Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Pyrogeeni ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1237
Pyrogecni—Pyrooppi
1238
tetään sentakia kaasuja analysoitaessa. P. on
myrkyllinen. Sitii käytetään vielä ulkonaisesti
lääkkeenä ihotaudeissa, valokuvaukseen, hiusten
värjäämiseen, väriaineitten galleiiniu ja
coeruleii-niu valmistukseen, y. m. S. S.
Pyrogeeni, tervasta sivutuotteena saatu
öljymäinen neste, joka sisältää karbolihappoa.
paraf-fiineja y. m. S. S.
Pyrogeeniset vuorilajit, vanhentunut nimitys
eruptiivivuorilajeille.
Pyrokatekiini, ortodioksibentsoli.
saadaan esim. fenolisulfonihaposta ja muutamista
hartseista. Esiintyy myös pyökin tervassa. Värit
t imiä. veteen liukenevia kiteitä. Sulamisp. 104’.
Guajakoli on p:n monometylieetteri. Lääkkeinä
käytetyt adrenaliini ja eugenoli ovat läheisessä
suhteessa p:iin. S. S.
Pyrokromihappo. di- 1. bikromihappo ei
esiinny vapaana, vaan ainoastaan suoloissaan,
joista tärkein on kaliumbikromaatti (ks. t.).
Pyrokseeni, yhteinen nimitys kidemuotonsa ja
kemiallisen kokoomuksensa perusteella toisiinsa
liittyville kivennäisille, jotka ovat luonnossa,
varsinkin vuorilajeissa hyvin yleisiä. P.-ryhmän
kivennäiset ovat kaikki metasilikaatteja, s. o.
ne johtuvat piihaposta, jonka kokoomus on
UjSiOj 1. fUSijOe. Metallina esiintyvät rauta,
magnesiumi, kalsiumi. mangaani, aluminiumi,
natriumi ja litiumi siten, että eri silikaatit
muodostavat isomorfisia sekoituksia keskenään.
Kidemuodolle on läpeensä yhtäläistä se, että
vallitsevana esiintyvän prisman kulma on noin 92xls",
jonka mukainen myöskin eräs päälohkosuunnista
on. Kovuus on 5-6.s ja om.-p. 3,1-3,5,
rautarik-kailla aina suurempi. P.-kivennäiset voidaan
jakaa seuraaviin alaryhmiin: l.Rombiset p:t
ovat isomorfisia sekoituksia magnesium- ja rauta
i ferro|-silikaateista i MgSi03 ja FeSi03K E n s t
a-t i i t t i on melkein puhdasta
magnesiumsilikaat-tia, 3-5 % (FeO) rautaoksidia, brontsiitti
sisältää 5-15% ja hyper s tee ni 15-34% (FeO)
rautaoksidia. Enstatiitti on melkein väritön tai
hyvin vaalea, brontsiitti tummempi, vihertävä
tai ruskea ja hypersteeni tummanruskea tai
musta. Varsinkin brontsiitilla on usein
silkkimäi-nen tai metallimainen kiilto. Rombiset p:t
esiintyvät emäksisissä vuorilajeissa (gabliro. diabaasi)
sekä kivennäisjuonissa ja meteoriiteissa. — 2.
Monokliiniset p:t: D i op s id i on
kalsium- ja magnesiumsilikaatin kaksoissuola
iCaMgSioOe) • Sitä vastaava kalsiumrautasilikaatti
iCaFeSi206i on nimeltään hedenbergiitti.
Diopsidi ja hedenbergiitti muodostavat
isomorfisia sekoituksia keskenään, eivätkä koskaan esiinny
aivan puhtaina toisistaan. Diallaagilla on
sama kem. kokoomus kuin diopsidilla, mutta se
eroaa tästä erikoisen selvän ortopinakoidin
mukaisen lohkeavaisuutensa takia. M a 1 a k o 1 i i t t i on
samoin eräs vihertävä diopsidimuunnos.
Diopsidi-hedenbergiittisarjan mineraalit esiintyvät sekä
tuliperäisten vuorilajien aineksina että sangen
usein kontaktimetamorfoseeratuissa kalkkikivissä.
Augiitti on isomorfinen sekoitus diopsidi.
hedenbergiitti- ja
magnesiumaluminiumsilikaa-teista (MgALSiOs). Lisäksi saattaa aluminiumin
sijalla olla kolmiarvoista rautaa. Augiitti on
väriltään tummanvihreä tai pikimusta, kiteytyy
lyhyinä paksuina prismoina. Se on yleinen
erup-tiivisissa emäksisissä, varsinkin vulkaanisissa
vuorilajeissa. A g i r i i n i on natriumrauta
(ferri)-silikaattia (NaFeSisO»), väriltään
vihertävä tai musta. Se on tavallinen aines
alkalirik-kaissa eruptiivivuorilajeissa, varsinkin
nefeliini-syeniiteissä. — 3. T r i k 1 i i n i s i i n p:ei h i n
kuuluu m. m. harvinainen rhodoniitti, joka
on mangaanisilikaattia (MnSiOj). Se on
kirja-vanvärinen, usein kauniisti ruusunpunainen
(löytöpaikka: Wittinki Isossa-Kyrössä). Rhodoniitti
on harvoin kiteytynyt, tav. se esiintyy karkeina
massoina. — P:hin hietaan vielä spodumeni,
litiumaluminiumsilikaattia (LiAlSijO») sekä
voi-1 a s t o n i i t t i. kalsiumsilikaattia(CaSiOs).
Edellinen on harvinainen, väritön, usein sälöiseksi
muodostunut kivennäinen, jota on
pegmatiitti-suonissa. Vollastoniitti on puhtaanvalkoinen,
hienosälöinen ja esiintyy kalkkikivissä.
E. M-nen.
Pyrokseniitti, tummanvärinen, raskas
erup-tiivivuorilaji, joka on muodostunut melkein
yksinomaan pyrokseenikivennäisistä.
Pyroksyliini ks. P u m p u I i r u u t i.
Pyrola ks. Talvikki.
Pyrolatria ks. Tulenpalvelus.
Pyrolusiitti ks. R u u n i k i v i.
Pyromagneettiset koneet (kreik. pyr = tuli)
perustuvat siihen raudan tai nikkelin
ominaisuuteen, että ne äkkiä menettävät
magnetisoi-tumiskykvnsä, kun niitä kuumennetaan, edellistä
n. 800° :n jälkimäistä n. 350° :n lämpöisiksi.
Jos esim. vaakasuoraan rautarenkaaseen, joka
voi pyöriä keskipisteensä kautta kulkevan
pystysuoran akselin ympäri, lähennellään renkaan
vaakasuorassa tasossa magneettinapaa. niin
rengas pysyy tasapainossa, ellei sitä
kuumenneta joltakin kohdalta, joka ei ole vastapäätä
magneettia. Kuumentaminen 800° :een tai siitä
yli aiheuttaa, että kuumennettu kohta ei voi
influenssin kautta magnetisoitua kuten renkaan
muut osat. Jälkimäisiä magneetti sentähden
vetää puoleensa. Lämmönlähteen luona renkaan
vastikään magneettisina olleet osat menettävät
kohta magnetisminsa. Liike on sitä nopeampi
kuta jyrkempi magneettisten ja magneetittomien
osien raja on. P. k. ovat käytännöllistä
merkitystä vailla. U. S:n.
Pyromania (kreik. pyr = tuli. ja mani’a =
raivo), murhapolttohimo, mielisairauden
aiheuttama himo sytyttää tulipaloja, vrt. Mania.
Pyrometri (kreik. pyr = tuli. ja metron =
mitta) ks. K u u muusmittar i.
Pyromorfiitti, vihertävä, harmahtava tai kel
lertävä kivennäinen. Kovuus 3.S-4. om.-p. 6.ä-7,o.
Kiteytyy liaksagonisessa järjestelmässä paksuina
prismoina, tai on usein kiteytymättömänä.
muodostaen nystyräisiä massoja. P. on kloorinpitoista
lyijyfosfaattia, ClPh5(PO,i3. sisältäen Sl.es %
lyijyä. Se on isomorfinen vastaavan
kaliumfosfaatin. apatiitin. kanssa ja sisältääkin isomorfisena
sekoituksena joskus ll%:iin saakka kalsiumia.
Myöskin kidemuoto on apatiitin kidemuodon
kaltainen. P. on jokseenkin harvinainen
kivennäinen, jota esiintyy sekundäärisenä lyijvmalmien
yhteydessä. E. M-nen.
Pyloniini, tervaväriaine. kuuluu difenyli
metaanin johdannaisiin. Fluoresseeraa keltaiseen,
värjää silkin ja puuvillan ruusunpunaiseksi.
S. S.
Pyrooppi, verenpunainen magnesiumaluminium-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
