Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Pähkinäpuu ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1253
Pähkinäpuu—Päijänne
1254
Pähkinäpuu.
jyviä, kovakuorisia hedelmiä, pähkinöitäkin s»
kykenee rikkomaan. P. on levinnyt melkein koko
Eurooppaan. Sukuun kuuluu 40 lajia ja alalajia
Euroopassa, Aasiassa ja Ameriikassa. E. W. S.
Pähkinäpuu 1. pähkinäpensas (Corylus),
koivun heimon suku. 7-8 lajia, vain pohjoisella
pallonpuoliskolla.
Pensaita, harvemmin puita,
jotka kukkivat
lehdettöminä varhain keväällä.
Hedenorkot paljaina
talvehtivia, kukkiessaan
pitkiä, rennosti riippu
via. Eminorkot hyvin
pienet. silmumaiset,
niistä esiinpistävät
luotit punaiset. Hedelmä
suuri. kehdon
ympäröimä, tav.
kovakuorinen pähkinä, joita
kasvaa 3-4 yhdessä.
Lehdet pyöreähköjä. T
a-v a 11 i n e n p. (C.
avel-lana), joka on 3-6 m korkea ja jolla nuoret oksat
ovat hyvin nystykarvaisia ja lehdet
suippokärki-siä, kasvaa meilläkin Etelä-Suomessa monin
paikoin lihavalla, hikevällä maaperällä, joskus
laajan-laisia pensasmetsiä muodostaen. Pohjoisimmat
kasvupaikat ovat Pirkkala, Asikkala, Ruokolahti
ja Parikkala. Subfossiilisista löydöistä päättäen p.
on meilläkin varemmin, lämpimämpinä aikoina,
kasvanut kauempana pohjoisessa kuin nykyään,
öljyrikkaita. maukkaita siemeniä käytetään
paljon ravinnoksi, meillä etupäässä ulkomailta
tuotuja. Useita rotuja viljellään yleisesti Etelä- ja
Keski-Euroopassa suurissa määrin.
Kookkaampaa. usein selvästi puumaista Lambertin p :ta
(C. tubulosa), jolla on suuremmat, pitkät,
pehmeä-kuoriset pähkinät, viljellään samoin monin
paikoin Etelä- ja Keski-Euroopassa. Hyvin kovia
turkinpähkinöitä saadaan aina 20 m
korkeasta C. colurnasta. joka kasvaa
Kaakkois-Euroopasta Himalajalle asti. P:n puuta
käytetään jokseenkin paljon puusepäntuotteisiin.
Siemenistä puristetaan öljvä (ks. Pähkinäöljy).
K. L.
Pähkinäsaaren rauha, ensimäinen Ruotsin
valtakunnan ja Novgorodin välillä 12 p. elok.
1323 tapahtunut raulianteko. johon ottivat osaa
myös Gotlannin kauppiaiden lähettiläät. Sen
mukaan jaettiin Etelä-Karjala kahtia: raja kulki
Siestarjoesla Vuoksen poikki Särkilahteen
Saimaan itäpäähän ja sieltä sitten Sääminginsalon.
Siitinselän. Karjalankosken. Kolimakosken kautta
Petajokeen (nyk. Pyhäjokeen) ja Pohjanlahteen.
Jo siihen aikaan oli kuitenkin
ruotsalais-suoma-iainen uutisasutus ottanut haltuunsa Pyhäjoen
pohjoispuolellakin olevan Pohjanlahden
rantakaistaleen ja määrätty rajaviiva ei siis koskaan siellä
päin tullut voimaan, vrt. Pähkinälinna.
K. G.
Pähkinäöljy, pähkinäpuun (Corylus)
siemenistä puristettu keltainen, kirkas, hajuton ja
kuivumaton öljy, jota käytetään ruokaöljynä ja
toalettitarpeisiin. Muuten pääasiassa samanlaista,
mutta kuivuvaa on Saksanpähkinäpuun (Juglans
regia) siemenistä valmistettu öljy. K. L.
Päihtymys, äkillinen alkoholimyrkytys, ks.
Alkoholimvrkvtvs.
Päijänne (paikoin käytetään muotoa P ä
i-j ä n e), suuruudeltaan Suomen järvistä toinen
Laatokkaa lukuunottamatta, on pinta-alaltaan
1,111,5 km2, saarien pinta-ala 331,i km5, joten
koko rantaviivan rajoittama alue on 1.442.» km’-:
sijaitsee n. 61° 10’ ja 62° 14’ välillä pohj. lev.
Pituussuunta pohjoisesta etelään, suurin pit.
120 km, suurin lev. lähes 30 km (Kuhmoisten
kirkolta Sysmään), rantaviivan pit. 650 km,
pinnan korkeus 78,1» m yi. merenp. (siis 2,j« m
korkeammalla Saimaan vedenpintaa); P:ssä oleva
vesimäärä on laskettu n. 42 km3:ksi; sadealueen
pinta-ala 26,136 km2. Järven muoto on kovin
liuskainen ja rantaviiva erittäin rikkonainen.
Kaikkialla pistää rantoihin pitkiä lahtia,
pääasiallisesti 1 u o t e i s-k aakkoissuuntaisia.
Pohjois-P:n huomattavin selkä on
Ristin-selkä, joka muodostaa kaakkoa kohti laajan,
10 km pitkän Rutalahden. Ristinselästä
pohjoiseen olevan P.n pohjoisin osa on kapeampaa,
suurten saarten (Muuratsalo, Säynätsalo.
Vuorit-salo y. m.) täyttämää vettä. Ristinselän
eteläosasta jatkuu P. kapean Kärkisten
salmen (ks. t.) ja sen läheisten, saarekkaiden
pikkuselkien kautta eteläänpäin muodostaen
pian toisen P:n suurselistä, aukean
Vanhan-selän, josta luodetta kohti pistää
laajasui-nen. lähes 10 km pitkä Juokslahti.
Vanha-selkä jatkuu etelässä suuren Taivassalon saaren
sivuitse kapeahkoksi Sauseläksi, ja sitten
pienehköksi Judinsalonseläksi. joiden kohdalla P.
muodostaa kolme pitkää lahtea, nimittäin Tiirinselkä
nimisen lahden luoteeseen Jämsään (Jämsänjoen
suulle) ja Särkilahden kaakkoa kohti Sysmään
yhdensuuntaisesti Tiirinselän kanssa: kolmannen
taas koillista kohti Luhankaan (äärimäisenä
perukkanaan Tammilahti). Kaikki nämä lahdet
ovat kokonaan suurien saarien erottamat P:n
valtaväylästä; Tiirinselän suun täyttävät
Haukka-salo. Edessalo i jonka pitkä kapea Edessalmi
erottaa mantereesta), Mustasalo. Kaitasaari y. m.,
Luhankaan pistävän lahden suun taas suuret
saaret Judinsalo ja Onkisaari sekä Särkilahden
suun Vehkasalo. Laukansalo y. m. Judinsalon
selkä yhtyy välittömästi etelämpänä aukeavaan
P:n suurimpaan selkään. Tehinselkään:
sen länsirantaan pistää kolme huomattavampaa
lahtea, nimittäin aukea Säynätlahti (väärin
Rauanlahti). toiseksi saarien täyttämä lahti
Kuhmoisten kirkolle ja kolmanneksi
Harmoisten-lahti: itärantaan pistää Sysmän kirkolle pitkä
saarekas ja matala lahti. Tehinselän eteläpää on
laajan saariston pirstoma (Virmailansaari.
Kel-väne, Hirvisaari, Hinttolansaari y. m.) ; rajana
P:n eteläisintä selkää, A s ikk ai a n s e 1 k ää
vastaan on pitkä ja kapea, P:n poikki kulkeva
saari „Pulkkilanharju" (ks. alemp.), jonka
molemmin päin on vain kapeat salmet
(Pulkkilan-salmi ja Käkisalmi) vesiyhteyttä pitämässä.
Asikkalanselkää reunustaa kaakossa suuri Salon
saari. — Huomattavimmat niemet:
Keihäs-niemi (Luhangassa), Pyhänpää ja Tehinniemi
(Kuhmoisissa), Soiniemi ja Rapoilanniemi
(Sys-mässä), Kirjasniemi (Asikkalassa). —
Suurimmat saaret: Virmailansaari (suurin pit. 12 km.
lev. 4 km), Judinsalo (pit. 8 km), Salonsaari
(8 km), Haulckasalo (6 km), Muuratsalo (6 km).
— Rannikot yleensä korkeita: Etelä-P:llä
matalampia kuin P :n pohjoisosissa. Rannat
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
