Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Päijätsalo ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1251»
Päiväjärjestys—Päivänmatka
yhä pitemmiksi, niiu että nu|>ojen kohdulla on
’ i vuotta kestävä päivä ja ylitä pitkä yö.
2. Vuorokausi. Todellinen aurinko-p. on
kahden peräkkäisen auringon-kulminatsionin välinen
;.ika, Ko-ka auringon näennäinen liikunta maa n
olle–.i likempänä periheliuroia t talvella i on no
peampi kuin kesällä, jolloin maa 011 etäämpänä
auringosta, niiu on todellisen aurinko p:ti pituus
vaihteleva. Tästä syystä jaetaan vuosi yhtä pit
kiin keskiaurinkovuorokausiin. joitten mukaan
kaikki kellot ovat järjestetyt (ks.
Aurinko-aika). Porvarillisessa ajanlaskussa p.
(vuorokausi alkaa klo 12 yöllä, tähtitieteenä p. alkaa
klo 12 päivällä. Aurinko-p :stä ja
keskiaurinko-p stä on erotettava tähtivuorokausi (tähti-p.),
mikä alkaa kevätpisteen kulini
natsionibetkestii ja on n. 4 min.
lyhyempi keskivuorokautta.
Esittäköön viereisessä kuviossa M1
ja il5 maan paikkaa aurinkoa .4
kiertävällä radallaan kahtena
toistaan seuraavana p:nä
kevät-pisteen A’:n oll>–-a kulminatsionissa. Koska
suuren etäisyyden takia M,K ja .1/3K ovat
yhdensuuntaisia, osoittaa tuntikulmaerotus /\IIM ^h—
/\CiljK = /\-l/;-t-l/i aikaeron aurinko-p :n ja
360°
tähti-p:n välillä. Kulma on . siis liki 4 min.
, 34x00
• 1 kaariaste = -aikaminuuttia). II. R.
Päiväjärjestys, järjestys, jossa eri asiat
tulevat käsiteltäviksi jonkun viraston tai edustus
orgaanin, esim. kansaneduskunnan, istunnossa;
,.p een siirtyminen" ks. Interpellatsioni.
Päiväkauppa ks. Pörssi.
Päiväkiitäjät Macroglossa), kiitäjäperhosia.
jotka ovat liikkeellä kuumimmassa
päivänpaah-tee-sa. Suomes-a tavataan 3 lajia, joista
kahdella on lasinkirkkaat, suurimmaksi osaksi ihan
-uomuttoinat siivet. Ne muistuttavat eksyttävässä
määrässä kimalaisia sekä ulkomuodoltaan että
elintavoiltaan ja saattavat siten herättää
kammoa hyönteissyöjälinnuissa, jotka jättävät ne
rauhaan. Kuva k-. Perhoset, värill. liitekuva
Suomen perhosia II. XJ. B-s.
Päiväkirja. 1. engl. loghnok). Merellä
käytetään n. s. jneri-p:aa ja höyryaluksissa sen
li-■ak -i myö« kone-p:aa. molempia tarkkojen
lakimääräysten mukaan. /•". IV. h.
2. lääkärin muistiinpanokirja. johon hän
mer-kiUee hoitamansa potilaat ynnä kaiken, mitä
heidän sairautensa kehitykseen ja taudinkulkuun
ynnä hoitoon j. n. e. kuuluu.
3. Koulun p:aan merkitään kunkin
opetustunnin oppiaine ja tehtävä, opettajan nimi,
poissaolevat oppilaat sekä erinäisiä järjestystä koskevia
huomautuksia. ks. Jour naali.
Kirjanpito, Lokikirja.
Päiväkivi, kylä Valkjärven pitäjässä Vuoksen
pohjoispuolella. Pähkinäsaaren rauhakir jossa
mainittu P:n rajamerkki (..Soisten")
tarkoittanee P. nimistä kiveä kylän itäpuolella Valkjärven
ja Sakkolan pitäjien rajalla. A. Es.
Päiväkorennot 1. s u r v i a i s cUEpliemcridæ),
korennoiaiin kuuluvia hyönteisiä, joilla hennon,
hauraan ruumiin päänsä "on 2 tai 3 pitkää
perä-■akasta ja joiden suuret kolmiomaiset
verkko-iuioiiiset etuxiivet ovat paljon isommat kuin taka
»iivet. Joakua viimemainitut voivat kokonaan
puuttua. Täysimuotöisten p:n suuosat ja suoli
ovat surkastuneet. Ne eivät nauti mitään
ravintoa. Jotkut lajit elävät vain 3-4 tuntia,
useimmat kuitenkin muutamia päiviä. P:n toukat
elävät vedessä. Niillä 011
takaruumiissaan
suhteellisen lyhyet ja leveät
peräsukaset, joita ne
käyttävät uidessaan. Ne
hengittävät
pussinmuo-toisilla ilmaputkikiduk-silla. jotka ovat
järjestyneet riviin
kummallekin puolen
takaruumista. Toukasta
kuoriutuu n. s. „sub-imago",
joka on tävsimuotoisen
hyönteisen 1. „imagon"
kaltainen, mutta ei vielä
siitoskykyinen. Sen täytyy vielä kerran vaihtaa
nahkaa. U. X-s.
Päiväkunta (ruots. dagsled), keskiajalla ja
uuden ajan alkupuolella maassamme käytetty
metsäalueen mitta, joka nähtävästi tarkoitti niin
pitkää matkaa kuin mies tavallisesti päivässä
kulki. Lienee ollut 2-3 peninkulman matka. [K.
R. Melander. ..Muutamia arveluja n. k.
päiväkunnista" (Suomen Museo 1913).] K. 0.
Päiväkäsky, sotaväessä päivittäin
joukko-osaston päällikön antama ja hänen ajutanttinsa
varmentama kirjallinen määräys, jossa annetaan
n. s. pientä palvelusta koskevia ohjeita ja
käskyjä. M. v. II.
Päivälä, kansanrunoissa personoidun päivän
asunto.
Päivänannos ks. M u o n a.
Päiväniemi, Toutosenselän länsirannalla
Lempäälän pitäjässä oleva niemeke 3-4 km
lounaaseen Lempäälän rautatieasemalta. Niemellä 011
toistasataa hautarauniota. Ne ovat verraten
pieniä, 0,5-1.» m korkeita ja enintään 10-12 m
laajoja maansekaisia kivikumpuja. Vähäinen osa
niistä 011 tutkittu ja ne ovat sisältäneet
muinaisesineitä etupäässä 500-700-luvuilta j. Kr. Parista
rauniosta on löytöjä jo 300-400-luvuilta. [11. J.
Heikel, ..Päiväniemen, Säijoen ja Kirmukarmun
polttokalmistot" (Analeeta archæologica fennica
IV. 1899).] A. Es.
Päivänkakkara. Mykerökukkaisten heimoon
kuuluvan Chrysunthemum (ks. t.) -suvun
kotimaiset edustajat. Valkea p.
(C. Icucatithemum), jolla 011
mykerössä kauniit, valkeat
laita-kukat, kasvaa yleisenä koko
maassa kuivilla niityillä ja
pientarilla. Keltamykeröinen
keltainen p. (C. segetum) 011
meillä satunnainen ja hyvin
harvinainen, eteläisemmissä
Euroopan maissa yleinen
rikkaruoho. K. L.
Päivänmatka 011 sotaväessä
raiihanaikana kaikille aselajeille
keskimäärin n. 20 km. Pisin
p. on suotuisien olosuhteiden
vallitessa jalkaväelle 50 km,
ratsuväelle 80 km. Kokonaisen
armeiakunnan p. on korkeintaan 30 km. vrt.
Marssi.
• Pftiväkorentoja, vedessä
toukka.
Päivänkakkara.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
