Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Päivännouto ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
lätB
Päivätyö—Pälkäne
1264
aistimuksia villittävät osat ovat liiau ärtyneet,
liistllksM täyden päivänvalon aikaansaamaa
kiitollista: heikompi kiihotus niissä kuitenkin
herättää kunnollisen näköaistimuksen. P:n
vasta-kohtu on yösokeus (hemeralopiat, jossa
tila–* taas silmä päivän valossa näkee hyvin,
mutta hämärästi pj saa tarpeeksi voimakasta
kiihotusta, jotta siitä seuraisi selvä
näköaistimus. M. O li.
Päivätyö. Vanhempina aikoina oli p:iden
tekeminen veronsaajalle yleisesti käytetty
veronmaksani i-en muoto. P : itä eivät ainoastaan
vuokramiehet tehneet vuokranantajalle, vaan myös
maanomistajat kruunulle tai sille, jolle kruunu oli
oikeuden veron kantamiseen luovuttanut.
P.-vcl-rollisuus tarjosi mukavan keinon veronmaksajien
kohtuuttomaankin rasittamiseen ja muodosti
yhden niistä talonpoikien rasituksista, jotka saivat
Ruotsissa keskiajalla aikaan tunnettuja
talonpoikaislevottomuuksia ja joista myöhemmin
ehtimiseen talonpoikien taholta tehtiin valituksia.
Varsinaisena kruunulle menevänä maaverona tuli
verotalollisten tehdä p:itä kuninkaankartanoiden
ja kurjatalojen hoitoon sekä linnoitusten
rakentamiseen ja kunnossapitoon, niin myös hankkia
ylimääräisenä verona linnoituksiin
rakennusaineita ja polttopuuta. Näitä suorituksia
muutettiin jo 1600-luvun puolivälin seuduilla rahaksi ja
niiden raha-arvot muodostivat osia vanhasta
manttaaliverosta, joka yhdessä vanhan maakirjaveron
kanssa oli Suomessa 1840-luvulla tapahtuneessa
veroparselien muutoksessa perusteena uuden
vero-luvun. veroruplan laskemiselle. Jo sitä ennen oli
kaikki kruunulle menevä p.-vero suoritettu rahassa,
jotavastoin yksityisille (esim. virkamiehille
palkkaukseksi) jaetun p.-veron nämä voivat vaatia
luonnossa suoritettavaksi kaikilta talonpojilta,
jotka eivät asuneet enemmän kuin 2 peninkulman
etäisyydellä veronsaajan asunnosta. Veroparselien
muutoksen jälkeen ei tämäkään p:iden luonnossa
periminen voinut enää tulla kysymykseen.
Vuokrasuhteissa on vuokramaksun p:illä
suorittaminen edelleenkin säilynyt. Viime
vuosikymmenien aikana «e on kuitenkin paljon vähentynyt
»saksi sitä tarkoittavien lainsäädäntötoimien
vaikutuksesta. osalui myös rahatalouden voittaessa
muuten alaa. Siten kruunun omistamia tiloja
kuninkaankartanolta, karjataloja y. m.)
vuokrattaessa vuokramaksun p:illä suorittaminen ei
voi enää tulla kysymykseen ikeis. as.
kuninkaankartanoista y. m. 26 p:Itä hulitik. 1871).
Kruu-nunmetsätorppien vuokraukse-sa on senaatti
päätöksellään 12 p:ltä jouluk. 1904 määrännyt
vero-piden käyttämisen vastedes lakkautettavaksi,
paitsi milloin maan- ja kylänteiden kunnossapito
on kniununmaan osalta jätetty
kruununmetsä-torpparille veron lyhennystä vastaan, taikka
milloin kruununmetsätorpparin työ on hänelle
itselleen hyödyksi. Yksityismaan vuokrauksessa on
p.-vuokra edelleen käytännössä Myös 1909 v:n
maanvuokra-asetu k a on myönnetty oikeus sopia,
että o*:t raha–.i määrätystä vuokramaksusta on
suoritettava p:illä. Kuitenkin on sen mukaan
kummallakin asianomaisella oikeus siirtyä täten
«’•vitusta p. velvollisuudelta rahamaksukannalle
vuoden kuluttua siitä palkollisten
muuttopäivältä, joka ensiksi seuraa senjälkeen kuin
siirtymistä on vaadittu. Samanlainen siirtymisoikeus
rahamaksukannalle on 1909 v n lainsäädännöllä
ulotettu vanhempiinkin torpasta, lampuotitilasta
tai mäkitupa-alueesta tehtyihin
vuokrasopimuksiin. Siirtyminen niissä tapahtuu
paikkakunnalla käyvän p.-liinnan mukaan, jonka
vuokralautakunta määrää, elleivät asianosaiset siitä
sovi. K. H-a.
Päivätyövero ks. P ä i v ii t. y ö.
Piiivätar, päivän tytär, päivä runollisesti
|>er-sonoituna naisolennoksi kansanrunon mukaan
sekä Lönnrotin sovittamana.
Päivölä. 1. P:n kasvitarha ja talouskoulu
(per. 1907) ja P:n maamieskoulu (per. 1908)
Sääksmäen pitäjässä, toimivat Hämeen
kansanopiston rakennuksissa Sohlhergin (ks. t.) tilasta
lohkaistuilla palstoilla. — 2. Lepokoti Vihdin
pitäjässä 2 km :n päässä Nummelan rautatieasemalta
Lohjan selän rinteillä. Kotiin otetaan talvisin
n. 30 henkeä, kesäisin jonkun verran enemmän.
Maksu vuorokaudelta on 5-6 mk. Erilaisia
kylpyjä on saatavissa. A. E».
Päkiä ks. Peukalo, Hevonen.
Päkiäistulehdus, li aa van tai ruhjoutuman
aikaansaama tulehdus siinä osassa lihokaviota,
joka muodostaa päkiän perustan. Kp.
Pälkjärvi (ruots. Pelgjärvi). 1. Kunta.
Kuopion 1., Ilomantsin kihlak.,
Tohmajärven-Pälkjärven nimismiesp.; kirkolle Pälkjärven
rautatiepysäkiltä 10 km, Matkaseliin asemalta
14 km. Pinta-ala 263,i km®, josta viljeltyä maata
(19101 2,783 ha (siinä luvussa luonnonniityt
1.029 ha). Manttaalimäärä 24.10. 2,463 as. (1913"i;
558 ruokakuntaa, joista maanviljelystä pääelin
keinonaan harjoittavia 454 (1901). 320 hevosta.
I.407 nautaa (1911). — Kansakouluja 2 (1914).
— Teollisuuslaitoksia: osuusmeijeri ja sen
yhteydessä höyrymylly. — Vanhoja kartanoita:
Alahovi. — 2. Seurakunta, keisarillinen,
Savonlinnan hiippak., Ala-Karjalan rovastik.;
mainitaan 1589 yhtenä kuudesta kappelista, jotka
kuuluivat Ilomantsin kreik.-katoliseen
emäseurakuntaan; muodostettiin Stolhovan rauhan (1617)
jälkeen luterilaiseksi seurakunnaksi, jolla oli oma
khra jo ainakin 1635. Kun Uudenkaupungin
rauhan (1721) raja lohkaisi suuren palasen silloista
P:n pitäjää Venäjään kuuluvaksi, tehtiin Ruotsin
puolelle jäänyt osa (jossa myös kirkko oli)
Tohmajärven alaiseksi kappeliksi 1727 (kunink.
käskykirjeellä 14 p:ltä maalisk.). V. 1794 kunink.
käskykirjeellä 11 p:ltä jouluk. P. jälleen
muodostettiin omaksi khrakunnaksi, saaden joseur. v.
oman kiiran. — Kirkko puusta, rak. 1869 (viliittv
2 p. licinäk. 1871). [T. Könönen, „Pälkijärveii
pitäjäs" (Kuopion isänmaallisen seuran
toimituksia f„Aarni"] III, 1891).] L. IJ-nen.
Pälkäne. 1. Kunta, Hämeen 1., Pirkkalan
kihlak., Pälkäneen-Salialahden nimismiesp.;
kirkolle Kangasalan rautatieasemalta 25 km,
Tampereelta 38 km, Hämeenlinnasta 48 km, kesäisin
laivaliike Hämeenlinnasta. Kirkonkylä: Onkkaala.
Pinta-ala 237.» km», josta viljeltyä "maata (1910)
5,644 ha (siinä luvussa luonnonniityt 725 ha,
puutarha-ala 31,n ha, viljaakasvava kaskimaa
ii.jo ha). Manttaalimäärä 89,?»oo, talonsavuja 186,
torpansavuja 80 (1907). 4.619 as. (1913’;
968 ruokakuntaa, joista maanviljelystä
pääelinkeinonaan harjoittavia 481 (1901). 798 hevosta,
2,405 nautaa (1011). — Kansakouluja 7 (1914)»
Säästöpankki. Kunnanlääkäri. Apteekki. —
Teollisuuslaitoksia: Kostian, Ruokolan ja Hägerin
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
