Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Pyhäjärvi ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
Pyhäjärvi—Pyhäkouluyhdistys
1218
c. 1. Kunta, Oulun 1., Haapajärven kihlak.,
Pyliäjärven-K&rsämäen nimismiesp.; kirkolle
Kiuruveden laivarannasta 43 km, Iisalmesta 90 km
ttalviteitse 70 km), Ylivieskan rautatieasemalta
j 100 km. Pinta-ala 1,341,o km2, josta viljeltyä
maata (1910) 10,668 ha (siinä luvussa
luonnonniityt 7.492 ha, viljaakasvava kaskimaa 3,78 ha,
puutarha-ala 5,oi ha). Manttaalimäärä 43 3/„
ta-iousavuja 371, torpansavuja 76 ja muita savuja
351 (1907). 6.474 as. (1913) ; 1.005 ruokakuntaa,
j joista maanviljelystä pääelinkeinonaan
harjoitta-, via 888 (1901). 600 hevosta, 3.602 nautaa (1911).
— Kansakouluja 7 (1914). Säästöpankki.
Apteekki. — Teollisuuslaitoksia: Kuusenmäen,
Päivärinteen ja Lampahon höyrysahat (ynnä myllyt) ;
Vesikosken mylly (ynnä sahalaitos). Meijereitä:
..Kansallismeijeri" ja Kuusenmäen meijeri. —
Kunnan postiosoite: Pyhäjärvi O. 1. — 2.
Seurakunta. konsistorillinen, Kuopion hiippak.,
Kalajoen rovastik.; perustettu kappeliksi Pyhäjoen
emäseurakuntaan n. 1647, siirrettiin 1856
vastaperustetun Kärsämäen khrakunnan kappeliksi,
määrättiin erotettavaksi omaksi khrakunnaksi
keis. käskykirj. 1 p:ltä lokak. 1861 (ensimäinen
vakinainen khra v:sta 1862). — Kirkko puusta,
rak. 1897. [T. Jatkola, ..Lehtiä Pyhäjärven O. 1.
pitäjän historiasta" (Pohj.-pohjalaisen osakunnan
kotiseutujulkaisuja ,,Jouko" I).] L. Unen.
Pyhäjärvi (ven. Svjatozerskaja), kunta
Aunuksessa. Petroskoista länteen, Säämjärven
kunnan kaakkoispuolella, kuuluu Petroskoin
piirikuntaan. As. 3.425 (1905). — Kunnanhuone
Pyhäjärven kylässä. Petroskoista
Aunuksen-kaupunkiin vievän valtamaantien varrella. L. H-nen.
Pyhäkoski, Oulujoen (ks. t.) suurin koski,
Utajärven ja Muhoksen pitäjissä, alkaa n. 10 km
Utajärven alapuolella olevasta Sotkajärven
suvannosta; heti siitä lähdettäessä joudutaan P:n
voimakkaisiin vläkoskiin Paskokoskiin ja
Pälliin, joista viimeksimainitussa ovat P:n
mahtavimmat tyrskyt. Alempana, lähellä
Muhoksen rajaa, alkaa varsinainen ,,Pvhä", P:n
pitempi yhtenäinen alaosa, joka valtavana ryöppyää
kauniiden metsäisten rantaäyräidensä välissä,
muodostaa paikoitellen jyrkkiä mutkia
(tunnetuin Leppiniemeu mutka). P:n monista
kovemmista ,.korvista" mainittakoon : Häikiö,
Lou-heikko. Leppikorva ja Pyhänliere. P. on
koskenlaskussa Oulujoen mieltäkiinnittävin osa. — P:u
pit. 20 km, putouskork. 56.t m, hevosvoimamäärä
keskiveden aikaan 197,317, korkean veden aikaan
756.000 ja matalan veden aikaan 136,080
(Suomen voimakkain koski): koskea alas
tulee keskiveden aikaan 261 m3 vettä 1 :ssä sek:ssa
(korkean veden aikaan 1,000 m3 ja matalan
veden aikaan 180 m3). — P:n omistaa nykyjään
valtio, ostettuaan 1913 ja 1914 suuren joukon
maatiloja P:n rannoilta. L. H-nen.
Pyhäkoulu 1. sunnuntaikoulu on
englantilaista alkuperää. Kirjanpainaja Robert
Raikes (1735-1S11) perusti v:sta 1780 alkaen
ensin kotipaikassaan Gloucesterissa, myöhemmin
muissakin Englannin kaupungeissa p: ja. joihin
kaduilta koottiin köyhiä lapsia. Opettajina
toimivat palkattomat opettajat ja opettajattaret.
Oppiaineina olivat lukeminen, kirjoittaminen ja
uskonnon pääkohdat. V. 1803 syntyi ..London
sun-day-school union", jolla p:n kehitykseen on ollut
valtava vaikutus. Englannissa alettiin myös en
89. VII. Painettu "/«15
sin pitää harjoituskokouksia opettajille ja p:n
tarkoitukseksi käsitetään jotenkin yleisesti
lapsen persoonallinen kääntyminen.
Pohjois-Ame-riikassa alkoi p.-työ metodistipiispa Asburyn
vaikutuksesta 1785. V. 1816 muodostui suuri
yhdistys: „New York sunday-school union" ja 1824
„American sunday-school union". Amer. p:n
periaatteet ovat seuraavat: 1) johto on säännöllisesti
kirkollisten toimihenkilöiden käsissä, 2) opetusta
antavat aina palkattomat opettajat, 3)
mahdollisuuden mukaan on koko seurakunnan
nuoriso saatava p:uun ja 4) opetus supistuu
yksinomaan uskontoon. Nämä periaatteet ovat
sittemmin p.-työssä tulleet käytäntöön.
Saksassa oli J. H. Wichernin vaikutuksesta
1800-luvun keskivaiheilla alkanut melkoinen
p.-harrastus sisälähetystyön yhteydessä. Mutta vasta
ameriikkalaisten Woodruffin ja
Bröckelman-nin toimesta tuli p.-työ v:n 1864 jälkeen
Saksassa yleiseen käytäntöön. Työtä on johtamassa
1875 perustettu ..Comité für Förderung der
Sonn-tagsschulsache in Deutschland".
Suomessa aloitti p.-toimen
heränneissaar-naaja J. Fr. Bergh ollessaan Nurmijärven
kappalaisena. V:sta 1826 alkaen hän perusti
seurakuntaan p:ja käyttäen opettajina etupäässä
entisiä rippikouluoppilaitaan. Harjoituskokouksia
pidettiin kerran kuussa. Opetusaineina olivat:
tavaus, sisäluku, raamatunhistoria ja katekismus.
Kun senlisäksi laulettiin, muodostui p.
hartaus-hetkeksi, johon vanhempaakin väkeä otti osaa.
Toinen p:n merkkimiehistä maassamme on
tuomiorovasti A. G. Borg, joka toimiessaan v :sta
1857 Kuopion laajan seurakunnan kirkkoherrana,
pani p:t siellä kukoistavalle kannalle. Hänkin
kasvatti kunnollista opettajistoa näytetuntien ja
harjoituskokousten kautta. V. 1872 hän perusti
Kuopiossa ensimäisen paikallisen p.-yhdistyksen.
P:lle Borg asetti kaksi tehtävää: sen tuli olla
lapsille hartaushetki, mutta sen ohella myöskin
antaa varsinaista opetusta. Laululla oli p. aloi
tettava ja lopetettava. Tämä ohjelma ou
maassamme sittemmin p:ssa ollut käytännössä. —
Suomen ensimäisessä yleisessä kirkolliskokouksessa
1876 Borg esitti anomusehdotuksen yleisen
sun-nuntaikouluvhdistyksen perustamisesta maahan.
Anomusehdotus ei tosin vienyt perille, kun
katsottiin asian kuuluvan yksityisen toiminnan
varaan, mutta aate ei kuitenkaan kuollut, vaan johti
ennen pitkää pyhäkouluyhdistyksen (ks. t.)
perustamiseen. [A. O. Blomberg, ,,Pyhäkoulun ja kodin
käsi- ja rukouskirja’’ (1891), A. V. Lyra,
..Rippi-kouluuu valmistava kristillisyyden opetus" (1884),
B. C. Rohde, »Pyhäkoulusta" (1889), E.Hyvärinen.
..Käsikirja maaseurakuntiemme pyhäkouluille"
L. Ingman, „Johdatus Raamatun historian
opettamiseen", I (1908), Reichert, ..Lapsen
sielunelämä" (1909), V. Valli ja A. Vallenius,
„Pyhä-koulu, kokoelma lasten saarnoja toisen
vuosikerran teksteihin" (1910), A. Keihänen,
,,Pyhäkoulun laulukirja" (18 :s pain. 1912).] E. K-a.
Pyhäkouluyhdistys (= Suomen
evankelis-luteri-laiuen sunnuntaikouluyhdistysl. Suomen p:n
perustamiseen ryhtyivät Helsingin
kaupunginlähe-tyksen pyhäkouluopettajat 1886. Sittenkuin asiaa
varten valittu komitea oli valmistanut säännöt,
saivat nämä asianomaisen vahvistuksen toukok.
26 p:nä 1887. Yhdistyksen perustava kokous
pidettiin Tampereella elok. 23 p. 1888. Johtokunnan
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
