Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Pyörre ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1251
Pyöråtahko—Pähkinänakkeli
1252
mista vastaan t. myös lieventää pyörään
suttu-ria täräyksiä; välttämätön etenkin puupyBrieo
päällä. Rautatievaunujen pyörissä käytetään
kovasta teräksestä valssattuja saumattomia
paksuja p ita joihin on yksin kulumista ja
uudestaan sorvausta varten varattu ainetta noin
50 mintn paksulta. Automobiileissa, polkupyörissä
j. n. e. käytetään enimmäkseen onttoja, paiue
ilmalla täytettyjä pyörän renkaita, jotka tekevät
kulun miellvttäv&u pehmeäksi. V. II-
Pyoratahko ks. Tahko.
Pyoratauti lampaissa ja joskus nuorissa
naudoissa aiheutuu erään koiransa asustavan
lapamadon r<rnia ccrnurus1 rakkulamuodon kellitty
misestä aivoissa, missi se kasvaessaan puristaa
aivokudosta ja täten aikaansaa eläimessä
oinitui–ia, tahdottomia pyörimis- ja kiertäinisliikkeitä.
Pyorökutomakoneet, koneita, joita käytetään
varsin yleisesti neulomateollisuudessa (ks. T r
i-kotaasiteollisuus). Samaa ajatusta on
koetettu usein, vaikka ei toistaiseksi
tyydyttävällä tuloksella, toteuttaa muussakin kutomisessa,
-ilta ne koneet, joissa syöstävä heitetään
edestakaisin. toimivat jossakin määrin epävarmasti,
kuluttavat itse hyödylliseen työhön verraten
liiaksi voimaa ja ovat kulumiseenkin nähden
epä-,-dullisempiu kuin ympyriäisessä radassa
jatkuvasti toimivat koneet. Tähänastisia
pyöröjärjes-telmällä toimivia kutomakoneita täytyy vielä
pitää kokeiluasteella olevina. E. J. 8.
Pyoropuu (ruots. rundhult), yhteisnimi
aluksen takilassa esiintyville pyöröpuille, joihin
kuuluvat mastot, tangot. raa’at, kokkapuut, puomit,
kahvelit y. m. /’. W. I.
Pyörosakset, pviireäteräiset konesakset. joilla
leikataan läkkil.tv.i V. L.
Pyorouuni ks. Tiili.
Pyöveli, oikeastaan raskaammaiilaatuisten
kuolemantuomioiden. kuten hirttämisen, teilaamisen
j. n. e. täytäntoönpanija, vastakohtana
mestaajalle, joka toimitti mestaukset. P.-nimitystä
käytetään kuitenkin merkitsemään molempia. P:n
tointa katsottiin yleensä halventavaksi, vaikka
sellaista käsitystä koetettiin estää useilla
asetuksilla, m. m. erinäisillä määräyksillä 1724 v:n
laissa, joiden mukaan p. (mestaaja), hänen
vaimonsa. lapsensa ja palkollisensa olivat kuninkaan
«uojelukse–a -amalla kuin hänen virkaansa
kiellettiin pitämästä häpeällisenä ja häntä tai heitä
sulkemasta kunniallisten ihmisten seurasta. P:t
n uodostivat erityisen ammattikunnan, kantoivat
erityistä pukua ja heillä oli määrätty paikka
kirk»-sa. Yleensä he eivät saaneet
porvari-oikeutta kaupungeissa. .4. T.
P&mark k». Pomarkku.
Pähkinä k«. Hedelmä; erityisesti
pähkinäpuun hedelmien nimitys.
Pahklnähakkinen (Nucifraga caryocalartesj
on vari-linnuksi verrattain pitkänokkainen,
viiriltään ruikea, varsinkin kaulalla, rinnalla,
se-läu>ä ja hartioilla suuria valkeita pisaratiipliä.
Alaperä valkea. Siivet ruskeanmustat, pyrstö
muita valkeakärkinen. Pituus 34-30 cm. !’esii
palearktiaen alueen pohjois- ja keskiosissa
Kiinaan anti. 7 alalajia tunnetaan, joista Suomessa
on useimmiten esiintynyt
hoikkanokkai-nen aiperial. muoto ( V. r. mtwrorhynchus).
Päämuoto. pakaunokkainen p. (M. c.
caryoca-t’i-ttMj, On tavattu ehkä kolrmutti Suomessa, vaikku
sen väitetään pesivänkin Ahvenanmaalla ja Turun
seuduissa. Siperialaisten valtavia kiertomatkoja
on sattunut esim. 1S44.
1887, 1900, 1911 ja
1913. P. on kaikki
ruokaillen: hyönteiset,
liha. marjat, siemenet,
jyvät ja pähkinät
kelpaavat sille. Siperia
luiset syövät piiiiasial
lisesti sem b ra- m ä n ny n
siemeniä. Pesä kuusessa,
munat, 3-4 kpl.,
maalis-huhtikuussa täysilukuiset, muistuttavat naakan munia. Linnut ovat
hyvin hiljaisia ja varovaisia pesällään. E. IV. S.
Pähkinähiiri ks. T a m m i h i i r i.
Pähkinälinna (= ruots. Xöteborg > ven. Nolc
burg ja käännös Oresek, saks. Schliissclburg ■■
avainlinna > ven. Stisseljburg, lyh. Sljusin,
suom. Lyyssinä), piirikunnankaupunki Venäjällä,
Inkerinmaalla, Nevan vas. rannalla, itse joen nis
kassa, 04 km Nevaa myöten Pietarista (jonne
kesällä säännöllinen höyrylaivaliikenne ja sitä
paitsi kapearaiteinen rautatie); 7.593 as. (1911|.
Muutamia kouluja, sairaala. Kauppa
vähäinen, liikenne vilkasta vain purjehduskautena,
jolloin Laatokan kanavia ja Laatokkaa myöten
P:n sivu kulkee suuri liikenne Pietariin. Suuri
puuvillatehdas. — Saarella vastapäätä kaupunkia
on uyk. valtiollisten rikollisten säilytyspaikkana
käytetty linna. Paikan alkuperäinen nimi oli
P ä li k i n ä s a a r i, jota venäläiset 1323
rupesivat linnoittamaan ja jossa sam. v. rauha tehtiin
Novgorodin ja Ruotsin välillä. V. 1333
liettua-luinen ruhtinas Narimont sai perinnölliseksi
läil-liitykseksi laajat alueet P:u ympärillä
Inkerinmaalla ja Käkisalmessa. Narimontin sortamat
alustalaiset nousivat 1337 kapinaan, saaden apua
Viipurista; vihdoin kuningas Maunu
Eerikinpoika sekaantui asiaan, kokosi laivaston ja
valloitti P:u 1348. Jo seur. v. novgorodilaiset
valloittivat takaisin P:n ja siitä pitäen se oli
Narimontin suvun hallussa v:een 1478, jolloin se
liitettiin Moskovaan. Kustaa Vaasan toimesta
Jaakko Bagge 1555 piiritti P:aa, mutta turhaan;
niinikään jäivät onnistumatta valloitusyritvkset
1581 ja 1582; vasta Klaus Slang 1612 valloitti P :n.
Venäläiset piirittivät P:aa turhaan 1656, mutta
valloittivat sen 1702 sankarillisen puolustuksen
jälkeen (alkuaan 200-300-miehinen linnaväki, jota
komensi G. V. von Schlippenbach, sai vapaan
piiäsvn lippuineen ja tykkeineen), jossa venä
jäiset menettivät 6,000 miestä. Pietari l antoi
P:lle nimeksi Schliisselburg ja rakennutti sinne
kasarmeja ja tehtaita. (E. E. K.)
Pnhkinämäki ks. Veikkola.
Pähkinänakkeli (Bitta eurnpæa) on Suome sa
perin harvinainen, tuskin koskaan pesinyt
puukiipijän sukulainen. Vain talvella 1900-01
runsaammin huomattu (mahdollisesti itäinen muoto,
pienempi S. e. uralevnis). Nokka on suora, pään
pituinen, väri siniharmaa päältä, silmien
kohdalla musta juova. Alta vaalea, kupeilla ja
ala-perässä punaisenruskeita höyheniä. Pyrstö ja
siivet lyhyet. Pituus 14,i-l6.s cm. Hyvä kiipeile
m ään alaskin päin puunrunkoa pitkin. Elää
enimmäkseen hyönteisistä, joita puun kaarnasta väli
v:.lla nokallaan hakkaa tikkojen tapaan, myöskin
PithkiiiaHakkini-n.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
