j. n. e.; nykyjään
kulkee sitä tietä vettä ainoastaan korkean veden
aikaan, mutta P:n päälaskuväylä käy järven
eteläpäästä. 1852 kaivettua Parantalan kanavaa
myöten suoraan Summasjärveen (..kanava" on
nykyjään muuttunut luonnollisen laskujoen
luontoiseksi).
10. Oulun 1 :ssä. Pyhäjärven pitäjässä,
P \ häjoen latvajärvi, suurin pit. n. 25 km,
pinta n. 124 m yi. merenp.. pinta-ala n. 135 km1;
järven muodoille ovat ominaisia monet pitkät
lahdet ja niemet; pohjoispiiässään P. kapenee lähes
peninkulman pituiseksi lalideksi. länsirannikolla
ovat Emolahti. Suonenluhti ju Kivilahti
huomattavimmat. kaakkoon pistää laajasuinen
Mitan-»«•laulahti; niemistä ovat huomattavimmat
Emo-niemi ja Vuoliton emi sekä Kivilahtea
pohjoispuolelta rajoittava pitkä niemi (länsirannikon
eteläo»a.«"a). Rannat yleensä louhikkoisia ja
met-äisiä. Tärkeimmät saaret: Selkäsaari.
Rita-saari. Honkasaari y. m. — Länsirannikon
pohjois-»sa-sa pienellä niemekkeellä Pyhäjärven
kirkon-kjlä. P. laskee Pyhäjokea myöten
Pohjanlahteen. — Kaloista tärkein on muikku.
11. Ylläolevien P:ien lisäksi
mainittakoon vielä seuraavat: Uudenmaan I :ssä
Pyhäjärven pitäjän kirkolla, Mustionjoen
vesistöalueella pit. 1 1 , km. pinta 75 m yi. merenp.);
Hämeen l.s-L Hauhon ja T u u 1 o k s e n
ra-jalhi Hauhon reiti - -ä Kokemäenjoen vesistössä
suurin pit. 7 km); Viipurin I :ssä 3, nimittäin
1 Impilahdella Koirinojan latvoilla (pit.
3 km ja 2 Suojär veliä Suojoen vesistössk
tSuuri P., pit. 7 km ja Pieni P„ pit. 3 km);
Mikkelin 1 :ssä Juvan pit ii ässä. Vuoksen
vesistöalueella (pit. 5 km); Oulun 1 :ssä 4.
nimittäin S ii o m u s s n I m e I 1 a li oen vesistössä ipit.
3 knu. Sodankylässä Pyhätunturin
pohjoispuolella Kemijoen vesistössä (pit. 3 km).
Kittilässä Aakenus- ja Pyhätunturien välissä
Ounasjoen vesistössä ipit. 2 kun ja luurissa Vusko
joen vesistössä (pit. 4 km). L. H-nrn.
Pyhäjärvi, kolmen pitäjän niini.
n. 1. K u n t a. Uudenmaan I.. Lohjan kihlak..
Pyhäjärven nimismiesp.: kirkolla Karkkilan
asema. Pinta-ala 237,i km!, josta viljeltyä maata
1910) 3.436 ha (siinä luvussa luonnonniityt 659
ha. viljaakasvava kaskimaa 6.«o ha, puutarha ala
5,i> ha). Manttaalimäärä 20.><ss. talousavuja 87,
torpansavuja 160 ja muita savuja 389 (1907).
4.9Ö6 as. (1913), joista ruotsinkielisiä 52; 922
ruokakuntaa, joista maanviljelys pääelinkeinona
470:11a ja teollisuus 334:llä (1901). 738 hevosta.
2.246 nautaa (1911). — Kansakouluja 8 (1914»
Yhteiskoulu (2-luokkainen [1914]). Säästöpankki.
Yhdyspankin haarakonttori. Kunnanlääkäri
yhteinen Pusulan kanssa. Haara-apteekki.
Sairaala (yksityinen). —Teollisuuslaitoksia:
Karkkilan ruukki (ks. t.) ja Vattolan puuhiomo;
Pitkälän saha: yhtiömeijeri; Karkkilan ja
Närän myllyt ja sahat (vesivoimalla käyvät). —
Kirkonkylän erikoisnimitys N y h k ä I ä. —
Kunnan postiosoite: Pyhäjärvi U. 1. — 2.
Seurakunta. keisarillinen. Porvoon hiippak., Lohjan
rovastik.; kuulunut alkujaan Vihdin
emäseurakuntaan kappelina (perust. n. 1654). erotettiin
omaksi khrakunnaksi sen. päät. 20 p:ltä jouluk.
1861. Vanha nimi Pah aj är vi. — Kirkko
puusta, rak. 1781 (korj. 1872 sisältä). [A. J.
Hip-ping, „Beskrifning öfver Vichtis socken" (1845).
b. 1. Kunta. Viipurin 1.. Käkisalmen kihlak.,
Pyhäjärven nimismiesp.; kirkolle Sairalan
rautatieasemalta 57 km, Käkisalmesta 26 km
(„Pyhä-järven asema" uudella Hiitolan-Ruasulin radalla
tulee sijaitsemaan 4 km:n päässä P:n kirkolta);
22 km Sortanlahden (ks. t.) satamasta.
Pinta-ala 521., km®, josta viljeltyä maata (1910)
9.500 ha i siinä luvussa luonnonniityt 3,773 ha,
viljaakasvava kaskimaa 122.» ha, puurtarha-alu
5.11 ha). Manttaalimäärä 78,n, talousavuja 615.
torpansavuja 51 (1907). 7.180 as. (1913); 1.158
ruokakuntaa, joista maanviljelystä
pääelinkeinonaan harjoittavia 915 (1901). 967 hevosta, 2,935
nautaa 11911). — Kansakouluja 8 (1914).
Kon-nitsan maamieskoulu. Säästöpankki. —
Teollisuuslaitoksia: Hiiskun mylly ja salia; Tutibilan mylly.
Vanhoja kartanoita: Taubilan (Touvilun) ja
Konnitsan hovit. — Kirkonkylän nimitys
Pyhä-kylä. — Kunnan postiosoite: Pyhäjärvi Vi. I.
— 2. Seurakunta, keisarillinen, Savonlinnan
hiippak.. Käkisalmen rovastik.; P:n alue kuului
aikaisemmin Sakkoiini kreik.-katoliseen seurakiin
tuan, kunnes täällä syntyi oma luterilainen
seurakunta 1600-luvulla. käyttäen silloin
kirkkonaan osittain Käkisalmen, osittain Sakkolan liite
rilaisen seurakunnan kirkkoa. Vv. 1642-1735 P.
oli yhdistettynä Käkisalmeen, senjälkeen oma
erillinen khrakunta. Kirkko puusta, rak. 17(14
(korj. 1902).
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
