- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 7. Oulun tuomiokunta-Ribes /
1239-1240

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Pyrogeeni ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1239

Pyrophorus—Pyrstötähdet

1240

granaatti ks. CriDllttii. Kauneimpia
muunnoksia käytetään hal|ioina jalokivin», esim.

Böömin granaatit" Böömistä ja
Kap-rubiinit" Kap-uiaasta.

Pyrophorus k;- Cucujo.

Pyrorikkihappo. savuava rikkihappo. ks.
Rikkihappo.

Pyroskooppi (kreik. pi/r = tuli. ja tkope’in =
katsella i ks. K u u m uusmittari.

Pyrosmaragdi, vihreästi fluoresseeraava,
sinipunainen fluorisälpä Nertsinskista
Transbaika-liasta.

Pyrostibiniitti ks. A n t i m o n i v ä 1 k e.

Pyrosulfaatit. pyrorikkihapon suolat.

Pyrotekniikka kreik. pyr = tuli). 1.
Iiim-nnt\-tarkoituksiin sovellettu lämpöoppi. —2.
Ilotulitustako ks. I 1 o t u 1 i t u s a i n e e t).

Pyrrha, kreik. taruhenkilö, Epimetheuksen ja
Pandoran tytär. Deukalionin (ks. t.) puoliso.

Pyrrhikhios /-rlcAio»/, kreik. metriikansa
kahdesta lyhyestä tavusta muodostettu runojalka.

Pyrrhocorax ks. A 1 p p i n a a k k a ja
Alppivaris.

Pyrrhoksen voitto, voitto, jossa voittajan
kärsimät tappiot ovat niin suuret, ettii se helposti
hänellekin voi kääntyä tappioksi. Kerrotaan, että
Pyrrhos (ks. t.) voittonsa jälkeen Auseulumin
luona 279 e. Kr. oli huudahtanut: „vielä sellainen
voitto ja ininä olen hukassa". L. T.

Pyrrhon [ö-J (n. 365-276 e. Kr.), kreik.
filosofi. aikuisempien skeptikkojen mestari, on
kuuluisa etenkin sen johdosta, että jyrkin
epäile-vä isyys on filosofian historiassa saanut hänen
mukaansa nimen pyrrhonismi. P:n
sanotaan Aleksanteri Suuren sodissa oppineen
ihailemaan Intian pyhäinmiesten tunteettomUutta;
sieltä palattuaan hiin opetti järkähtämätöntä
sielunrauhaa, pidättymistä jokaisesta sekä
väitteestä että sekaantumisesta ihmisten toimiin,
perustellen tätä välinpitämättömyyttään sillä,
ettemme kykene saavuttamaan pätevää tietoa,
.latk.ien sofistien ja sokratikkojen tietokritiikkiä
hän selitti, että aistimet pettävät, että järjen
käsitteellinen tieto riippuu aistihavainnoista eikä
opeta meille mitään mistään todellisemmasta
olevaisesta; että kaikki puhe tosiolevaisesta ja
ei-olevaise-ta on väärinkäsitystä; että voi näyttää
kaiken todistamisen mahdottomaksi; ja etteivät
edes siveelliset vakaumuksemme ole muuta kuin
ennakko-otaksumia. P:n opit järjesti hänen
oppilaanpa Timon kirjallisesti, epäilvsfilosofiallnan
tuottaen luonnolli-i-n ..epilogin" I. loppunäytöksen
«of i-t iikan ja «okratelaisuuden kulttuurijaksolle.

K. L.

Pyrrhos (319-272 e. Kr.), Ainkideen poika,
Epeiroksen kuningas. Isänsä kuoltua P.
vallan-perimysriidoissa menetti valtakunnan ja vasta
monenlaisten vaiheiden jälkeen hänen onnistui
uppen-a, Ptolemaios Soterin avulla saada maansa
tnliainin 297 e. Kr. Myöhemmin hän naimalla
Syrakusan kuninkaan Agathokleen tyttären sai
Kerkyran omak-’-en. Iliin sekaantui Makedonian
v.illanperimy-riitoihin tuotti Demetrios
Poliorke-teelle ankaran tappion ja sai 288 e. Kr.
Makedonian valtaansa. Lakkaamattomissa sodissa P.
ei kumminkaan kyennyt pitämään
valloittamaansa maata, mutta korvau-tn saadakseen hän
joukkoineen läksi Etelä-Italiaan, jossa Taras oli
pyytänyt hänen apuaan taistelussa Roomaa vas-

taan. P. voitti roomalaiset loistavasti llernkleian
luona 280 e. Kr. ja tuotti heille tappion
Auseulumin luona 279 e. Kr., vaikka samalla itse me
netti suuren osan armeiastnan. Rooma
osoittautui tämän jälkeen jo taipuvaiseksi rauhaan, mutia
Karthagon vaikutuksesta neuvottelut
keskeytyivät. P. siirsi silloin toimintansa Sisiliaan
Karthagoa vastaan. Siellä hänellä alussa oli
loistava menestys, hiin vapautti kreikkalaiset jii
valtasi suurimman osan Karthagon aluetta.
Tur-haan hiin koetti valloittaa Lilybaionia, siten
kar-koittaakseen karthagolaiset kokonaan saarelta.
Kun hän ponnistuksiaan jatkaakseen vaati
kreikkalaisilta enemmän apua, alkoivat lie osoittaa
vihamielisyyttä häntä kohtaan. Kun P:n
liittolaiset Etelä-Italiassa vaativat häntä palaamaan
sinne, luopui hän turhista toimistaan Karthagoa
vastaan ja kääntyi jälleen Roomaa vastaan, mutta
kiirsi ankaran tappion Beueventumin luona 275
e. Kr. Hän jätti osan joukoistaan Taraan avuksi
ja palasi itse Kreikkaan. Siellä hän sekaantui
uusiin taisteluihin, mutta koettaessaan valloittaa
Peloponnesosta hän kaatui Argoksessa 272 e. Kr.

L. T.

Pyrrhotiini ks. Magneettikiisu.

Pyrrhula ks. Punatulkk u.

Pyrrhus ks. Pyrrhos.

Pyrrooli (kreik. pyrrhos = tulipunainen, ja lat.

oleum = öljy), kem. yhdistys hiilestä, vedystä ja
typestä, CJIsN. Esiintyy kivihiili- ja
luuter-vassa. Väritön kloroforminhajuinen neste.
Värjää suolahapolla kostutetun männynlastun
tulipunaiseksi. Pelkistettäessä p.-yhdistvkset
muuttuvat pyrroliini- ja
pyrrolidiini-yhdistyksiksi. Lääkkeenä käytetty j o d o 1 i on
jodia sisältävä p. S. S.

Pyrstö ks. Häntä.

Pyrstöevä, useiden vesieläinten pyrstön päätii
ympäröivä, vaaka- t. kohtisuora, synnyltään ja
rakenteeltaan monenlainen levymäinen laajennus,
ks. esim. Kalat, palsta 70. Valaat, Sireeni
eläimet; vrt. myös Häntä.

Pyrstösammakot ja pyrstöttömät sammakot
(hännälliset ja hännättömät) ks.
Sammakkoeläimet.

Pyrstötiainen (Acgilhalus [Acredula] cnudn
tus) on pieniruumiinen mutta pitkäpyrstöinen
(9-10 cm), tiaislintuihin kuuluva, 14.s-16.i cm:n
pituinen, valkean-, mustan- ja
ruusunpunaisen-kirjava lintu. Levinnyt Skandinaaviasta
Japaniin asti. Pesii jokseenkin harvinaisena Suonien
etelä- ja keskiosissa, mutta näyttää talvelhi,
suurin parvin kiertomatkoilla ollessaan, paljoa
yleisemmältä. Pesä tav. koivussa, suuri,
palleroinen, kaunis, kupeessa ylhäällä vain pieni
aukko. Munia 9-11-15, valkeita, harvoine
puner-tavine pilkkuineen. E. IV. B.

Pyrstötähdet I. komeetit,
taivaankappaleet, jotka oudon ulkomuotonsa ja äkillisen ilines
tymisensil takia jo varhaisista ajoista ovut
herättäneet suurta huomiota ja kauhua, niitä kun
yleensä on pidetty sodan ja kuoleman enteinä.
I -eiinmal p. ovat kuitenkin ulkonäöltäänkin aivan
mitättömiä, usein pyrstöttömiä, ja n. "/io
kaikista on ainoastaan kaukoputkella havaittavia.
Paljain silmin näkyvien p:n huomattavin o.sa on
lav. pitkä loistava pyrstö, mikä saa alkunsa
päästä; tässä taas erotamme kirkkaamman
ke-kustan, s y d ä m e n. sitä ympäröivästä s n m u-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Fri Oct 18 16:51:45 2024 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/7/0662.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free