Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Pöllövaara ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1289
Poliovaara
i—Pölyytys
1290
ja keskiosiin. Suomessa kaikkialla harvinaisena.
Pesii metsässä onttoon puuhun, tikankoloihin,
munia 3-7. — Helmi pöll ö (Syrnium funereum
1. Nyctale Tengmalmi) on isopäinen, 23-25 cm
pitkä, harmaanruskeassa selkäpuolessa valkeita
pyöreitä täpliä. Levinnyt Keski- ja
Pohjois-Eurooppaan ja Siperiaan. Pohj.-Ameriikassa
toinen läheinen laji. Suomen etelä- ja keskiosissa
yleisin yö-p:stä. Asustaa kesällä suurehkoissa
havumetsissä, talvella ihmisasunnoilla. Syö
hiiriä ja pikkulintuja. Pesä ontossa puussa,
munia 5-7. — Lapinpöllö (Syrnium lapponicum)
on suurimpia pöllöistämme, 65-70 cm pitkä. Väri
on vaaleanharmaan- ja tummanruskean- tahi
mustankirjava. Silmäterän kehä keltainen. Pää
suhteettoman suuri. Pesii Pohjois-Euroopan ja
Siperian havumetsissä, Lapissa ja
Pohjoissuomessa jokseenkin harvinaisena paitsi
sopulivuosina. Kiertelee talvella etelämpänä. Elää
pikkujyrsijöistä. Pesä metsässä suuren kannon
päässä, munia 3-6. — Viirupöllö (Syrnium
uralense) on 50-60 cm:n mittainen, vaalean
ruskeanharmaa, ruskein, pitkinpuolisin täplin.
Silmäterän kehä mustanruskea. Pesii
Pohjois-Euroopan ja Siperian havumetsissä. Suomessa
harvinaisena ehkä kaikkialla, useita pesiä löydetty
Lounais-Suomesta. Elintavat verraten
tuntemattomat. Pesä ontossa puussa, kannossa tahi
kal-lionrotkossa, munia 3-4. Syö jyrsijöitä, mutta
myös isompia nisäkkäitä ja
lintuja.-—Harvinaisin Suomen pöllöistä on kissapöllö (Syrnium
uluco), vaikka se jo Ruotsin keski- ja eteläosissa
on yleinen. Keski- ja Etelä-Eurooppa,
Vähä-Aasia ja Pohjois-Afrikka ovat sen
levenemis-aluetta. Väri vaihtelee harmaanruskeasta
kellanruskeaan, jossa on ruskeita pilkkuja. Silmäterän
kehä tummanruskea. Pituus 40-46 cm. Asustaa
metsissä, ihmisasunnoilla talvisaikaan. Hiiret ja
myyrät, pikkulinnut, peltopyyt ja
jäniksen-pojatkin ovat sen ruokaa. — Ulkolaisista lajeista
on tärkeimpiä Minervan pöllö (Athene
noctuai; pesii palearktisen alueen keski- ja
eteläosissa Atlantista Isoon valtamereen asti. Se on
melkein yhtä pieni kuin varpuspöllö, selkä
hiiren-karvainen. valkeatäpläinen. — Keski-Euroopassa
ja Välimerenmaissa elelee kirkontorneissa,
vanhoissa linnoissa ja muissa suurissa rakennuksissa
tornipöllö (Strix flammea), harmaan-,
kellertävän- ja ruosteenvärisenkirjava, 32 cm pitkä,
kaunis laji. Omituinen on Intiassa ja
Malajilai-sessa saaristossa elävä k a 1 a p ö 11 ö (Ketupa
ceylonensis), suuri, 60 cm:n pituinen. Se
pyv-dystelee pääasiallisesti kaloja niitä taitavasti
vedestä siepaten. Syö myöskin nisäkkäitä, lintuja
ja matelijoita. — Tähän liitekuva
Petolinnut II. E. W. S.
Poliovaara ks. Pöllyvaara ja
Pöllö-mäki.
Pöly, ilmaan sisältyviä hiukkasia, jotka ovat
korkeintaan O.os mm :n mittaisia ja siten
tavallisessa valaistuksessa paljaalle silmälle
näkymättömiä. P. on osaksi tuulen kohottamaa ja
sisältää kivennäis- ja kasvihiukkasia sekä bakteereja,
osaksi se on vulkaanista alkuperää, jota
voimakkaissa tulivuorenpurkauksissa on räjähtänyt
ilmaan. Krakataun purkauksessa 1S83 ilmaan
joutunut pöly näkyi useiden vuosien ajan ympäri
koko maapallon aiheuttaen veripunaisia auringon
laskuja. Pölyhiukkasten määrä ilmassa on hyvin
vaihteleva riippuen etupäässä tuulien voimasta ja
suunnasta sekä havaintopaikan korkeudesta.
Helgolannissa on merituulella laskettu 1,795
hiukkasta 1 cm3:ssä, maatuulella 4,660 kpl.,
Berliinissä oli alhaalla 4.000 kpl. 1 cm3 :ssä ja 3,225 m :n
korkeudessa ainoastaan 450 kpl. Ilmaan sisältyvä
kosteus tiivistyy p.-hiukkasiin, joten niiden
lisääntyminen edistää sateen tuloa. ks. myös
Kosmillinen tomu. E. il-nen.
Pölykuviot ks. S ä h k ö k u v i o t.
Pölymaa ks. Lössi.
Pölymyhky, p o 11 i n i u m, valiamaiset
siite-pölyhiukkasjoukkiot Ascle piadacecc-heimossa ja
useimmilla kämmekkäillä. P:llä on tav.
erityinen myhkyvarsi ja tarttumalevy, jolla se
kiinnittyy pölyytystä välittäviin hvönteisiin.
K. L.
Pölysade ks. Passaditomu.
Pölyytys, kasvien hedelmöityksen edellä
tapahtuva siitepölyn kulkeutuminen heteiden
ponsista emiön luotille. Saman kukan siitoslehtien
kesken (itse-p., autogamia) p. tapahtuu
etupäässä umpisiittoisissa (kleistogamisissa)
kukissa, jotka koskaan avaantumatta
kypsyttävät siemenensä ja joita ovat eräät vedenalaiset
kukat, ja tavallisten avosiittoisten
kukkien ohella esim. muutamilla Viola-, Oxalis-,
T.a-miHm-lajeilla tavattavat pienet kukkasilmujen
näköiset kukat. Kun itse-p. on useimmissa
tapauksissa vähemmän edullinen, jopa hyödytön
tai haitallinen (koska siemenet ovat kelvottomia
tai ne ja niistä kehittyvät yksilöt heikkoja tai
ei hedelmöitystä tapahdukkaan), tapahtuu p.
tavallisesti eri kukkien kesken (risti-p., allogamia).
Siitepöly joutuu silloin luotille ulkonaisen avun
välityksellä, veden (useilla vesikasveilla),
useimmiten tuulen (tuulensuosijat,
anemo-fiilit) tai eläinten, etupäässä hyönteisten
(hyönteissuosijat, entomofiilit),
joskus nilviäisten (m a 1 a k o f i i I i t) tai kuumissa
maissa pienten lintujen (ornithofiilit),
kolibrien avulla. Eläimet kuljettavat kukissa
liikkuessaan eri ruumiinosiin takertunutta
siitepölyä. joka sitten vähitellen varisee pois.
Tuulensuosijoilla kukat ovat pienet, usein
kehät-tömät, heteet pitkiä, kukat ja kukinnot helposti
häilyviä, siitepöly kuivaa, luotit suuret, usein
karvaiset tai limaiset. Hyönteissuosijain kukat
ovat suuret, värikkäät, medestä t. siitepölystä
rikkaat, usein tuoksuavat t. varustetut muilla
keinoin houkuttelemaan hyönteisiä, jotka käyvät
kukissa mettä (mesikukat) t. siitepölyä
(pölykukat) kokoomassa. Mesiviitat
(ks. t.) y. m. laitteet helpottavat p:tä. Risti-p.
tapahtuu aina yksineuvoisissa kukissa. Muissa
on sen edistämiseksi erilaisia laitteita. Niinpä
ovat saman kukan heteet ja emiö eri aikoina
kehittyviä (eriaikaisuus, dichogamia),
heteet tav. varemmin kuin luotti
(aikaishetei-syys, vastakohta a i k a i s e m i s y v s), tai on
vartalo saman lajin eri kukissa eri pitkä
(vartalon erilaisuus, heterostylia), kahta t.
kolmea eri pituutta, eikä p :tä välittävä
hyönteinen voi pölyyttää muita kuin määrätynlaisia
kukkia keskenään. Hetiön ja emiön keskinäinen
asento voi muutenkin olla itsesiitosta
vaikeuttava t. on olemassa mitä monimutkaisimpia
laitteita sen estämiseksi (herkogamia). Suhteet ovat
usein niin järjestetyt, että jos risti-p. jää ta-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
