Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Quebracho ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1303
Queenstown
1304
lioon kuuluva valtio, käsittää Austraalian
mantereen koillisosaa sekä sen edustalla olevat
saaret, m. m. Törrösin-saaret Tor resi n-salmessa;
1.736 500 km’. 605,813 as. (1911; 1913 arv.
656.224 as.), johon lukumäärään ei sisälly
n. 2,<.000 alkuasukasta i näistä S.687
»sivisty-nyt ti") ; vain 0.» as. km’ :llä. — Rannikko, jouka
edustalla idässä on rannikkoliikennettä suojeleva
Great barrier reef niminen riuttajono. on
korkeata, lahtirikasta tHervey-, Keppel-, Port Curtis-,
Port Bowen- y. m. lahdet), paitsi
Yorkin-niemimaan länsipuolella olevaa
Carpentarian-lahtea. joka on alavarannikkoista. N*. 80 km
päa.s.,.1 rannikosta kulkee rannikkovuoristo Coast
range Mount Dalrymplessä 1.280 m yi. merenp.),
jonka länsipuolella olevat vuorijonot (Great
divi-ding range, Mac Pherson. Bellenden Ker y. m.)
kauempana sisämaassa vaihtuvat laajaan ylä;
t&sankoon. Vuoriperusta on idässä ja lännessä
arkeisia ja paleozooisia, keskellä liitukauden
aineksia. Itärannikolle laskevat joet (Logan,
Burnett, Fitzroy, Burdekin. Endeavour) ovat
lyhyitä, mutta verraten runsasvetisiä, jotavastoin
sisämaan joet (Barcoo. Diamautina, Warrego,
Maranoa. Condamine) ovat enimmän aikaa
vuodesta vähävetisiä tai aivan vedettömiä.
Carpen-tarian-lahteen laskevat joet (Mitchell. Flinders,
Leichhardt, Albert) ovat vesirikkaampia. —
Ilmasto rannikon etelä- ja keskiosissa on
merituulen vaikutuksesta verraten vilpoinen
Brisbanessa kuumimman kuukauden keskilämpö
+ 24.»° C, kylmimmän + 13,C) ja ilma
runsaasta sademäärästä huolimatta (Brisbanessa v:n
sademäärä 1,330 mm) kuiva, joten eurooppalainen
hyvin tulee toimeen. Pohjoisosat ovat kuumempia
• Cooktownis-.i vastaavat lämpötilat + 27,»° C ja
4- 22.C) ja saderikkaampia (1,748 mm v:ssa).
Rannikkovuoriston länsipuolella ilmasto on
kuivaa ja kuumaa, ylätasangoilla hieman viileämpää.
— Kasvullisuudessa on suuri erotus
rannikon ja vuoristojen sadesivujen metsien
(euca-Uptuksia, pohjoisessa palmuja, etelässä
arauca-rioita ja sisämaan scrub-pensaikkojen välillä.
Tavallisten austr. kasvilajien lisäksi tavataan
n. 500 int. ja malaijilaista lajia. — Eläimistö
Austraalian tavallinen. — Asutus on
keskittynyt itärannikon etelä- ja keskiosiin. Asuttaminen
alkoi vasta viime vuosis:n keskivaiheilla (1846
Q:ssa oli 2.257, 1861 30,059. 1871 120,104. 1881
213,525, 1891 393,718 as.). V. 1911 Q:ssa
syntyneitä oli 382.216 henkeä, muualla Austraalian
liittovaltionsa 63.478. Englannissa 65.266,
Irlan-ni—a 31.599, Skotlannissa 20,530 ja Saksassa
syntyneitä 11,979 henkeä. Maahan muutti 1912
102.436, maasta siirtyi pois 100,594 henkeä.
Kiinalaisten y. m. aas. kansojen maahanmuuttoa on
vaikeutettu lainsäädäntötietä samoinkuin
polynee-»ialaitten plantaasityömiesten, kanaakkien, tuonti
kokonaan kielletty 1901, huolimntta siitä tuhosta,
jonka sen johdosta luultiin uhkaavan
sokeri-istutuksia. V. 1911 Q :»sa oli enää vain 6,714
kiinalaista. 1,503 japanilaista ja 2,265
polvneesi-Isuta. — V. 1911 asukkaista oli 329,506*
miespuolista, 276,307 naispuolista. —
Uskontokunnista anglikaanisella on eniten tunnustajia
(212.702». -enjälkeen roomal. katolisella (137,096).
N". 82 % on luku- ja kirjoitustaitoisia.
Koulupakkoa. ei käytännössä voida täysin toteuttaa.
Valtion ylläpitämiä alkeiskouluja 1912 oli 1,298,
joissa päivittäin keskimäärin kävi 77,323
oppilasta; yksityisiä, osaksi keskikouluja, oli 141,
joissa kiivi 13.611 opp. Yliopisto per. 1911
Bris-baneen, yliopp. 176 (1912). —
Pääelinkeinona on karjanhoito, joka kärsii ajoittain
esiintyvistä kauheista kuivuuskausista. Arteesisia
kaivoja poraamalla lievennetään niiden tuottamaa
tuhoa ja avataan uusia alueita maataloudelle; 1912
arteesisia kaivoja oli 1.879, joiden yhteenlaskettu
syvyys 620 km. V. 1912 oli 20,310.036 lammasta.
5,210,891 nautaa. 674,573 hevosta. 143.695 sikaa;
päätuotteet ovat villa (62,i milj. kg 1912), liha
sekä viime aikoina voi ja juusto. —
Maanviljelys edistyy karjanhoidon kustannuksella
tuottaen (1912) maissia 914.800 hl, vehnää 711,500 hl
y. m. viljaa; lisäksi viljellään erinomaisella
menestyksellä sokeriruokoa (rannikon pohjoisosassa,
sato 1912 113,060 ton. sokeria), banaaneja,
appelsiineja. ananas- y. m. hedelmiä, tupakkaa, kahvia
ja vähän puuvillaa. Metsistä saadaan paljon
saha- y. m. tuotteita. — Kalastusta harjoitetaan
rannikoilla, lielmenpyyntiäTorresin-salmessay. m.
— Vuorityö tuottaa kultaa (ensimäiset
kultalöydöt tehtiin 1860-luvulla) Mount Morganin rik
kaista kaivoksista ja muualta 37,» milj. mk:n,
vaskimalmia 42.» milj. mk:n, tinamalmiu
9.i milj. mk:n arvosta (1912), hopeamalmia,
volframia y. m. — Teollisuus rajoittuu etupäässä
maastavietävien puolivalmisteiden (sokerin, lihan
y. m.) ja muutamien kotimaisten kulutustavarain
valmistamiseen; tuotantoarvo 1905 204.» milj. mk.
— Ulkomainen kauppavaihto 1913; tuonti
169.» milj.. vienti 312,» milj. mk. Tärkein
kauppakaupunki Brisbane. — Rautateitä on enemmän
kuin missään muussa liittovaltion valtiossa,
7.065 km 1911. Sähkölennätinlinjoja 16,982 km,
postiasemia 1,380 (1910), puhelinlankojen pituus
36,214 (1911). Kauppalaivastoon kuuluu 315
alusta, yhteensä 25.267 rek.-ton. netto (1912). —
Hallituksen etunenässä on Englannin
hallituksen nimittämä kuvernööri, jonka rinnalla on
ministereistä muodostettu toimeenpaneva neuvosto.
Lakia säätää lakiasäätävä neuvosto, Legialativ«•
council (jäsenet kruunun elinajaksi nimittämät,
nyk. 43) ja lakiasäätävä kokous, Legislative
assembly, jonka jäsenet (72) valitaan yleisellä
äänioikeudella (naisilla myös äänioikeus).
Pääkaupunki Brisbane. — Valtion tulot 171.»
milj., menot 171,i milj. (arvio tiliv :Ile 1913-14);
valtiovelka 1.325,» milj. mk. (1913). —
Maasota-voima 26,676 miestä (1913). — Historia.
Q. sai ensimäiset valkoiset asukkaat 1826, jolloin
nyk. Brisbanen seuduille perustettiin
rangaistussiirtola. Alue erotettiin Uudesta Etelä-Walesista
itsenäiseksi siirtolaksi 1859 saaden nimen Q.
(= „kuningattarenmaa") kuningatar Viktorian
kunniaksi. Yhtyi 1911 muiden austr. siirtolain
kera liittovaltioksi. E. E. K.
Queenstown /kutmtaun]. 1. Kaupunki (ennen
Cove of Cork) Irlannin etelärannikolla, Cork
harbour-lahdessa olevan Great island-saaren
etelärannalla 20 km Corkista kaakkoon; 7,909 ns.
(1901). Roomal.-katolinen tuomiokirkko. —
Satama mainio, lujasti linnoitettu. Haulbowlinen
saarella kuivatelakka suuria sotalaivoja varten
ja korjausveistämö (n. 1,000 työmiestä). —
2. Kaupunki Etelä-Afrikassa, Kap-maan
kaakkoisosassa, East Londonista luoteeseen; 9,616 as.
1904), joista 4,157 valkoista. — Useita huomat-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
