Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Päijätsalo ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1257
Päijätsalo—Päivä
1258
saloon y. m.) ja samaan aikaan aloitettiin myös
väyläin perkaamiset (Pulkkila» salmi
syvennettiin 1S57-58), viitoittamiset j. n. e. Myöhemmin
on vielä perattu väylä Luhangan Tammilahteen
(1906) ja Sysmän kirkolle (1907-10). Jyväsjärvi
saatettiin laivaliikeyhteyteen Ptn kanssa
syventämällä Å i j äl än s a lm e a (ks. t.) jo 1839-40
(ja sittemmin useita kertoja uudelleen, viimeksi
190S-10) ; Vesijärvi yhdistettiin kanavalla P:seen
(ks. Vesijärven kanava) vt. 1868-71.
Siten saatiin pitkä reitti Jyväskylän
kaupungista Lahteen avatuksi laivaliikenteelle;
Kalkkisten kanavan (ks. t.)
valmistuttua 1878 pääsi Ruotsalainen ja siten
Heinolan kaupunkikin vielä P :n laivaliikenteen
yhteyteen. Tärkeimmät liikeväylät:
Jyväskylä-Korpi-lahti-Sysmä-Vesijärvi; Jyväskylä-Korpilahti-Kuh-moinen-Padasjoki-Vesijärvi; Vesijärvi-Kuhmoi-nen(Sysmä)-Jämsä; Vesijärvi-Sysmä-Tammilahti:
Vesijärvi-Kalkkinen Heinola. Paitsi
matkustaja-ja tavaraliikennettä, on P :llä vilkas
tukinuitto-liikenne, varsinkin Haapakoskelta pitkin P:ttä
Kalkkistenkoskille. — Monista hankkeista
liikenneväyläin avaamiseksi P:stä muihin
vesistöihin ja mereen mainittakoon huomattavimpina
seuraavat: 1734 valtiopäiväin ehdotus
liikenneväyläin tutkimiseksi P:ltä mereen;
Vesijärven-Porvoonjoen suunnitelmaa tutki Fr. J.
Norden-creutz vv. 1748-49 ja kertomuksessaan v:lta 1751
ehdotti sen ..uskomattoman kalliina" hylättäväksi;
samaan aikaan kun P:ltä liikeyhteyttä mereen
tutkittiin, toimitettiin myös 1737-38, 1756-57
punnituksia liikennemahdollisuuksien
tutkimiseksi P:stä Saimaaseen ja Kokemäenjoen vesiin;
1756 H. H. Boije puoltaa, kulkuväylän
aikaansaamista Savon ylävesistä P:seen; 1838
Kosken-perkauskunnan luutnantti Favorin toimitti
tutkimuksen P:ltä Kymijokea myöten Suomenlahteen
4-6 jalan syvyisien aluksien kulkemista varten;
keisarin määräys 22 p :ltä huhtik. 1857
purjehdukselle mahdollisen kanavan tutkimisesta P :stä
sekä Saimaaseen että Kokemäenjoen vesiin, jonka
johdosta everstiluutnantti Westling sam. v. tutki
reitin P.-Ruotsalainen-Rievelinjärvet-Lahnavesi-
Pyhävesi-Kala vesi-Hanhi
järvi-Kuolimojärvi-Sa-i-maa sekä 1858 reitit P :ltä Kokemäenjoen
vesistöön ; 1861 keisarillisen käskykirjeen johdosta
(19 piitä huhtik. sam. v.) tutkittiin uudelleen
Kymijoki P:stä mereen rakennettavaa
kulkuväylää varten ja laadittiin ehdotus 27-sulkuisen
kanavan rakentamiseksi pitkin main. reittiä
(kustannukset arvioitiin 2,5 milj. hopearuplaksi);
1879-80 tutkittiin sopivaa väylää 7 jalan
syvyisen keskeymättömän laivareitin aikaansaamiseksi
Pielavedeltä P:lle (reitti
Pielavesi-Nilakka-Ras-vankiTisvesi-Niinivesi-Koskelovesi-Konnevesi-Te-mintaipale-Keitele-Kuhnamojärvi-Leppävesi-P.).
Lukuunottamatta ylemp. main. Vesijärven
yhdistämistä P:seen sekä P:n Ruotsalaiseen, ovat muut
suunnitelmat vielä toteuttamatta.
Ptn luonnonihanuus houkuttelee rantamilleen
kesäisin lukuisasti kesäasukkaita:
kesähuviloitakin on runsaasti varsinkin P:n pohjoispäässä
sekä Sysimässä (..Suopellon huvilaseutu") ja
Padasjoella y. m. Näköalapaikkoja: Päijätsalo.
Kammiovuori. Kanavuori (ks. n.) y. m. m.
vähemmän tunnetut. Monista luonnonkauneuksista
mainittakoon ..Pulkkilan harju", joka hyvin
hoidettuna voisi olla Punkaharjun veroinen matkai-
lijanähtävyys; Kellosalmi (Padasjoella),
Kalliosalmen seutu (Kuhmoisissa) y. m. [J. J.
Sederholm, „XJäijänteen järvi ja Kymijoki" (Suomen
kartasto fl910], Teksti I, n:o 13) ; E. Blomqvist,
..Kymijoki ja sen vesistö" (Lisiä Suomen
hvdro-grafiaan II, Teksti sivv. 52-54, 222-224).]’
L. U nen.
Päijätsalo, vuori Sysmässä, Päijänteen
itärannalla; huipulla olevasta näkötornista
suurenmoinen näköala Tehinselälle. — Lähellä P :oa
Suopellon huvilaseutu ja laivalaituri. L. 11-nen.
Päistäret ks. Pellava.
Päistärpää, allodisäteri Sauvon pitäjässä. P
mainitaan jo 1381; ollut m. m. Görtzhagen-.
Särkilahti-, Gyllenhjelm-, De la Gardie-, Skytte-,
Svärd-, Lax-, von Ungern-, Oxhorn- ja
Carpelan-suvuilla. A. Es.
Päitset ks. Valjaat.
Päivettyä, auringonpaisteen vaikutuksesta
käydä iholtaan punanruskeaksi, mikä aiheutuu
siitä, että ihon syvemmällä olevissa soluissa
muodostuu tavallista enemmän pigmentiksi nimitet
tyä väriainetta, joka luo iholle vastaavan väri
vivahduksen. Päivettymistä pidetään yleensä
ter-veydenmerkkinä, mikä ei kuitenkaan aina vastaa
tosioloja.
Päivystäjä. Kutakin päivää varten määrä
tään sotaväessä jokaiselle joukolle n. s.
päivystäjiä, joiden 011 valvottava järjestyksen ylläpitoa
ja että kaikki käy sääntöjen ja päällystön
toimesta annetun päiväkäskyn mukaan. Kussakin
komppaniassa on siis komppanian-p. (aliupseeri)
ja kaksi lähettiä (sotilaita). Paitsi
komppanian-p:iä on kussakin itsenäisessä joukossa p.-vääpeli,
p.-rumpali ja -kirjuri, p.-välskäri, sairaala-.
keittiö-p:t y. m. Kaikkien näiden päällikkönä
on pataljoonan- (rykmentin-) p.. jolla on
upseerin-arvo.— P:ien on lähimmille päälliköilleen
ilmoitettava kaikki, mitä päivän kuluessa joukossa
ilmoitettavaa tapahtuu. Pataljoonan- ja
ryk-mentin-p :t antavat aamuin ja illoin
päälliköilleen aamu- ja iltaraportit. 31. v. Tl.
Päivä. 1. Erotukseksi yöstä se osa
vuorokautta, jolloin aurinko on horisontin yläpuolella.
Tässä merkityksessä p:n pituus on riippuvainen
paikan latitudista ja auringon deklinatsionista,
s. o. vuodenajasta. Jos <p on paikan maant.
leveys ja D auringon deklinatsioni. saadaan p:n
pituus kaavasta cost = —tgftgD, missä t ilmaisee
puolen p:n kaaripituutta. Auringon deklinatsioni
vaihtelee — 23,s°:n ja + 23,5° :n välillä. Koska
auringon rata kevät- ja syyspäiväntasauksen
aikana leikkaa taivaan ekvaattorin, on sen
deklinatsioni silloin 0. ja t siis riippumaton
latitudista sekä =90°, s. o., p:n pituus on kaikkialla
= 24x2X üf,= l2 tuntia. 60 asteen latitudilla on
kesäpäivänseisauksen aikana cost =1—tg60° tg23,s"
] 38,9
= —0,753 ja p:n pituus =24x2x1^ = 18,5
tuntia. Talvipäivänseisauksen aikana on cost = +0.753
ja p :n pituus =5,6 tuntia. Kuumassa
vyöhykkeessä (p u o 1 i p ä i v ä v v ö h y k k e e s s ä), jota
rajoittavat kääntöpiirit 23,5° ekvaattorista, on
p;n pituus n. 12 tuntia läpi vuoden, lauhkeassa
vyöhykkeessä kasvaa kesäpäivien pituus kuta
kauemmas pohjoiseen tullaan, ja talvipäivien
pituus vähenee samassa määrin. Napavyöhykkeissä
ulottuvat kesäpäivät yli vuorokauden ja käyvät
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
